Sophia Backlund
SB Dressage Ab Oy
"The more I learn, the more I realize how much I don't know"

fredag 1 februari 2019

Lempikuvia kautta aikojen

Täällä ollut vähän hiljaista.. Ne jotka seuraa meitä myös instassa ( sb__Dressage_) tietää että meille tuli vähän treenitaukoa, heti loman jälkeen :P Tosiaan Pippi vietti ne 5 lomapäivää vuoden alussa, ehdin ratsastaa sitä 2 päivää loman jälkeen ja se oli sitten yhtäkkiä ihan kolmijalkainen. Sillä on ollut oikeassa etusessa vähän ongelmia kavion kanssa, kenkä oli irronnut siitä pari päivää ennen uutta vuotta, ja sitten sillä oli ympärikengitys 4.1 Sen anturat on muutenkin aika ohuet (selvis kun tutkittiin ja kuvattiin kaviota), ja varmaan tuo irtokenkä teki niistä vaan liian ohkaset kun se rupes sitä ontumaan.

Kävin sen kanssa sitten Hyvinkäällä asti kun halusin varmuuden vuoksi tutkia kaikki, ettei siinä vaan mitään muuta olisi. Mitään ei ikinä löydetty rtg-kuvissa eikä ultrassa, en sitten tiedä onko se arka antura johtanut siihen, että se jännitti koko oikeata puolta jalkaa koska hieronnassa sitten tässä myöhemmin huomattiin, että oikea lapa, hauis ja polvi olivat ihan jumissa ja lukossa.. No, oltais saatu viikko sitten lähteä pikkuhiljaa jo hommiin, mutta olinkin jo ennen tätä episoodia miettinyt, että Pippin tekis tosi hyvää lähteä vesimattotreeneihin. Se tosiaan liikkuu vähän liian paljon verrattuna mitä sillä on voimaa ja lihaksia vielä, niin tämmöinen treenimuoto tekee sille varmasti superhyvää.

Joten pakkasin Pippin viime su:na sitten autoon ja vein sen hevos-spahan missä se nyt viettää joku 3-4 viikkoa treenaten vesimatolla ja kävelymatolla missä voi siis ihan mäkiäkin kävellä.

Mieluummin nyt vähän pidempi tauko treeneihin, en halua riskeerata yhtään mitään tämän hevosen kanssa. Se pari viikkoa lisää vesimatolla tekee varmasti tosi hyvää eikä meillä tosiaan kiire ole mihinkään kuitenkaan :)

Itse olen ollut pian 2 viikkoa saikulla, flunssaa ja sitten pikkuisella oli vauvarokko viime viikolla.. joten tylsää on, kiipeilen täällä seiniä pitkin (tai kiipeilisin jos jaksaisin, on tää flunssa kyllä vienyt multa kaikki voimat :D ) Niin olen täällä muistellut vanhoja aikoja ja löytänyt kivoja vanhoja kuvia, joita jo vähän instaan laittelin, siitä sitten joku mua pyysi että tekisin oman postauksen tänne blogiin mun lempikuvista kautta aikojen, ja tässä nyt olis vähän vanhempia kuvamuistoja:

Mun junnuhevonen Daddy Cool, kuva vuodesta 2005, kansalliset kisat Iisalmessa :) 

Mun YR-hevonen Kalle, Kindley, Siilinjärvi 2008. kuva: Maiju Laitinen

Zebben kanssa Saksassa Holga Finkenin tallilla, kuvan ottanut Flora Keller. Silloin ratsastettiin vielä ilman kypärää,mitä en kyllä IKINÄ enää tekisi!

Ihania muistoja Zebben kanssa! Tässä Kuopion kisoissa 2012(?) voitettiin va B luokka.

Kauhajoella kunniakierroksella, kuvan ottanut Roosa Rintamäki. Vuosi taisi olla 2012.

Hallimestaruudet Uudessa kaarlepyyssä, kuvan otti Sari Tuomaala. Zebbe voitti sennujen hallimestaruuden silloin 68% muistaakseni.. olisko ollut 2013? Mä olen niin huono muistamaan vuosia :D

Va A-kansallisen tason kisat Vaasassa, Zebben kanssa toisia. Tää kuva on mun mielestä niin ihana! 

