Ikävä mun hevosia

Kyllä nyt rupeaa jo vähän tuntumaan kun omat hepat olleet jo hetken poissa. Hiltonia pääsen onneksi katsomaan parin viikon päästä, mutta Zebbeä en pääse katsomaan ainakaan hetkeen. Molemmat voivat hyvin ja edistyvät koko ajan :) ja sehän on se pää pointti.

Baltic Dressage Cup syksy -15

Hilton rokotettiin ja raspattiin viime viikolla joten se on ottanut alkuviikon vähän rauhallisemmin. Olen aina raspannnut Hiltonin kerran vuodessa siitä asti kun se mulle tuli, kun sillä ei ikinä ole ollut mitään ongelmia. No nyt sillä oli ollut piikkejä, ja aika pahastikin?! Tosi outoa, sehän selittäisi hyvin sen miksi se on laihtunutkin! En kyllä ymmärrä miten sille nyt yhtäkkiä tuommoinen ongelma on tullut. Tästä lähtien katson sen hampaat kyllä puolen vuoden välein. Ell oli kyllä sanonut että se voi johtua siitä jos hevosen lihaksisto muuttuu paljon lyhyessä ajassa niin se voi jotenkin vaikuttaa noihin hampaitten asentoon ja sen takia sitten voi tulla tämmösiä ongelmia. Hiltonhan on vuoden sisällä kehittynyt ihan valtavan paljon ja lihaksisto sen mukana, että ehkä se johtuu sitten siitä. Mutta oli se silti aika kauhistuttavaa! No onneks se on nyt hoidettu ja nyt kyllä tarkistan nuo hampaat useammin, ettei vaan käy näin toista kertaa.

Itse olen kyllä kuitenkin päässyt ratsastamaan ihan normaaliin tapaan asiakkaitten hevosia, ja on ollut periaatteessa tosi kivaa että olen ehtinyt niihin enemmän panostaa. Meillä oli viikko sitten täällä skaalantarkistus tuomareille, missä ratsastin kahdella hevosella. Meillä oli kahtena edellisenä päivänä ollut Nipsu täällä valmentamassa,niin hevoset olivat kyllä huomattavan väsyneitä :P mutta hyvää kokemusta silti, mäkin olin silloin vielä kuumeessa (olin koko viime viikon kotona saikulla kun mulle iski tämä kauhea flunssa mikä melkeen kaikilla on ollut :P) niin oma suoritus ei ehkä sekään ollut parhaimmista päästä noina päivinä :)




Mutta joskushan voi käydä noin myös oikeissa kisoissa niin on hyvä tietää että pystyy kuitenkin suorittamaan vaikka oliskin pikkasen kipeä.

Nyt mä jo odotan innolla kisakauden avajaisia, Vantaalla mennään todennäköisesti Hiltonin kanssa PSG-luokka, jonka jälkeen otan Hiltonin sitten kotiin Vaasaan.
Vantaan jälkeen suunnataan varmaankin Ypäjälle huhtikuun lopussa, ja sitten toukokuun viides päivä onkin jo Small Tourin ensimmäinen osakilpailu Vihdissä! Uuta küriä olen jo suunnittelemassa kovaa vauhtia ;)

Nyt kun mulla on paremmin aikaa niin ratsuttamisen ja valmentamisen ohella yritän nyt aloittaa salitreenit taas tosissaan, jotta olisin mahdollisimman hyvässä fyysisessä kunnossa kun kisat sitten alkaa! Nyt mulla on ollut niin paljon tekemistä joka päivä ettei vaan aika riitä, mutta kyllä se toisaalta on tosi paljon kiinni siitä suunnittelemisesta. Jos päivät suunnittelee minuutti-aikataulun mukaan niin kyllä sitä ehtii vaikka mitä! Itse viihdyin tosi hyvin näin kun on koko ajan menossa ja tekemässä. Ei niitä unelmia muuten pääse toteuttamaan jos ei niitten eteen tee kovasti töitä!

