Sophia Backlund
SB Dressage Ab Oy
"The more I learn, the more I realize how much I don't know"

lördag 13 februari 2016

Mistä aloittaa hevosen koulutus?

Mistä te lähtisitte aloittamaan uuden hevosen kanssa treenejä, riippumatta oikeastaan siitä, millä tasolla hevonen on?



Näitä tulee jonkin verran mietittyä kun tulee uusia hevosia alle. Minulle on kuitenkin perusjutut niin tärkeät, että vaikka istuisin GP-hevosen selkään, niin panostaisin perushommiin ensin ja katsoisin että ne toimivat 110% ennen kuin lähdetään siitä eteenpäin. Perusjutut AINA täydellisesti hanskaan ensin, sen jälkeen kaikki temput ovat aina helppoja ;)

Useammin ehkä kyse kuitenkin on hieman kokemattomasta hevosesta, jonka kanssa aina on hyvä aloittaa parista jutuista. Näitä harjoittelen niin kauan että ne toimii:

- Ensiksi hevosen täytyy olla suora. Jos hevonen ei ole suora, se ei ikinä voi kantaa itseään, koska sen pitää työntää itseään yhtä paljon molemmista takajaloista eteenpäin. Suoruuteen kuuluu myös että hevosen pitää pystyä taipumaan yhtä hyvin molempiin suuntiin.

- Oikeastaan samaan aikaan kun tarkistan onko hevonen suora, sen pitää toki myös liikkua eteen ja olla pohkeen edessä.

Zebbe 4-vee. Aika lihaksiton pieni poika verrattuna tähän päivään ;)


Näitä kahta asiaa voin harjoitella vaikka kuinka kauan, koska ilman näitä ei ole mitään! Ilman näitä ei voi ikinä saada hevosta kantamaan ratsastajaan tai koota itseään. Sen pitää ottaa molemmat takajalat yhtä hyvin alle ja ponnistaa niistä yhtä paljon. Aina hevosella on toinen takajalka heikompi kuin toinen, ja sitä voi hyvin korjailla esim ratsastamalla loivaa avoa, jos hevosen heikompi jalka on vasen taka, niin vasenta avoa ja sitten oikeassa kierroksessa tarkkana ettei vasen takajalka livistä ulos, pois rungon alta.

Hevonen voi oikeastaan mennä vaikka kuinka lujaa eteen, mutta silti olla pohkeen takana. Se että hevonen on pohkeen edessä tarkoittaa myös, että hevonen on avuilla, työntää takajaloista ikään kuin kohti ratsastajan tuntumaa. Hevonen joka on pohkeen edessä "imee" käteen, olematta kuitenkaan vahva edestä tai nojaamalla ratsastajan käteen. Kyllä sen hyvin huomaa kun hevonen on pohkeen edessä, kun on sellainen tunne että se on oikeasti apujen välillä, molempien pohkeitten välissä yhtä paljon (eli ei niin että toiseen jalkaan nojaa enemmän ja toiseen "tyhjä") ja samoin ohjien "välissä". samanlainen tuntuma molempiin ohjiin. Tähän kun hevosen saa, voi lähteä ratsastamaan ja tekemään muita juttuja. Kyra ilmaisi tämän aika hyvin jossian klinikalla, että pitää olla sellainen fiilis että hevonen on ikään kuin tunnelissa, ratsastajan apujen sisällä, eikä se sieltä karkaa, vaan se on siinä rentona ja odottaa ratsastajan signaaleja.