Tämä on vanha kuva! Olisko vuodesta 2010, ollaan molemmat niin nuoria Zebben kanssa :D

Pohjoisessa kisoissa, kuvan ottanut Sanna Heimo

Tästä mulla on taulu kotona, mun mies on tämän kuvan ottanut, oltiin Ahvenanmaalla kisoissa. Tässä on niin hienot värit mun mielestä. 


Hilton vuonna 2011. harjoituskisoissa sen kanssa, sen elämän ensimmäiset! Hyvin meni, Hilton käyttäytyi kuin vanha tekija alusta asti < 3 kuvan otti Sari Tuomaala

Kajaanissa alkuvuodesta 2013, voitokkaasti aloitettiin kisakausi.

Kotimaneesilla treenaamassa keväällä 2014, Nipsun valmennukset. 

Lohjalla 7-vuotis cupia 2014

Tämä kuva on ihanan tunnelmallinen, sen on ottanut Mari Ågren kesällä 2013 meidän kotona Vaasassa.

Kisoista Vaasassa vuosi taisi olla 2014.

Ihanin Hilton kotona Nipsun valmennuksissa 2014! 

Tässä nyt oli vähän vanhempia kuvia, ootte varmaan niitä uudempia jo nähnyt sen verran että niitä ei tarvitse tänne uudestaan laittaa? :D

söndag 6 januari 2019

Vuosi alkoi lomalla

Pippi sai hyvän alun vuodelle 2019, kun sai 5 päivää lomailla treeneistä ;) Se oli siinä joulun jälkeen vähän väsyneen oloinen, raskas kropastaan, niin päätin, että saa nyt vähän pidemmän loman jotta kroppa ja pää saa kunnolla palautua.

Nyt Pippi on mun mielestä just hyvä kropastaan. Ei ole liian lihava eikä liian laiha, lihaksikas ja hyvän näköinen < 3 lisää lihaksia se vielä toki tarvii mutta tähän vaiheeseen mun mielestä oikeen sopivasti. kuva HSK Photography 26.12.2018


Se on taas niin paljon mennyt eteenpäin, että hyvä antaa vähän hengähdystaukoa. Pippi ei ehkä ole hevonen jolle annetaan ihan täysin vapaata (ehkä sitten kesällä kun lämpösemmät kelit), niin olen sitä kävelyttänyt ja juoksuttanut pikkasen joka päivä. Sillä on kuitenkin sen verran pieni tarha ettei se siellä silleen liiku. Pari päivää juoksutin sivuohjilla mutta muut päivät ihan vaan ilman mitään, sai Pippi juosta vaan "vapaasti" liinan päässä.

Eilen sitten palasin satulaan, oli kuulkaas ollut ikävä tuota hevosta ratsastaa < 3 Sain kyllä työstää sitä KAUAN kunnes sain kaikki palikat taas kohdilleen, ja painoa takaosalle taas. Se halus vaan nojata ohjaan ja juosta :P Mikä nyt täysin ymmärrettävää loman jälkeen.

Laukassa saan sen melkeen parhaiten läpi kun siinä voin paremmin käyttää pohjetta ja ratsastaa sitä eteen, ja samaten ottaa takaisin ja vähän koota. Tuntuu, että mulla on laukassa tällä hetkellä enemmän työkaluja. Sitten kun saan sen laukassa hyväksi, on myös ravissa helpompi työstää. Eilen saatiin tosi hienosti tehtyä pienempää (10m) volttia missä se kokoaa pari askelta kohti piruettilaukkaa, pysyy rentona ja pohkeen edessä, taipuu ja kääntää (tein tämän pidemmässä muodossa eli jumppamielessä vielä). Ennen lomaa kun se oli vähän väsynyt se jäi tässä helposti vaan junnaamaan pohkeen taakse eikä edennyt. Nyt oli selkeästi paremmin voimaa ja rentous säilyi kun tämä harjoitus ei tuntunut vaikealta.