Tänään oli ihana herätä vasta 8 aamulla,ilman herätyskelloa, la:n kunniaksi (muuten olen herännyt siinä 6-aikoihin viikolla) :) nyt ollaan pian lähdössä salille poikaystäväni kanssa, ja iltapäivällä käyn sitten ratsastamassa vielä. Illaksi tiedossa kavereiden tuparijuhlat, joten kiva päivä tulossa :) Aurinkokin paistaa joten eihän tässä voi muuta kuin hymyillä ja nauttia elämästä :) Kevättä kohti mennään!

Esittelyssä: Montar

                              (Tämä postaus tehty yhteistyössä Montarin kanssa)

Montar  ei ehkä ole kaikille ihan tuttu merkki? Minulle tämä oli ihan uusi merkki, joten innolla odotin että mitä varusteita heiltä tulee, enkä joutunut pettymään ;)

Montarin housut jalassa :) Kuva:Taru Arola

Sain mustat silikoni-grippiratsastushousut, korkealla vyötäröllä testaukseen. Heti ensimmäiseen kättelyyn housut tuntuivat todella pehmeiltä, ja kangas oli ohutta ja todella mukavan tuntuiset. Housut istuivat kuin nakitetut päälleni, ja se on oikeasti todella harvinaista! Minun on tosi vaikea löytää housuja jotka istuvat hyvin ja ovat mukavan oloiset jalassa, niin se oli tosi hienoa että nämä housut istuivat niin hyvin.

(C) Taru Arola

Housuissa on korkea vyötärö, joka antaa alaselälle vähän tukea, ja tekevät istuvuudesta vielä paremmat. Housuissa on myös sukkapuntit, niin mitkään tarrat ei painele saappaiden sisällä! Ratsastaessakin housut istuvat todella hyvin, ja grippi pitää sinut hyvin satulassa kiinni ;) housuille hintaa on 139,95€.

Olen todella tyytyväinen näihin housuihin, laadultaan ne tuntuivat todella hyviltä, ja kyllä nämä nousivat heti mun suosikkilistalle ratsastushousuissa ;) Minulle on tärkeää että housut ovat mukavat päällä, sekä hevosen selässä että tallissa kun tekee tallihommia ja hoitaa hevosia. Nämä ovat just sellaiset mukavat, ja iso plussa on tuo korkea vyötärö joka antaa hyvin tukea ja myös vähän slimmaa vyötäröä ;)

 Jos itse kiinnostuit näistä housuista, tai muista Montarin tuotteista, niin voit klikata itsesi Suomen facebook-sivuille, tai House of Montar-sivuille täältä :)! Itse odotan ainakin innolla että pääsen tutustumaan lisää tähän merkkiin ja heidän muihinkin tuotteisiin!
Suomessa Montaria edustaa Equitar Marketing

Rakkaus hevosiin

Yksi lukija kyseli tässä hetki sitten, onko mielestäni tärkeää myös työskennellä maasta käsin hevosten kanssa, ja teenkö sitä itse. Täytyy myöntää, että mä en ehkä osaa mitään hirveen monimotkaisia juttuja maastakäsin hevosten kanssa tehdä, mutta näen sen erittäin tärkeänä asiana myös tehdä hevosen kanssa asioita maasta käsin. Ei riitä, että vaan käyt tallilla ratsastamassa, jos haluat oikeasti hyväksi ratsastajaksi. Ratsastukseen liittyy niin paljon muuta.

Onhan se kuitenkin se suhde ratsastajan ja hevosen välillä joka on se kaiken perusta, ja oikeastaan se myös mitä koko ajan halutaan vahvistaa ja parantaa. Eikö se silloin ole ihan selvää, että sitä suhdetta pitää työstää myös muualla kuin siellä satulassa?

Itse olen niin eläinrakas, että en pysty olla luomatta jokaiseen hevoseen jonkinlaista suhdetta, enkä oikeastaan pystyisikään työskentelemään hevosen kanssa jos en voisi luoda siihen jonkinlaista suhdettä myös maneesin ja ratsastuskentän ulkopuolella. Toki kaikkien hevosten kanssa ei ehkä pääse tekemään muuta kuin vaan ratsastamaan, mutta kyllä se kuuluu mun mielestä hyviin "käytöstapoihin" että sitä hevosta aina "moikataan" ennen kun mennään selkään, eli annetaan hevosen haistella sua ja samalla itsekin näkee vähän hevosen silmistä ja eleistä millä tuulella se on.

