Sophia Backlund
SB Dressage Ab Oy
"The more I learn, the more I realize how much I don't know"

måndag 1 maj 2017

Zebben kanssa tehty matka

Zebbestä voisi kyllä kirjoittaa kokonaisen kirjan, mitä kaikkea sen kanssa on koettu ja opittu.. Ehtihän se olla mulla 9 vuotta, ja Zebbe olikin ensimmäinen hevonen jonka olen kouluttanut ja vienyt eteenpäin. Siihen toki mahtuu paljon epäonnistumisia, joista kuitenkin olen sitten oppinut ja tullut paremmaksi ratsastajaksi, mutta myös niitä onnistumisia, ja elämäni parhaita hetkiä on Zebben selässä koettu!

Ensimmäinen kerta Saksassa, kesä 2009 

Zebben kanssa Haukiputaalla 2010

Saksassa treenaamassa kohti 7-vuotiskautta (enää en ratsastaisi ilman kypärää!!)




Olin itse tosi nuori ja kokematon kun Zebbe mulle tuli, 4-vuotiaana oriina. Olin kisannut Prix St George-tasolle asti mutta valmiilla hevosella. En oikeen ymmärtänyt silloin itsekään mitä se oikeasti vaatii, kouluttaa hevonen noin nuoresta asti kohti vaikeita luokkia. Vaikka niitä virheitä on tullut tehtyä, niin en kuitenkaan niitä kadu, koska ne kuuluu jokaiseen ratsastajan polkuun, jos ei virheitä tee, niin ei myöskään opi eikä kehity!

Nyt kun mietin jälkeenpäin mietin omaa osaamistasoani silloin 9 vuotta sitten, niin eihän mulla olut hajuakaan, että mitä mä oikeen tein :P Eihän sitä voikaan tietää, ennen kuin sen yhden hevosen on kouluttanut, minkälainen se tie on, miten se hevonen kehittyy, mitä vaiheita siihen kuuluu, miten jotkut asiat kannattaa tehdä jne. Eikä sitä ikinä opikaan valmiiksi, mutta jokainen hevonen opettaa ja tekee taitavammaksi, koko ajan saa lisää työkaluja millä työstää.

Mun työkalupakki olikin Zebben tullessa aika tyhjä, mutta näitten 9 vuoden jälkeen sain kyllä aika montakin eri työkaluja Zebben ansiosta, joita nyt voin käyttää muille hevosille, ja jokainen hevonen antaa tietenkin aina lisää niitä työkaluja, niitä kun ei ikinä voi olla liikaa ;)

Zebben kanssa uutta oli tietenkin se nuoren hevosen ratsastaminen, mutta myös nuoren oriin ratsastaminen ;) nuoren hevosen ratsastus on aika erilaista kuin "aikuisen" hevosen ratsastaminen. Aika hyvin kuitenkin päästiin Zebben kanssa vauhtiin, eikä ongelmia oikeastaan tullut kun sitten vasta kun sen hormoonit rupesivat olemaan sille liikaa. Zebbe oli todella kiltti nuori ori, ainut mistä sen huomasi alkuun, että oli ori, oli että se oli aika vahva niskastaan. Kuitenkin siinä kun se täytti 7, se rupesi olemaan enemmän ja enemmän orimainen, kyllä se oli aikaisemmin jo noussut pystyyn kisapaikalla ja sellaista, mutta ei ikinä tehnyt mitään ratsastaessa vaan pystyi siinä keskittymään vielä suht hyvin.

Zebben kanssa asuttiin myös Saksassa pitkiä pätkiä ja treenattiin Holga Finkenin luona, siellä tuli opittua aivan älyttömän paljon!! Ikimuistoisia aikoja, missä minä tosiaan opin ratsastuksesta todella paljon. Sekin, kun sai seurata ammattilaisia aamusta iltaan, opetti paljon. Miten he jaksottavat treenit eri hevosilla, miten he ratkoivat eri ongelmia jne.

Suomessa jouduin treenaamaan enimmäkseen yksin Zebben kanssa, ja siinä on kyllä ollut monta kertaa sellaisia hetkiä kun ei vaan millään ole löytänyt ongelmiin ratkaisua, ja turhautumista on tullut kerta toisensa jälkeen. Kuitenkin ollaan niistä aina jotenkin selvitty, mutta jäihän sinne niin monta ratkomattomia ongelmia, jotka sitten kuitenkin aina olivat siellä taustalla, vaikka sitten saatiinkin välillä asiat sujumaan tosi hyvin, niin oli vaikeaa päästä itsekin irti vanhoista tavoista.