Pieni Hiltsu 6 vee :)


Toinen erittäin tärkeä asia, mitä ei myöskään voi olla "ilman", on rentous, ja se että hevonen on vastaanottavainen ja haluaa kuunnella ratsastajaansa. Jännittyneeltä tai stressaantuneelta hevoselta ei voi vaatia mitään, ennen kuin se on rauhoittunut. Kisoissa näkee paljon hevosia jotka ovat oikeasti jännittyneitä, eikä ratsastajat aina tätä ymmärrä vaan yrittävät "korjailla" hevosia väärällä tavalla. Jännitystä näkee myös niin, että hevosiin yritetään saada enemmän liikettä pistämällä enemmän jännitystä hevosen kroppaan. Huitovat etujalat eivät tarkoita aina että hevonen on koottu, vaan pikemmitenkin sitä että hevonen on jännittynyt! Liian paljon näkee hevosia jotka on vähän niin kuin "ahdistettu" pohkeen ja ohjan väliin, edestä jarrutetaan, jalasta annetaan kaasua. EI NÄIN!!!

Kokoaminen ei ole jännitystä, vaan se tulee rentouden kautta, kasvattamalla pikkuhiljaa voimaa ja näin ollen kokoamisastetta. Hevoseen täytyy pystyä pistää tiettyä energiaa, mutta se on eri asia kuin jännitystä. Kouluratsastus ja tuomarointi on onneksi mennyt paljon siihen suuntaan että nykyään arvostetaan enemmän rentoja hevosia eikä näitä jännittyneitä etujalan huitojia. Sitten pitää kuitenkin se muistaa, että mitä enemmän hevonen rehellisesti kokoo ja ottaa painoa takaosalle, sen enemmän toki ne etujalat lähtevät nousemaan koska etuosa kevenee. Eli se että hevosella on iso etujalan liike ei tarkoita aina että se menee vaan ns. showravia. Pitää osata katsoa kokonaisuutta. Kyllä jännittynytkin hevonen voi mennä matalilla etujaloilla, eli ei kaikki ole niistä jaloista kiinni. No kuitenkin, nyt lähti vähän ohi aiheen :P Mutta se rentous on tosiaan todella tärkeää sen takia että hevosen täytyy olla vastaanottavainen ratsastajan apuihin, ja se on kyllä sellainen ehdoton juttu mihin aina pitää tähdätä, että saa hevosen ensin rennoksi ennen kuin jatkaa mitään tehtäviä sen enempää.



Kun nämä asiat ovat kunnossa, lähdetään sitten pikkuhiljaa kasvattamaan hevoselle voimaa, ja jumppaamalla hevosta notkeaksi. Notkea, vahva hevonen, on hyvä kouluhevonen :) Eli sitä jumppaamista ja voiman kasvattamista (lue, perusasiat) tulee tehdä säännöllisesti ja tähän panostaa eniten aikaa ja vaivaa.

Tätä ei voi varmaan tarpeeksi montaa kertaa toistaa, mutta kun ilman perusjuttuja, ilman notkeaa, rentoa, vahvaa hevosta, ei ole mitään muutakaan. Hevoselta ei voi vaatia sen enempää ennen kuin kaikki nämä asiat ovat kunnossa. Sitten kun ne ovat, eivät mitkään "temputkaan" tule ikinä olemaan vaikeita, kunhan kaiken tekee rauhassa ja maltillisesti :)




12 kommentarer

  1. Kiitos tästä postauksesta, nostit esiin tärkeitä ja hyviä asioita jotka jokaisen olisi hyvä muistutella itselleen aina ennen hevosen selkään kipuamista :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Ole hyvä, kiva että tykkäsit :)

      Radera
  2. Hyvä postaus ja täyttä asiaa! :) Moni unohtaa helposti perusratsastuksen tärkeyden ja keskittyy vaan temppuhin tai hyppäämiseen lajista riippuen.