Omien hevosteni kanssa teen kaiken itse. Kotona nautin niistä päivistä kun minulla on hyvin aikaa ratsastuksen lisäksi harjailla, ja puunailla hevosteni kanssa. Se on laatuaikaa :)

Vaikka minulla olisi kisoissa mukana apuri, jonka yleensä otan mukaan enemmänkin omaksi seurakseni ja toki vähän auttamaan myös ( = kuvaamaan :D ) niin haluan tehdä mahdollisimman paljon itse. Nautin tosi paljon niistä kisamatkoista myös kun olen yksin hevosteni kanssa matkassa ja saan rauhassa olla ja häärätä niitten kanssa kisapaikalla aamusta iltaan.

(C) Heidi Järvi

Kyllä se vaan syventää meidän suhdetta ja luottamusta toisiimme, ja se on erittäin tärkeää ja kyllä se vaan näkyy siellä valkoisten aitojen sisäpuolellakin! Jos opit tuntemaan hevosesi luonteen niin osaat myös paremmin lukea hevosta kun ratsastat, ja ymmärrät miksi se reagoi miten se reagoi.

Hevoset ovat oikeastaan todella hyviä kertomaan meille miltä heistä tuntuu, millä tuulella he ovat, minkä luonteisia he ovat ja miksi, kunhan vaan itse pysähtyy ja kuuntelee niitä. On niin paljon hevosia jotka ovat väärinymmärrettyjä, aivan syyttä, kunhan joku vain ottaisi aikaa ja yrittäisi lukea hevosta ja katsoa mitä se yrittää kertoa. En usko että ilkeitä hevosia on olemassakaan, ne ovat yleensä vaan ymmärretty väärin eikä ihminen ole osannut lukea hevosta oikein. Onko se kipeä? Onko sitä kohdeltu väärin aikaisemmin ja se ei siksi enää luota ihmisiin?


Kun saat hevosen luottamuksen puolellesi, se tekee takiasi mitä vain! Ja siitähän ratsastuksessa mielestäni onkin pohjimmiltaan kyse; hevonen haluaa tehdä ratsastajansa mieliksi, ja myös nauttii siitä. Silloin kouluratsastus on parhaimmillaan! Tähän tulee aika paljon sellaisia koulutuksellisia asioita mieleen, muistan että kerroin jossain postauksessa että jokaisen ratsastajan pitäisi aina kertoa sille omalle hevoselleen että se on maailman paras! Aina kun hevonen tekee oikein, kiitä sitä kunnolla ja selkeästi näytä sille että se tekee hyvää työtä!

Hevosen pitäisi aina uskoa että se on maailman paras, jos hevonen itse uskoo siihen, saat takuuvarmasti näyttävämmän hevosen, kuin sellaisen jota vain esimerkiksi rangaistaan sen virheistä! Virheet pitää korjata, mutta hevosta ei saa niistä rangaista. Ei hevonen tiedä mikä on oikein ja mikä väärin. Me opetetaan se sille hevoselle, mutta niin että palkitaan niistä oikeista asioista, enemmänkin kuin se että rangaistaan vääristä.

Nämä ovat tärkeitä asioita jonka jokaisen ratsastajan kannattaisi miettiä.

Miksi harrastat ratsastusta? Mielestäni eläinten kanssa kun ollaan tekemisissä, niin sen alkuperäisen syyn pitäisi tulla yksinkertaisesti rakkaudesta hevosiin. Se unohtuu ehkä välillä kun on niin paljon kilpailuja, tavoitteita, rahaa, painetta, jne mukana pelissä.. mutta sitä on hyvä välillä pysähtyä ja miettiä, ainakin omassa mielessään, miksi harrastaa ratsastusta :)

Mistä aloittaa hevosen koulutus?

Mistä te lähtisitte aloittamaan uuden hevosen kanssa treenejä, riippumatta oikeastaan siitä, millä tasolla hevonen on?