HSK Photography


Ravissa harjoittelen nyt tosi paljon sellaista pikkupikkuaskelta, missä se olis mahdollisimman rento ja pieni askelistaan. Ihan sellasta "mummoravia". Koska tässä on niin paljon helpompi saada sen kroppaa enemmän "kasaan" ja sitten kun sen tässä saa oikeaan asentoon on tosi helppoa vaan laittaa vähän kaasua ja pyytää se isompaan raviin. Tässä kun sitten leikkii tän pienen ja ison ravin kanssa niin saa hevosen hyvin tasapainoon ja sitten se yleensä hetken päästä "loksahtaa" ja ravi tuntuu helpolta kun se kantaa itseään oikein.

Ensi viikolla Nipsu tulee tänne torstai ja perjantai niin sitten on treenejä taas tiedossa. Nyt on ollut tosi hyvin valmennuksia mulla, mahtavaa! Tänään jatkan vielä perusjumppamisen kanssa, huomenna mahdollisesti vapaapäivä, tiistaina Pippillä on puomipäivä Tinan kanssa, keskiviikkona taas jumppaan jotta olisi vetreä valmennusta varten. Viikonloppuna Pippi saa sitten taas 2 päivää vähän vapaampaa, kävelypäivä ja juoksutuspäivä. Yleensä haluan jumpata vähän valmennusten jälkeen, just jotain kevyttä hölkkää liinassa, ja vapaapäivä vasta sen jälkeen, eikä heti rankan päivän jälkeen.


torsdag 27 december 2018

Kun hevonen on vähän liian viisas...

Hsk Photography kävi räpsimässä meistä teilen vähän kuvia niin on taas uunituoreita kuvia teille näyttää :)


Tai miksi sitä nyt voisi kutsua... Ennakoi ainakin todella hyvin... 23.12 meillä oli treenit Jasmin Sikströmin avustuksella, saatiin Pippi ihan hurjan hyväksi, ratsastamalla ympyrällä hevoseen suoruutta. Pippi helposti vähän valuu ulkokyljestä pitkäksi, työntää lavat ulos ja menee siis vinoksi. Nyt yritettiin korjata sitä ratsastamalla ympyrällä "lapoja sisään" ajatuksella, tietenkin vaihdellen taivutusta sisäpohkeen ympäri. Pienennettiin ympyrää ja samalla Pipin piti koota. Siitä tuli todella hyvä ja suora tämän harjoituksen kautta, ja ajattelin että tätähän nyt harjoitellaan jatkossa enemmän...



Jouluaaton Pippi vietti vapaapäivää, joulupäivänä sitten taas töihin. No sehän sitten niin fiksusti heti rupes ennakoimaan tuota ympyrä-tehtävää että sen saikin melk heti unohtaa :P Saipas taas uuden oivalluksen,että tän hevosen kanssa ei kannata harjoitella samalla tavalla 2 päivää peräkkäin vaan vähän muuttaa tehtäviä ja teitä, kun hän niin nopeasti oppii mitä ollaan tekemässä ja oppii vähän ennakoimaan ja silloinhan en enää saa asioita samalla tavalla läpi. (tämä pitää ehkä muistaa sitten kun rupeaa harjoittelemaan ohjelmia, ettei tee tehtäviä samoissa paikoissa missä ne on ohjelmissa, esimerkiksi... :P)



Nyt me myös koottiin sitä aika paljon silloin 23.12, niin siitäkin se saattaa olla vähän väsynyt ja senkin takia on nyt jäänyt vähän silleen pohkeen taakse, en saa sitä ihan rehellisesti mun eteen kun se ei vaan jaksa kantaa. Pitää tosi tarkasti aina kuunnella Pippiä, eilen sain sen kuitenkin aika hyväksi kun hetken olin ratsastanut, mutta uskon, että nyt taas pitää antaa pari päivää mennä vähän enemmän eteen ja unohtaa kokoamiset hetkeksi. Jos se niitä rupeaa liikaa "ennakoimaan" se jää vaan junnaamaan paikalle ja "keinumaan". eli jää pohkeen taakse. Tähän sitten yhdistettynä se, että se on vähän kuuma ja menossa, niin en uskalla ihan kuitenkaan käyttää jalkoja niin jämäkkäästi kuin ehkä pitäisi, että sen saa taas pohkeen eteen.. Ei ole helppoa, ei. Mutta juuri sen takia niin kivaa tämä kouluratsastus :)

