Sophia Backlund
SB Dressage Ab Oy
"The more I learn, the more I realize how much I don't know"

Sivut

onsdag 17 februari 2016

Rakkaus hevosiin

Yksi lukija kyseli tässä hetki sitten, onko mielestäni tärkeää myös työskennellä maasta käsin hevosten kanssa, ja teenkö sitä itse. Täytyy myöntää, että mä en ehkä osaa mitään hirveen monimotkaisia juttuja maastakäsin hevosten kanssa tehdä, mutta näen sen erittäin tärkeänä asiana myös tehdä hevosen kanssa asioita maasta käsin. Ei riitä, että vaan käyt tallilla ratsastamassa, jos haluat oikeasti hyväksi ratsastajaksi. Ratsastukseen liittyy niin paljon muuta.



Onhan se kuitenkin se suhde ratsastajan ja hevosen välillä joka on se kaiken perusta, ja oikeastaan se myös mitä koko ajan halutaan vahvistaa ja parantaa. Eikö se silloin ole ihan selvää, että sitä suhdetta pitää työstää myös muualla kuin siellä satulassa?

Itse olen niin eläinrakas, että en pysty olla luomatta jokaiseen hevoseen jonkinlaista suhdetta, enkä oikeastaan pystyisikään työskentelemään hevosen kanssa jos en voisi luoda siihen jonkinlaista suhdettä myös maneesin ja ratsastuskentän ulkopuolella. Toki kaikkien hevosten kanssa ei ehkä pääse tekemään muuta kuin vaan ratsastamaan, mutta kyllä se kuuluu mun mielestä hyviin "käytöstapoihin" että sitä hevosta aina "moikataan" ennen kun mennään selkään, eli annetaan hevosen haistella sua ja samalla itsekin näkee vähän hevosen silmistä ja eleistä millä tuulella se on.

Omien hevosteni kanssa teen kaiken itse. Kotona nautin niistä päivistä kun minulla on hyvin aikaa ratsastuksen lisäksi harjailla, ja puunailla hevosteni kanssa. Se on laatuaikaa :)

Vaikka minulla olisi kisoissa mukana apuri, jonka yleensä otan mukaan enemmänkin omaksi seurakseni ja toki vähän auttamaan myös ( = kuvaamaan :D ) niin haluan tehdä mahdollisimman paljon itse. Nautin tosi paljon niistä kisamatkoista myös kun olen yksin hevosteni kanssa matkassa ja saan rauhassa olla ja häärätä niitten kanssa kisapaikalla aamusta iltaan.

(C) Heidi Järvi


Kyllä se vaan syventää meidän suhdetta ja luottamusta toisiimme, ja se on erittäin tärkeää ja kyllä se vaan näkyy siellä valkoisten aitojen sisäpuolellakin! Jos opit tuntemaan hevosesi luonteen niin osaat myös paremmin lukea hevosta kun ratsastat, ja ymmärrät miksi se reagoi miten se reagoi.

Hevoset ovat oikeastaan todella hyviä kertomaan meille miltä heistä tuntuu, millä tuulella he ovat, minkä luonteisia he ovat ja miksi, kunhan vaan itse pysähtyy ja kuuntelee niitä. On niin paljon hevosia jotka ovat väärinymmärrettyjä, aivan syyttä, kunhan joku vain ottaisi aikaa ja yrittäisi lukea hevosta ja katsoa mitä se yrittää kertoa. En usko että ilkeitä hevosia on olemassakaan, ne ovat yleensä vaan ymmärretty väärin eikä ihminen ole osannut lukea hevosta oikein. Onko se kipeä? Onko sitä kohdeltu väärin aikaisemmin ja se ei siksi enää luota ihmisiin?


Kun saat hevosen luottamuksen puolellesi, se tekee takiasi mitä vain! Ja siitähän ratsastuksessa mielestäni onkin pohjimmiltaan kyse; hevonen haluaa tehdä ratsastajansa mieliksi, ja myös nauttii siitä. Silloin kouluratsastus on parhaimmillaan! Tähän tulee aika paljon sellaisia koulutuksellisia asioita mieleen, muistan että kerroin jossain postauksessa että jokaisen ratsastajan pitäisi aina kertoa sille omalle hevoselleen että se on maailman paras! Aina kun hevonen tekee oikein, kiitä sitä kunnolla ja selkeästi näytä sille että se tekee hyvää työtä!

Hevosen pitäisi aina uskoa että se on maailman paras, jos hevonen itse uskoo siihen, saat takuuvarmasti näyttävämmän hevosen, kuin sellaisen jota vain esimerkiksi rangaistaan sen virheistä! Virheet pitää korjata, mutta hevosta ei saa niistä rangaista. Ei hevonen tiedä mikä on oikein ja mikä väärin. Me opetetaan se sille hevoselle, mutta niin että palkitaan niistä oikeista asioista, enemmänkin kuin se että rangaistaan vääristä.