Näitä tulee jonkin verran mietittyä kun tulee uusia hevosia alle. Minulle on kuitenkin perusjutut niin tärkeät, että vaikka istuisin GP-hevosen selkään, niin panostaisin perushommiin ensin ja katsoisin että ne toimivat 110% ennen kuin lähdetään siitä eteenpäin. Perusjutut AINA täydellisesti hanskaan ensin, sen jälkeen kaikki temput ovat aina helppoja ;)

Useammin ehkä kyse kuitenkin on hieman kokemattomasta hevosesta, jonka kanssa aina on hyvä aloittaa parista jutuista. Näitä harjoittelen niin kauan että ne toimii:

- Ensiksi hevosen täytyy olla suora. Jos hevonen ei ole suora, se ei ikinä voi kantaa itseään, koska sen pitää työntää itseään yhtä paljon molemmista takajaloista eteenpäin. Suoruuteen kuuluu myös että hevosen pitää pystyä taipumaan yhtä hyvin molempiin suuntiin.

- Oikeastaan samaan aikaan kun tarkistan onko hevonen suora, sen pitää toki myös liikkua eteen ja olla pohkeen edessä.

Zebbe 4-vee. Aika lihaksiton pieni poika verrattuna tähän päivään ;)

Näitä kahta asiaa voin harjoitella vaikka kuinka kauan, koska ilman näitä ei ole mitään! Ilman näitä ei voi ikinä saada hevosta kantamaan ratsastajaan tai koota itseään. Sen pitää ottaa molemmat takajalat yhtä hyvin alle ja ponnistaa niistä yhtä paljon. Aina hevosella on toinen takajalka heikompi kuin toinen, ja sitä voi hyvin korjailla esim ratsastamalla loivaa avoa, jos hevosen heikompi jalka on vasen taka, niin vasenta avoa ja sitten oikeassa kierroksessa tarkkana ettei vasen takajalka livistä ulos, pois rungon alta.

Hevonen voi oikeastaan mennä vaikka kuinka lujaa eteen, mutta silti olla pohkeen takana. Se että hevonen on pohkeen edessä tarkoittaa myös, että hevonen on avuilla, työntää takajaloista ikään kuin kohti ratsastajan tuntumaa. Hevonen joka on pohkeen edessä "imee" käteen, olematta kuitenkaan vahva edestä tai nojaamalla ratsastajan käteen. Kyllä sen hyvin huomaa kun hevonen on pohkeen edessä, kun on sellainen tunne että se on oikeasti apujen välillä, molempien pohkeitten välissä yhtä paljon (eli ei niin että toiseen jalkaan nojaa enemmän ja toiseen "tyhjä") ja samoin ohjien "välissä". samanlainen tuntuma molempiin ohjiin. Tähän kun hevosen saa, voi lähteä ratsastamaan ja tekemään muita juttuja. Kyra ilmaisi tämän aika hyvin jossian klinikalla, että pitää olla sellainen fiilis että hevonen on ikään kuin tunnelissa, ratsastajan apujen sisällä, eikä se sieltä karkaa, vaan se on siinä rentona ja odottaa ratsastajan signaaleja.

Pieni Hiltsu 6 vee :)

Toinen erittäin tärkeä asia, mitä ei myöskään voi olla "ilman", on rentous, ja se että hevonen on vastaanottavainen ja haluaa kuunnella ratsastajaansa. Jännittyneeltä tai stressaantuneelta hevoselta ei voi vaatia mitään, ennen kuin se on rauhoittunut. Kisoissa näkee paljon hevosia jotka ovat oikeasti jännittyneitä, eikä ratsastajat aina tätä ymmärrä vaan yrittävät "korjailla" hevosia väärällä tavalla. Jännitystä näkee myös niin, että hevosiin yritetään saada enemmän liikettä pistämällä enemmän jännitystä hevosen kroppaan. Huitovat etujalat eivät tarkoita aina että hevonen on koottu, vaan pikemmitenkin sitä että hevonen on jännittynyt! Liian paljon näkee hevosia jotka on vähän niin kuin "ahdistettu" pohkeen ja ohjan väliin, edestä jarrutetaan, jalasta annetaan kaasua. EI NÄIN!!!

