Sophia Backlund
SB Dressage Ab Oy
"The more I learn, the more I realize how much I don't know"

torsdag 11 maj 2017

Suoruutta ratsastamiseen!

Tulikin tuossa edelliseen postaukseen toivomus, että kirjoittaisin enemmän siitä, miten treenaan hevosen kanssa suoruutta. Mun mielestä suoruus on todella tärkeää, ja sen kanssa työskentelen päivittäin, se on se mikä on kaikista tärkein saada alkuverryttelyssä läpi, ja se on myös asia mikä näkyy aina jokaisessa liikkeessä ja tehtävässä.



Mitä suoruus on? Onko se vaan sitä, että voidaan ratsastaa suoraan eteen suoralla hevosella? Suoruus on niin paljon enemmän. Hevosen pitää pystyä taipumaan molempiin suuntiin yhtä hyvin, jotta voisi sanoa, että se on täysin suora, sen pitää työntää just yhtä paljon molemmista takajaloista kohti tuntumaa, sen pitää antaa ratsastajalle yhtä paljon tuntumaa molempiin ohjiin, sen pitää olla suoraan ratsastajan alla, riippumatta siitä, mitä tehdään. Eli vaikka ollaan ympyrällä tai mennään sivulle, pitää ratsastajalla olla sellainen tunne, että hevonen on koko ajan suoraan sen alla eikä livistä mihinkään suuntaan.

Hepostihan käy niin, että kun lähtee taivuttamaan ympyrällä sisäpohkeen ympäri, unohtuu ulkoavut ja hevonenkin helposti livistää ulospäin, tulee tunne, että hevosta on enemmän siellä ympyärn ulkopuolella. Tässä pitää itse vaan olla tarkkana, että ratsastaa myös ympyrällä hyvin ulkoapujen kanssa, kun se helposti unohtuu kun ajatellaan, että halutaan taivuttaa hevosta sisäpohkeen ympäri. Mutta se ei paljon auta jos ei "oteta vastaan" ulkoavuilla. Hyvin voi kuvitella, että ratsastajan avut ovat kuin tunneli, jonka sisällä hevosen pitää liikkua.

Toinen asia, mikä liittyy myös suoruuteen on, että hevosen pitää reagoida yhtä herkästi molemmin puolin ratsastajan apuihin. Esimerkiksi jos ajattelee pohkeenväistöä, niin pitää olla sellainen tunne, että hevonen menee yhtä helposti sivulle oikealle kuin vasemmalle. Kaiken pitää toimia yhtä sujuvasti molempiin suuntiin.



Eli periaatteessa suoruutta voi harjoitella todella monella tapaa. Suoraan eteen ratsastamisella ehkä tarkistetaan vain se, ettei hevonen huoju tai liiku vinossa. Se nyt on ykkösjuttu mikä pitää tarkistaa kun lähtee miettimään hevosen suoruutta. Ratsastaa suoraan kohti peiliä reippaasti uran sisäpuolella, ja katsoa onko se tässä jo vino tai haluaisi vetää helposti johonkin suuntaan.

Mun mielestä on kuitenkin kaikista vaikeinta löytää se suoruus nimenomaan kaarevilla urilla, helposti itselleni tulee sellainen tunne, että hevonen vähän livistää ulos. Tässä pitää vaan itse olla tarpeeksi vahva ulkoapujen kanssa ja istua mahdollisimman keskellä hevosta, ettei tule sellaista tunnettä, että lähtee kallistumaan sisällepäin.

Kiemuraurat, esim 4-6 kaariset kiemurat radan yli ovat tosi hyvä harjoitus missä pääsee vuorotellen taivuttamaan hevosta oikealle ja vasemmalle, ja sitten siinä välissä ratsastamaan pätkän suoraan eteen. Tässä tuntee hyvin, taipuuko hevonen helpommin oikealle tai vasemmalle, ja saako sen molemmille ohjille ja suoraksi heti kaarteen läpi. Jos hevonen on toiseen suuntaan jäykempi, voi lisätä voltit siihen suuntaan jotta saa hevosen pehmitettyä siihen suuntaan vielä tehokkaammin.

Siirtymisissä huomaa myös hyvin jos hevonen ei ole ihan suora eikä työnnä molemmista takajaloista yhtä paljon. Tähän hyvä harjoitus on ratsastaa keskihalkaisijaa pitkin (mieluiten kohti peiliä) ja tehdä siinä siirtymisiä, esim ravi-4-5 askelta käyntiä- ja taas ravi, ja sama juttu laukka-käynti-laukka. Tässä hevosen pitäisi koota ja ottaa painoa takaosalleen kun siirtyy esim ravista käyntiin, ja taas ponnistaa takajaloista eteen kun lähtee käynnistä takaisin raviin. Jos toinen takajalka on heikompi, hevonen yleensä helposti vähän heittää takaosaa ulos siirtymisen läpi ja on siinä hetkellisesti vino.

Jos mä nyt mietin omia hevosiani, niin Hilton on aina ollut sellainen hevonen jonka kanssa mun pitää tosi paljon muutella asioita koko ajan, että se pysyy suorana ja muutenkin "avuilla", esim ratsastamalla oikea ja vasen avo vuorotellen, ehkä suoristaa siinä välissä, jne. Hilton vaatii enemmän sellaista nopeutta ja notkeutta liikkumiseen, ettei se liian paljon "jämähdä". Pixu taas on melkeen liian "liikkuva" ja taipuu joka suuntaan eikä oikeen löydä sitä tunnelia minkä sisällä olla, niin sen kanssa teen pidempiä pätkiä samassa asetuksessa/asennossa, jotta se löytää sen paikan missä olla.
Zebbe oli taas niin jäykkä sen kropastaan, että sitä piti vaan jumpata ja venytellä niin paljon kun sen kroppa vaan antoi periksi.



Kaikilla hevosilla on ne omat juttunsa miten niitä pitää ratsastaa, ja jokainen hevonen on johonkin suuntaan vino, niin kuin ollaan myös me ihmiset. Sitten kun sen tietää, mihin suuntaan se oma hevonen on jäykempi, hitaampi, jne, niin sitten on helpompi siitä lähteä sitä pikkhuhiljaa työstämään, ja pitämään se koko ajan mielessä, että mitä puolta kannattaa jumpata vähän enemmän, ja millä tavalla :)

Voi että, tulipa nyt ikävä kunnon ratsastamista kun lähti näitä asioita taas pohtimaan :D toivottavasti tästä oli iloa ja apua, lisää vinkkjeä saa heittää, 26.5 jälkeen olen äitiyslomalla, ja vaikka olen suunnitellut kääntää meidän kodin ylösalas ja suursiivoilla jne, niin on varmasti myös hyvin aikaa tänne kirjoitella ja pohtia syvällisiä kouluratsastuksen aiheita ;)

3 kommentarer

  1. Jess, kiitos. Oikein hyvä ja hyödyllinen kirjoitus! 👌

    SvaraRadera
  2. Hei! Olisiko sinulla jotain vinkkiä/ehdotusta mikä liike olisi hyvä hevoselle joka usein jumittaa/vetää takaselkäänsä jumiin :) (pitkä selkä) (hieroja käy 1-2krt kuussa ja satula on kunnossa)

    SvaraRadera
  3. Todella ajatuksia herättävä postaus. Tykkäsin!

    SvaraRadera