Pippi on kuitenkin ollut nyt niin mielettömän hyvä pitkään, että ei saa kyllä valittaa! Nää on pikkujuttuja ja just näitä, missä vaan pitää oppia itse, miten sitä ratsastaa. Kuinka paljon voi tehdä rankemmin, kuinka paljon tarvitsee "vapaampia" päiviä jne...

Kyllä mä jotenkin olen oppinut sen tuntemaan, tunsin, että se on ollut vähän "pinkeä" viimeiset pari päivää, no mitäpä tänään sitten sattuu, päivällä saan viestin että Pippi on säikähtänyt jotain tarhassa ja tullut portista läpi ja kaatunut!! Meinasin saada sydänkohtauksen mutta ONNEKSI mitään ei sattunut Pippille. Kävin iltapäivällä juoksuttamassa ja se oli ihan fine. ONNEKSI minulla on suojat ja bootsit joka jalassa sillä kun se tarhaa, ja onneksi sillä oli sen verran paksut loimet että ehkä kaatuminen ei tuntunut niin pahalta..

Mutta hyi, ei kivaa tuossa olisi voinut käydä kuinka vain. En kyllä suoraan sanoen tiedä mitä tekisin jos Pippille jotain sattuisi. ("koputan puuta"). No onneksi nyt selvittiin säikähdyksellä, huomenna käyn korjaamassa portin ja lisään tarhan edustaan hiekkaa/soraa, ettei olisi niin liukas... Pippi on normaalisti kyllä ihan rauhallinen tarhassa, mutta ainahan voi sattua ja ne voi jotain säikähtää..

Tänään kun liinasin se oli kyllä aika rauhallinen, voi olla, että kun treenaa paljon kokoamista ja "rankemmin" se vähän menee ylikierroksille, että sopivassa määrissä sitten pitäisi myös ratsastaa ihan vaan rennosti eteen-alas, pienin rennoin askelin. Niin taidan tehdä nyt pari päivää ja katsotaan sitten sunnuntaina jos voidaan taas vähän tehdä enemmän "oikeeta hommaa". Maanantaina on sitten taas Pippin ja Tinan puomi/laukkapäivä, nekin on Pippille niin tärkeät, saa vähän revitellä ja liikkua eri tavalla ja miettiä ihan muita asioita.

Hui, tuntuu että tästä tuli aika sekava tästä tekstistä kun kirjoitin puolet eilen ja puolet tänään, mutta toivottavasti tästä saa jotain selkoa kuitenkin :D






Kaikki tämän postauksen kuvat siis ottanut HSK Photography


söndag 16 december 2018

Keisarinmäen reissu ja uusi satula!

(Tämä postaus tehty yhteistyössä Ratsutarvike Ridaajan kansssa)

Ollaan kotiuduttu taas huippureissusta. Käytiin pari päivää sitten Keisarinmäellä valmentautumussa Nipsun silmien alla.


Taru Arola kävi meitä moikkaamassa ja ottamassa upeita kuvia to:na. Valitettavasti Pippi oli tosiaan to:na tosi väsynyt jo, mutta on nämä Tarun kuvat vaan niin hienot aina < 3


Mulla oli kolmisen viikkoa Custom Saddleryn Icon Flight satula testissä Pippille, ja sehän on siinä liikkunut paremmin kuin missään muussa satulassa. Minähän rakastuin tähän satulamerkkiin jo silloin kun etsin hevosta. Kaikki hevoset mitä koeratsastin joilla oli Custom satula liikkuivat tosi hyvin ja olivat tyytyväisiä, ja mulle tämä satula sopi myös tosi hyvin, paras satula missä olen istunut!