Kokoaminen ei ole jännitystä, vaan se tulee rentouden kautta, kasvattamalla pikkuhiljaa voimaa ja näin ollen kokoamisastetta. Hevoseen täytyy pystyä pistää tiettyä energiaa, mutta se on eri asia kuin jännitystä. Kouluratsastus ja tuomarointi on onneksi mennyt paljon siihen suuntaan että nykyään arvostetaan enemmän rentoja hevosia eikä näitä jännittyneitä etujalan huitojia. Sitten pitää kuitenkin se muistaa, että mitä enemmän hevonen rehellisesti kokoo ja ottaa painoa takaosalle, sen enemmän toki ne etujalat lähtevät nousemaan koska etuosa kevenee. Eli se että hevosella on iso etujalan liike ei tarkoita aina että se menee vaan ns. showravia. Pitää osata katsoa kokonaisuutta. Kyllä jännittynytkin hevonen voi mennä matalilla etujaloilla, eli ei kaikki ole niistä jaloista kiinni. No kuitenkin, nyt lähti vähän ohi aiheen :P Mutta se rentous on tosiaan todella tärkeää sen takia että hevosen täytyy olla vastaanottavainen ratsastajan apuihin, ja se on kyllä sellainen ehdoton juttu mihin aina pitää tähdätä, että saa hevosen ensin rennoksi ennen kuin jatkaa mitään tehtäviä sen enempää.

Kun nämä asiat ovat kunnossa, lähdetään sitten pikkuhiljaa kasvattamaan hevoselle voimaa, ja jumppaamalla hevosta notkeaksi. Notkea, vahva hevonen, on hyvä kouluhevonen :) Eli sitä jumppaamista ja voiman kasvattamista (lue, perusasiat) tulee tehdä säännöllisesti ja tähän panostaa eniten aikaa ja vaivaa.

Tätä ei voi varmaan tarpeeksi montaa kertaa toistaa, mutta kun ilman perusjuttuja, ilman notkeaa, rentoa, vahvaa hevosta, ei ole mitään muutakaan. Hevoselta ei voi vaatia sen enempää ennen kuin kaikki nämä asiat ovat kunnossa. Sitten kun ne ovat, eivät mitkään "temputkaan" tule ikinä olemaan vaikeita, kunhan kaiken tekee rauhassa ja maltillisesti :)

Back on Track - Uusi lempituote!

                                  (Yhteistyössä Back on Track Finlandin kanssa)

Mä näinkin tästä uudesta lapasuojuksesta kuvia ruotsalaisten kouluratsastajien blogeissa, ja ajattelin heti että tämä olisi ihan super lapasuojus. Onnekseni sain sitten tämmöisen Back on Trackilta ja olen nyt ehtinyt sitä jonkin aikaa käyttää jotta voin paremmin kertoa vähän kokemuksia.

Back on Trackin kotisivuilta tuoteselostus:

kuva lainattu täältä

"Uusi ainutlaatuinen Back on Track lapasuoja on loistava tuote lisäämään verenkiertoa lapojen alueelle, ainutlaatuisen Welltex-kankaamme vuoksi. Tässä suojassa on ihonmyötäinen muotoilu, joka peittää rintalihakset, trapezius-lihakset sään molemmilta puolilta sekä olkavarren lihakset. Back on Track lapasuojalla voidaan ennaltaehkäistä lihasrevähdyksiä, jotka ovat hyvin yleisiä vammoja hevosilla ja joiden paranemisaika voi olla usein hyvinkin pitkä.

Back on Track lapasuoja ehkäisee myös loimien aiheuttamaa karvojen hankautumista. Kolme tyynyä sivuilla auttavat vähentämään sään ja olkavarren painetta. Tyynyt ovat valmistettu korkealuokkaisesta funktionaalisesta toppauksesta, jotka takaavat parhaan hengittävyyden. Lapasuojaa voidaan käyttää ympäri vuoden ja on täydellinen juurikin kylmiin talvipäiviin.

Back on Track lapasuoja on ihanteellinen urheiluhevosille, joiden lihakset joutuvat jatkuvasti äärimmilleen. Lapasuoja sopii myös käytettäväksi olkapäävammasta toipuville hevosille ja yleiseen hevosen hyvinvointiin."