    SvaraRadera
    Svar
    1. Näin on, elämä olisi niin paljon helpompaa jos muistaisi kuinka tärkeää on muistaa perusratsastaminen, silloin pääsee niin paljon nopeammin ylös luokissakin kun ne hallitsee :)

      Radera
  3. Todella hyvä teksti ja tärkeitä pointteja! Mutta ihan mielenkiinnosta kysyisin, että mitä mieltä olet sitten tällaisesta jännitteen tuomisesta raviin, niin että siihen saadaan lisää ilmaa ja näyttävyyttä?:)
    https://www.youtube.com/watch?v=ymtcrCyYoCk
    (Videon alku jossa ravaavat)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Hyvä kysymys :) tässä onkin juuri se ero, että tuodaanko hevoseen jännitystä, vai tuodaanko siihen energiaa! Silloin kun hevonen on kuuliainen, rento, avuilla, voidaan tuoda ilmavuutta liikkeeseen lisäämmällä enemmän energiaa moottoriin, joka toki sitten tuo vielä enemmän ilmavuutta etujalkoihin. Tässä onkin varmasti usein hivenen pieni raja ettei sitä sitten ylitä, että se energia ei muutu jännittyneisyydeksi! Ei ole helppoja juttuja, kun näihin asioihin päästään :) mutta joo, kyllähän hevoseen täytyy pystyä ratsastaa sitä energiaa ja ilmavuutta, MUTTA se ei iknä saa olla rentouden kustannuksella :)

      Radera
  4. Muistan kuinka Pate viipotti aikoinaan kenttäradalla miljoonaa eikä silti ollut pohkeen edessä. Oli todella opettavaista kun sen lopulta tajusin. Eihän niistä hypyistä meinannut tulla hyviä kun vauhti hiipui jännittävän esteen lähestyessä. Vasta kun hevonen oli aidosti pohkeen edessä, imi se esteille jousi kasassa.

    SvaraRadera
  5. En ole juurikaan lukenut blogiasi silloin tällöin vain sen nyt ymmärsin äkkiä selaten että joku hieman parempi ja tavoitteellisempi kilpailija on kyseessä. Se jäi katsomatta että onko kyseessä harrastus vai ammatti vai jotain siitä välistä?
    Itse asiani oli se kun moni hevosihminen oli kilpaileva tai ei vähättelee maastakäsittelyn tärkeyttä ja sen vaikutusta ratsastukseen. Eli mikä on sinun suhteesi maastakäsittelyyn? Haluatko ensin tutustua uusiin hevoseen maasta vai suoraan kohtu tuntematonta? Onko sillä mielestäsi merkitystä kisasuoritukseen jos hevonen kunnioittaa ratsastajaansa ja pitää häntä johtajanaan verrattuna siihen että on hevonen joka ei kunnioita yhtään ihmistä maastakäsin ja on kaikkien kauhu taluttaa. Toivoisin saavani juuri sinun mielipiteesi ja tyylisesi vastauksen tai jopa postauksen aiheesta. Mikäli tähän kysymykseen löytyykin vastaus jo jostain voi sen linkittää :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Tervetuloa blogiini :) olen ammatiltani juristi, mutta pyöritän myös omaa firmaa SB Dressagea, jonka kautta valmennan ja ratsutan. Minun mielestäni on TODELLA tärkeää saada hevoseen suhde maasta käsin, ja oppia tuntea hevonen myös maastapäin, eikä vaan ratsastaa. Siksi hoidan esim omat hevoseni aina itse, ja haluan sen myös tehdä, jotta opin tuntemaan ne mahd. hyvin. Sillä on merkitystä kisasuoritukseen ja ratsastukseen ylipäätään, koska mielestäni on tärkeää luoda luottamussuhde hevosen ja ratsastajan välille, ja sitä ei voi tehdä vaan ratsastamalla, vaan olemalla hevosen kanssa muutenkin tekemisissä :)

      Radera
  6. Kiitos, pidin tästä kovasti :)

    SvaraRadera
  7. Hevoseni on vielä nuori ja jännittyy kisoissa jo trailerista tullessaan. Verkassa ja radallakin todella jännittynyt. Itselläni on paljon kokemusta kisaamisesta mutta aina nuo kisareissut jännittyneen hevosen kanssa ovat haastavia, kun ei koskaan tiedä mitä on edessä. Kuulisin mielelläni, miten toimisit, että saisit hevosen rentoutumaan maastakäsin kisa-alueella sekä verryttelyssä ja radalla haadtavan ja nuoren hevosen kanssa?

    SvaraRadera