Nyt kun käytiin Keisarinmäellä Saga (Ratsutarvike Ridaajasta) kävi vielä tarkistamassa satulan istuvuuden ja miltä se näytti Pippin selässä kun se liikkui. Oli aivan mahtavaa, että sain rauhassa kokeilla satulaa ensin kotona, ja tosiaan olen huomannut kuinka Pippi vaan paranee koko ajan ja sehän jos jotain on merkki siitä, että satula istuu. Kokeilin alkuviikosta yhtä toista satulamerkkiä jonka pitäisi olla ihan huippusatula ja se näytti istuvan Pippille hyvin, mutta ehdin vain mennä selkään ja ottaa yhden käyntiaskeleen niin Pippi sai jo aivan jäätävän paniikin. Onneksi ehdin tulla alas itse ennen kun neiti olis lähtenyt paniikissa eteen ja varmaan heittänyt mut alas selästä ;D


Kaikki tämän postauksen kuvat siis Taru Arolan ottamia. 


Tässä taas hyvä esimerkki siitä kuinka hemmetin herkkä tämä neiti on satuloille :P Tämä Custom satula on tosi pehmeä ja mukava sekä ratsastajalle että hevoselle, ja antaa hyvin vapautta, sen takia varmaan Pippi tykkää siitä ja liikkuu mielellään. Se on myös eka satula joka istuu ihan paikallaan sen selässä eikä valu taakse, mitä ihan kaikki muut satulat ovat tehneet (myös siis Tanskassa oli tämä ongelma).

On kyllä suuri helpotus kun löydettiin vihdoin satula, niin nyt voi rauhassa sitten jatkaa treenejä kunnolla kun tärkein varuste on kunnossa!

Matka Espooseen meni hyvin, lastaaminen ja kuljettaminen meni oikeen hyvin. Ratsastaessa se oli kyllä jännittynyt mutta ei läheskään niin pahasti kun viime reissulla kun oltiin Manunkylässä. Antoi mun kuitenkin nyt ratsastaa ja pieniä pätkiä kantoi itsensä todella hyvin.

Yritettiin saada rehellinen taivutus oikealle läpi, tässä mun pitää vähän miettiä että vien korvat ja niska vasemmalle ulkokädellä, lavat vasemmalle ja sieltä sitten vaan enemmän miettiä että Pippi katsoo oikealle. Kun tämän saa läpi sen on paljon helpompi liikkua ja pitää hyvä tasapaino.

Ekana päivänä tuli tehtyä oikeen kunnolla töitä, Pippi oli aika väsynyt treenin jälkeen, ja torstaina oli sitten jo niin väsynyt ettei oikeen jaksanut samalla tavalla kantaa. Kuitenkin saatiin teknisesti tehtyä enemmän, annettiin sen mennä pidemmässä muodossa eikä vaadittu mitään isoaa liikkumista, mutta rehellistä taivutusta, suoruutta, jne.

Vaihdotkin saatiin onnistumaan puhtaasti! Oikeasta vasempaan ei Pippille ikinä ole ollut ongelma, se tulee melk aina puhtaasti, mutta vasemmasta oikealle tulee helposti takaa jäljessä. Nyt mun pitää vaan enemmän miettiä vaan sitä vasenta takajalkaa että sieltä se vaihto lähtee, ja vähän pitää se lyhyenä vaihdon läpi eikä "heittää" kaikkea pois siinä vaihdossa.

Pippi myös kuivui tosi paljon tässä parissa päivässä vaikka on syönyt hyvin. Ehkä kuitenkin se sisäinen stressi tekee tämän. Yritän nyt keksiä miten saisin sen juomaan paremmin, sehän syö aina töitten jälkeen greenline/lese/pellava puuron mutta voisi ehkä matkoille yrittää tehdä greenline-juoman jos se maistuisi neidille. Olen kokeillut sekoittaa omenamehua veteen, ei kelpaa, eikä myöskään melassivesi.