Tämä lapasuojus on monella tapaa tosi hyvä; toki se suojaa lapoja hankaantumilta talliloimesta, mutta se myös edesauttaa lapojen irtonaisuutta liikkuessa , sekä nostaa talliloimen parempaan "asentoon" sen tyynyjen ansiosta. Eli ihan supermahtava tuote! Tämä oli just niin hyvä kun mitä odotinkin :)

Hiltonissa olen huomannut että lavat liikkuvat paljon paremmin, eivätkä mene enää jumiin, mitä ne joskus ennen saattoi mennä. Loimet istuu tosi hyvin, eivätkä "romahda" edestä mitä ne helposti muuten tekee. Lapasuoja istuu todella hyvin hevoselle, ei näytä kiristävän mistään, eikä ole löysä mistään. Tästä lapasuojuksesta tulikin vähän mun uusi suosikkituote mitä käytän hevoselle :P

Lapasuojukselle hintaa on 89 euroa ja kokoja löytyy 125cm - 165cm :)

Hevonen on paras opettaja!

Kyllähän se vaan niin menee, että hevonen on ratsastajan paras opettaja. Itse olen huomannut kuinka saan enemmän ja enemmän työkaluja omaan ratsastamiseen, mitä enemmän hevosia pääsen ratsastamaan.

KWPN-ruuna Barrichello, om. Ulla Luoto

Jokainen hevonen on erilainen, niillä on aina jotain "omaa" mitä ratsastajan pitää keksiä että miten sitä pitää ratsastaa. Mikään hevonen ei ole samanlainen kuin toinen. Mikä on ehkä ihan luonnollista, ihan kuten me ihmisetkin ollaan kaikki erilaisia.

Kunhan hevosia vaan osaa lukea oikealla tavalla, niin ne voivat opettaa ratsastajaa todella paljon. Ei sen tarvitse olla valmis GP-hevonen että siitä voisi jotain oppia, vaan ihan tosi raakakin hevonen voi aina jotain opettaa ratsastajalleen. Siksi, jos haluaa hyväksi ratsastajaksi, ja haluaa kehittyä, ei ikinä kannata sanoa ei jos saa tarjouksen ratsastaa jollakin hevosella, oli se sitten kuinka kokematon ja vaatimaton tahansa.

T.Kasta, om. Sanna Koskiluhta

Nyt kun Hilton on Nipsun luona jatko-opinnoissa ( siitä muuten puheen-ollen, sain kuulla eilen että Hilton tekee jo 7 vaihtoa jokaisella :D mitä mä sanoinkaan siitä yllättämisestä, se on kyllä uskomaton!! < 3 ) niin mä kuitenkin pääsen ratsastamaan päivittäin, mikä on omalle ratsastukselle tietenkin tosi hyvä. Mielestäni on niin kiehtovaa ratsastaa varsinkin vähän haastavammalla hevosella, koska siinä vaiheessa kun sellaisen hevosen saa toimimaan, on se niin palkitsevaa! Ja se, kun saa välillä oikeen miettiä ja yrittää keksiä ratkaisuja uusiin ongelmiin mihin ei ole ennen törmännyt. Sehän jos jotain kehittää!

Kun on hevonen jonka kanssa takkuilee perusjuttujen kanssa, niin se on mielestäni kaikista eniten palkitsevaa kun saa jonkun sellaisen homman loksahtamaan kohdalleen, joku tosi simppeli juttu, joka kuitenkin sitten näkyy, ja tuntuu ulospäin isona juttuna :)

Hiltonin kanssa onkin enemmän sitä pikkusäätöä ja voiman kasvattamista niin vaikka sekin on omalla tavallaan tosi palkitsevaa kun sen kanssa jotain onnistuu ja oppii, niin se on vaan eri tavalla toisten hevosten kanssa, kaikilla on kuitenkin ne omat juttunsa :)

Elämäni paras opettaja tähän mennessä kuitenkin on ollut oma Zebbeni < 3 vaikein hevonen jolla olen ikinä ratsastanut, mutta niin paljon se on opettanut! 