Vaikka vaikeuksia on ollut, niin en kuitenkaan halua unohtaa niitä onnistumisia mitä Zebben kanssa tuli. Jo 5-vuotiaana meidät valittiin nuorten hevosten MM:eihin vararatsukoksi, vaikka mulla ei silloin mitään kokemusta tosiaan ollut nuorten hevosten kouluttamisesta tai ratsastamisesta, ja monta sijoitusta kansallisista nuorten hevosten luokista.

Lappeenrannassa, 7-vuotis cupin osakilpailut oli silloin

Pohjanmaan hallimestaruudet, jotka voitettiin, taisi olla 2012 keväällä

Finnderby kansainväliset kisat 2014 (C) Hanna Heinonen


PSG-tasolle päästiin debytoimaan jo kun Zebbe oli 8-vuotias, vaikka sillä tasolla ei ihan heti nappiin kaikki mennyt. Mulla ei ehkä silloin ollut oikeaa ideaa kokoamisesta, ja se varmasti oli se isoin ongelma kun tälle tasolle siirryttiin. Oli liikaa vauhtia takaa eteen, ilman joustavuutta, rentoutta, ja kontrollia. Oli tärkeää vaan saada hevonen liikkumaan mahdollisimman näyttävästi, ja uskoin, että se vauhti oli siihen ratkaisu ;) se ehkä toimii nuorten hevosten luokissa, mutta kun noustaan PSG-tasolle ja siitä ylöspäin, se tekninen osaaminen on oltava jo tosi hyvin hallussa.

Tässä sitten takkuiltiin parisen vuotta, mutta kyllä sekin sitten lähti sujumaan ja kuten kaikki varmasti tietää, me saavutettiin todella hienoja tuloksia ihan Intermediaire 1-tasolle asti! Tästä kuuluu suuri kiitos ehdottomasti Nipsulle, jonka ansiota sain ihan uuden tavan katsoa kouluratsastusta ja nimenomaan mulle avautui ihan uusi ajatustapa ratsastamiseen, nimenomaan sitä teknistä osaamista, pikkusäätöä, miten asiat yhdistyvät ja miten ja miksi asioita tehdään tietyllä tavalla.

Joukkue-SM kultaa Harjussa 2014, sama vuosi kun tehtiin ennätystuloksia pikkukierrostasolla lähes 69% ja päästiin ratsastamaan HIHS:ssä

Suurimmat ahaa-elämykset olen saanut siinä alussa kun aloitettiin Nipsun kanssa yhteistyö, ja se että pääsin valmentautumaan Nipsun luo pidempiä pätkiä kerrallaan tottakai mahdollisti sen, että pystyin sisäistämään asioita eri tavalla. Zebben kanssa oltiin kuitenkin niin pitkään tehty tietyllä tavalla, että oli vaikea irrottautua niistä vanhoista jutuista, varsinkin jos tuli ongelmatilanne päälle. Huomasin itsekin, että ratsastin kaikkia muita hevosia paljon paremmin kuin mitä Zebbeä.

Meillä onneksi oli se hyvä kausi kun kaikki sujui ja päästiin voittamaan joukkue-SM:ät, Small Tourin finaaliin päästiin jäähalllille ratsastamaan jne.. Ne ovat muistoja joita aina kannan mukanani, ja tuntuu, että ne oli palkinto siitä kaikesta työstä mitä olin Zebben kanssa vuosien aikana tehnyt. Kyllä se tulee sieltä kun vaan jaksaa tehdä eikä luovuta. Siitä olen superylpeä, ja iloinen, ja vaikka monet asiat tuli kantapään kautta opittua, niin ne tuli kuitenkin opittua, ja olihan meillä aikamoinen matka mikä tehtiin yhdessä < 3

(C) Heidi Järvi

2 kommentarer

  1. Se oli hienoa työtä Zebben kanssa, mitä se olisi ollut, jos olisit ollut pari krt/vko jonkun treenissä?? Tulokset olisivat olleet ehkä vielä hienommat, mutta niin moni ratsastaja kertoo ratsastavansa "peilin kanssa", joten se arkinen pulmanratkaisu on ollut varmasti hyödyksi jatkoa ajatellen.
    Oli mahtavaa seurata sun ja Zebben tarinaa, se kun oli työvoitto!

    SvaraRadera
  2. Aivan mahtava kirjoitus, tämmöiseen itsetutkiskeluun kykenee valitettavan harva ratsastaja tai ratsastusta harrastava.

    SvaraRadera