Loppuviikon Pippi on ottanut aika rennosti, tänään oli taas puomipäivä Tinan kanssa, huomenna ratsastan taas ja tiistaina on hieronta. Joulun yli mulla on paljon vapaata joten sitten treenataan taas vähän enemmän. Yritän jaksoittaa näitä treenejä niin, että mennään kausittain vähän rankemmin ja sitten pidetään vaikka kokonainen viikko enemmän palauttelua. Joka viikko Pippi pääsee kuitenkin puomeilemaan Tinan kanssa ja yksi juoksutuspäivä, näitten päälle sitten minä ratsastan noin 4 päivää ja se voi olla kevyttä perusjumppaa tai sitten rankempaa treeniä, aina hevosta kuunnellen, samaten täysin vapaapäiviä hevosen mukaan. Mutta tuntuu, että meillä on nyt aika hyvä systeemi ja hyvin jaksotettu meidän treenit.

Tammikuussa Nipsu on taas tulossa tänne noin 3 viikon päästä! Nyt yritän kyllä katsoa ettei me jäädä liian pitkiä jaksoja treenaamaan ihan yksin, 4 vkoa olisi se ihan maksimi..


Kuvissa näkyy meidän uusi satula ja mun lempihuopa joka tietenkin on Equestrian Stockholmista < 3




söndag 2 december 2018

Lisää vaihteita kehiin!

Siis tämä kun itse ja yksikseen ratsastelee eniten täällä kotona, niin kyllä se helposti tekee sen, että jää vähän junnaamaan paikalle liikaa, kun ei saa ulkopuolisten silmiä päälleen niin on jotenkin vaikeaa päästä välillä vaan asioissa eteenpäin.

Pipin kanssa tosiaan kun meillä meni tuossa syksyllä vähän sukset ristiin, satulan yms takia.. niin sehän rupes paljon stoppailemaan silloin niin jotenkin siitä sitten tuli vaan niin tärkeäks saada se vaan ETEEN, ja sen jumin takia sitten vielä kroppaa vaan mahdollisimman hyvin auki. Ratsastin sitä pitkässä muodossa aika pitkään ja vaan isosti eteen.

(C) Heidi Järvi


Kun on näin iso ja raamikas isoliikkeinen hevonen niin se helposti lähtee kyllä sitten vähän leviämäänkin. Jotenkin vähän valo syttyi mun päässä Jannen treeneissä, että apua kuinka se on päässyt menemään pitkänä ja vähän roikkuen lapojen päällä... Mulla on jäänyt päälle se, että se pitää vaan saada eteen ja venyttämään. Toki sitäkin tarvitaan, mutta nyt on pakko kyllä vähän skarpata ja ratsastaa sitä enemmän kasaan ja takaosan päälle, pienempää askelta, ja nopeampaa reaktiota jalalle, ilman että lähtee juoksemaan vaan isommin eteen..

Olen nyt tehnyt täysremontin meidän treennisuunnitelmaan, verryttelyä myöten. Nyt yritän pitää sen heti alkuraveissa jo vähän pienempänä askeleen, tekemällä paljon siirtymisiä. Enemmän vaan variaatiota askelpituuseen nyt ilman, että se leviää käsiin. Tässä on niin paljon vaihteita tässä hevosessa, mutta jotenkin ne vähän on unohtunut tässä kun on ollut muuta mietittävää, ja kun uutta satulaa ei kuitenkaan vielä ole niin ei oikeen ole uskaltanut ratsastaa "normaalisti" jne..

Pippi on onneks tosi helposti muokattavissa, että jo parin päivän treenin jälkeen uudella systeemillä se jo toimii paljon paremmin. Haluan saada sen tunteen, että kun otan puolipidätteen, se ottaa takaosan alle ja nostaa sen säkää ja lapoja, ja kevenee edestä. Sillä on mieletön liikemekaniikka, mutta se pitää kyllä osata sieltä ratsastaa esille myös :P muuten se vaan sipsuttaa pikkunätisti menemään..