Nämä ovat tärkeitä asioita jonka jokaisen ratsastajan kannattaisi miettiä.



Miksi harrastat ratsastusta? Mielestäni eläinten kanssa kun ollaan tekemisissä, niin sen alkuperäisen syyn pitäisi tulla yksinkertaisesti rakkaudesta hevosiin. Se unohtuu ehkä välillä kun on niin paljon kilpailuja, tavoitteita, rahaa, painetta, jne mukana pelissä.. mutta sitä on hyvä välillä pysähtyä ja miettiä, ainakin omassa mielessään, miksi harrastaa ratsastusta :)

9 kommentarer

  1. Taas aivan loistava teksti ! Arvostan sun ajattelutapaa ja ajattelen nykyään hyvin samallalailla. Teini vuosina sitä helposti syytti hevosta virheistä.. Toivottavasti kaikki hevosten kanssa olijat lukevat tämän ajatuksella :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Kiitos :) joo eiköhän sitä aina opi asioita kun vanhenee ja viisastuu ;P

      Radera
  2. Mulla ei ole oikeastaan ollut pitkiin aikoihin mitään tavoitteita ratsastuksen suhteen, ratsastan koska se on kivaa! Olin kerran vuoden ilman hoitohevosta ja aloin jo kaipaamaan sitä, että saan viikoittain tehdä enemmän ratsastuksen ulkopuolella :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Niinhän varmasti myös nauttii myös, ei aina tarvitsekaan olla hirveästi tavoitteita, kunhan itse nauttii ja on hauskaa :)

      Radera
  3. Olen itse paljon perehtynyt maastakäsittelyyn ja hevosten kouluttamiseen maasta. Ja vuosien aikana siitä tunteesta minkä saa kun pystyy todella kommunikoimaan noin suuren eläimen kanssa ilman mitään apuvälineitä! Se on ihan uskomatonta ! Itselläni se on mennyt myös ohi ratsastuksen. Toki sekin on ihanaa ;) hienoa kuulla että vaikka sanoit ettet kovin paljon osaa ihmeitä maastakäsin tehdä niin pidät sitä kuitenkin tärkeänä :) suosittelen lämpimästi ottamaan yhteyttä johonkin hyvään maastakäsinkouluttajaan niin pääset vielä parempiin suorituksiin myös ratsain:) vaikka olet jo erittäin taitava siinä mitä teet !

    SvaraRadera
    Svar
    1. Se on kyllä erikoinen tunne kun hevosen saa puolelleen :) Hilton on tosi söpö, kun se kävelee mun perässä kuin koira, jos esim pidän sitä irti maneesissa, niin leikitään sen kanssa yleensä vähän silleen että teen jyrkkiä käännöksiä, pysähdyksiä, jne. ja Hilton aina seuraa mua selän takaa tosi skarppia että mihin olen menossa :) olis kyllä kiva oppia lisää maastakäsin kouluttamisesta, siitä olisi ihan varmasti paljon apua!

      Radera
  4. Tosi hyvä kirjoitus! Oon saanut paljon täältä sun blogista vinkkejä oman heppani kanssa treenaamiseen, kiitos niistä! :) Se on varsinkin hyvä pointti, että hevosta tulisi mieluumminkin kehua ja kannustaa onnistumisista kuin rankaista virheistä. On aika sääli, että moni ihan nimekkäistäkin valmentajista on vielä sillä linjalla, että hevoselle tulee vain tylysti näyttää kaapin paikka ja sen täytyy sitten nöyränä tehdä, mitä ratsastaja vaatii - mikä on tietysti tietyissä rajoissa ihan totta, mutta parhaiten ratsastus sujuu ainakin itselläni, kun alla on oikeasti miellyttämisenhaluinen hevonen eikä vain rangaistuksen pelossa suorittava! Ja hevosen motivoimiseen on kyllä kehuminen ihan paras keino, omanikin on sellainen että se oppii ja tekee mitä vain miellyttääkseen, kun tietää että on hieno sitten kun tekee oikein. :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. Kiva kuulla :) kyllä mä uskon vahvasti siihen että ei ikinä voi saada hevosta tekemään parastaan ja olemaan niin näyttävä ja hyvä kun se voi olla, jos sitä on koulutettu "keppi"meininkillä. Kyllä hevonen tarvitsee tarkat raamit ja rajat missä sen pitää olla, eli tietää ja ymmärtää sen että ratsastaja on se lauman johtaja, mutta kunnioittamalla ratsastajaa, ja niin että se hevonen HALUAA että ratsastaja on se johtaja ja sen takia haluaa miellyttää :)

      Radera
  5. Nostan hattua ! Oon nänhy paljon sellasia, jotka tyyliin just tulee vaan ratsastaa, eikä edes kävele loppukäyntejä oman hevosensa kanssa, vaan joku muu tekee sen.
    Tosi hyvä kirjotus ja oon kyllä täysin samaa mieltä :)

    SvaraRadera