 Eilen saatiin niin hienoja askelia ravissa loppua kohden, se tunne kun se oikeasti lähtee ravaamaan ja oikeen ponnistaa on siis aivan sanoinkuvaamaton < 3 se voima mikä sillä on ja se elastisuus ja pehmeys yhdistettynä! Paljon joudun ratsastamaan ravin sisällä siirtymisiä, melkeen alas käyntiin, tässä se vielä pikkasen menettää tahdin mutta sen pitää vaan oppia lyhentämään ja kokoamaan (helppoa sille olis jos se sais koota ja samalla vaan tulla isommaks askelistaan mutta sitä ei haluta nyt) siitä kun saan sen siihen pikkupikkuraviin, lähden pyytämään sitä taas eteen niin että se oikeen ponnistaa takajaloilla ja nostaa sen etuosan. Näitä kun tekee siinä hetken niin se lähtee pikkuhiljaa löytämään sitä sen ihanaa ravia taas. Nyt se tulee eri tavalla, enemmän takaosan työnnöllä ja lyhyemmällä rungolla. Siitä sitten kun voimistuu voidaan pikkhuiljaa pyytää tähän sitä oiken isoa näyttävää askelta.

Mutta pala kerrallaan, tää on vähän kun kokoisi palapeliä, yksi asia aina kerrallaan, kunhan vaan tietää missä järjestyksessä ne laitetaan, ja luottaa siihen, että kyllä se lopputulos sitten tulee olemaan hyvä. Mä tiedän niin hyvin mitä tunnetta haen kun sillä ratsastan, niin silloin se on toki helpompi sitä vähän "etsiä". Ravin pitäis tuntua siltä, että sitä on helppo muuttaa, muuten piaffi ja passage tulevat olemaan mahdottomat suorittaa tulevaisuudessa.

(C) Heidi Järvi



måndag 26 november 2018

Janne Berghin treenit

La-su käytiin edes takasin Manunkylässä Nurmossa (noin 70km Vaasasta per suunta) Jannen valmennuksissa. Valmennukset oli järjestetty 30 minuutin yksityistunteina.

Kaikki postauksen kuvat on ottanut Heidi Järvi.

Pientä namia ennen työntekoa.

Kaikki kuvat ovat sunnuntailta :)



Pippi oli tällä kertaa todella jännittynyt reissussa, se kyllä menee suht kiltisti traikkuun ja seisoo matkan aikana kuin kynttilä, mutta jo kun lauantaina lastattiin se kopista ulos ja vietiin talliin niin se jännitti niin paljon, että koko hevonen oikeen tärisi. Siinä se kyllä rentoutui ja tärinä loppui noin 5 minuutin päästä (onneksi mulla oli karsinapaikka siellä, että sai vähän hengähtää reissun jälkeen ja samaten valmennuksen jälkeen ennen kotiin ajamista). Saatiin laitettua se kuntoon tallissa tosiaan, ajoissa menin kävelyttämään maneesiin. Se on sellainen sisäinen jännittäjä, se ei aina näy ulospäin kun se on jännittynyt mutta mä tunnen sen niin hyvin selkään kun se jotenkin sulkeutuu itseensä koko hevonen eikä yhtään anna mun ratsastaa. Se vähän sipsuttaa ja menee ihan kahdessa osassa kun selkä menee vähän lukkoon ja jumiin.

Alkuverryttelyä





Pipille pitää vaan antaa aikaa uudessa paikassa, rauhassa kävelyttää ensin maastakäsin, sitten selästäpäin kävellä ja rauhassa verkata. Se käyttäytyi todella kiltisti vaikka oli niin jännittynyt kuin oli. Alkuverkassa oli aika hyvän tuntuinen, mutta sitten sattui pieni insidentti kun yks 4-vuotias vauveliini meinas tulla Pipin syliin, Pippi ei onneksi sen enempää draamaa siitä tehnyt mutta vähän nosti jännitystä tietenkin. Sitten se vielä jäi hetkeksi yksin maneesiin ja siitä se ehkä jännittyi eniten.

Valmennuksessa ei tehty muuta kuin vaan siirtymisiä ympyrällä laukka-ravi, missä Janne halusi että se nostaa pienemmin eikä ota niin isoa askelta laukannostoon (tämäkin johtui siitä jännittyneisyystä,kun ei vaan saa takaosaa alle silloin) vaan enemmän työntää takaa eikä kauho etujaloilla niitä nostoja. Sitten kun nämä sujui tehtiin vähän kokoamisia laukassa pari askelta sulkumaisesti ympyrällä.

Tässäkään en päässyt takajalkoihin käsiksi ollenkaan kun se vaan menee vähän lukkoon kun on noin jännittynyt. Kerran se hengähti oikeen isosti laukassa ja tippui siitä raviin reppana.. Viikonloppuna tuli myös ekat ihan kunnon pakkaset (-8 oli la-iltana) niin ehkä se kylmyyskin jotenkin teki koko reissaamisen entistä jännittävämmäksi.

Kuitenkin Pippi parani loppua kohden ja se käyttäytyi mun mielestä äärimmäisen hyvin kun se yritti kuitenkin vaikka se oli ihan kauhusta kankeana siellä :P

Sunnuntaina meni jo huomattavasti paremmin, se alussa kyllä jännitti ja vähän nousi edestä liian ylös, mutta sain sen aika nopeasti rentoutumaan ja Jannekin sanoi  että näytti huomattavasti paremmalta nyt kun se päästi mut vähän enemmän ratsastamaan. Ei vieläkään lähes kuten kotona, mutta ihan niin, että asiallisesti pystyttiin tekemään avot, sulut, siirtymiset laukka-käyni-laukka ja lopussa vähän ravissa eteen-kiinni missä saatiin pari oikeen kivaa askelta missä se kokos jo vähän enemmän takaosalleen.

Tässä jo vähän rennompi ylälinjasta ja lyhenee kropastaan, Pipin pitää tulla pienemmäks askelistaan ja enemmän "kasaan" kropastaan.










Tässä kyllä kokoaa mutta kun oli niin jännittynyt koko tilanteesta niin on kuitenkin kireä ylälinjastaan. Kotona meillä on melk ollut isompi ongelma, että Pippi menee liian pyöreäksi edestä, nyt tuntui että oli päinvastainen ongelma :D


Tässä tulee jo aika hienosti takaosa alle ja ylälinjakin suht rentona.





Kameraan Pippi osaa kyllä katsoa vaikka kaukaakin :D


Se oli sen verran jännittänyt, että yön yli oli vähän kuihtunut, todennäköisesti juonut liian vähän. Se syö tosi hyvin heinää reissun aikana ja kotonakin kaikki rehut se on syönyt. Pippi on kuitenkin sen verran vähän reissannut, että vielä tarvitaan vaan rutiinia tähän hommaan, ja ennen kaikkea Pipille hyviä kokemuksia. Just, että ei tarvi vaatia siltä kaikkea mitä siitä lähtee kun lähtee muualle kun se vielä noin jännittää, vaan pitää se tyytyväisenä ja vaan tehdä sille helppoja asioita jotta se oppii, että on kivaa lähteä muualle eikä sitä tarvitse jännittää tai stressata eikä siltä vaadita mitään kummempia.

Ja tokihan se näkyy ja sen huomaa, ettei olla päästy treenaamaan normaalisti kun Pippi oli pitkään satulan takia kipeä eikä vieläkään tunnu, että se on ihan täysin palautunut. Kuitenkin aika kauan ratsasteltu sitä vaan pitkässä matalassa muodossa vaan hölkäten, niin se vie sit aina oman aikansa että taas päästään takaisin raiteille.

Seuraavaksi lähdetään varmaankin tänne naapurimaneesille treenailemaan vielä kerran ennen kun sitten 3 viikon päästä on taas aika lähteä Nipsulle Keisarinmäelle treenileirille! Nyt vaan usein tommosille pikkureissuille että matkustaminen tulee tutuksi eikä muualla ratsastaminen olisi niin jännää. En usko että tässä montaa kertaa tarvii lähteä muualle ennen kun Pippi tajuaa, ettei tässä ole mitään jännittävää.