Equestrian Stockholm - huovan arviointi

                    (Tämä postaus tehty yhteistyössä Equestrian Stockholmin kanssa)

Esittelin Equestrian Stockholmia teille tässä postauksessa, ja lupasin kertoa sitten enemmän kun olin päässyt huopia käyttämään.

Kuva: Heidi Järvi (kuvassa myös minun superihanat Amazona Suecan saappaat!)

Huopa istui täydellisesti Hiltonin selkään, eikä liiku yhtään mihinkään ratsastuksen aikana ( mä vielä leikkaan ne hihnat pois joilla kiinnitetään sieltä edestä satulan alle kun mun yksisiipiseen satulaan ne eivät mene). Se antoi säälle hyvin tilaa, ja vaikka olen sitä nyt monta kertaa jo käyttänyt, niin näyttää edelleen ihan uudelta! Eli iso plussa hyvälle laadulle ja istuvuudelle! Minulla on samanlainen valkoinen huopa, jota haluan nyt säästää kisahuovaksi, en raaski laittaa sitä vielä päälle ;)

Huovalle hintaa on 75€ ja sen voi tilata täältä :)

Hiltsu yllätti taas!

Hilton on kyllä sellainen kunnon yllättäjä, että huhhu!

Kuvat ovat viime viikolta kun minulla oli syntymäpäivä, ja ihana Taru Arola tuli räpsimään meistä upeita kuvia! Supersuuri kiitos Tarulle!!! (kaikki tämän postauksen kuvat (C) Taru Arola)

Olen Helsingissä notaarikoulutuksessa tänään ja huomenna, käydään läpi vähän rikos- ja siviiliprosessia, ja huomenna käydään läpi yhteenvetoja ja tuomion kirjoittamista. On ollut todella kiinnostavaa, ja täytyy myöntää että mä vaan enemmän ja enemmän kiinnostun tähän juridiikkaan. Nyt olenkin lainannut Lehtolan & Wegeliuksen kirjoittaman kirjan "Hevoskaupan käsikirja" jota olisi tarkoitus lukea läpi ja sieltä sitten jatkaa pilkkomaan niitä juridisia ongelmia mitä hevoskauppariidoissa voi tulla, siihen kun vähän haluaisin erikoistua.

No mutta, takaisin Hiltoniin! Eilen illalla kun tulin junalla Helsinkiin, pääsin sitten Nipsun kyydillä Keisarinmäelle ja pääsin moikkaamaan ja ratsastamaan Hiltonilla. Se on ollut tosi pirteä siellä, kävelikin tosi reippaasti heti kun kiipes selkään, mutta on myös ollut jännittynyt ja stressaantunut uudesta paikasta. Tuo tallihan on todella moderni ja iso, niin ehkä se vaan vaatii vähän totuttelua. Kyllä se nyt jo oli ihan oma itsensä. Tekee hyvää Hiltonille olla vähän pidemmän aikaa pois kotoa taas, että se vähän näkee maailmaa ;)

Katsottiin Nipsun kanssa että mä saan Hiltonin nyt laukkaamaan enemmän eteen, se helposti menee nyt liian nopeaksi, reppana, kun sitähän me ollaan yritetty sille opettaa :P Mutta nyt tosiaan menee liian nopeaksi välillä ja silloin menee liian lyhyitä askelia laukassa. Samalla yritettiin saada ne kulmat ratsatettua mahd hyvin, ja että mä en kaadu vasemmassa kierroksessa yläkroppa vasemmalle, enkä laita liikaa painoa vasemmalle istuinluulle, jolloin mulla katoaa oikea istuinluu, ja samalla oikea pohje, joka tarkoittaa että hevosen ulkolapa ei ole hallinnassa.

Saatiin nämä hyvin toimimaan, ja lopuksi sitten otettiin vähän piaffi/passagea, ja tässä se Hilton sitten yllätti ja kunnolla!! Nyt se yhtäkkiä pyöristi koko ylälinjan, otti takaosan alleen, ja polki ihan tahdissa! Tällä tavalla se ei ole lähellekään ikinä tehnyt, eikä varmaan uskottu että se ikinä pystyykään! Kerta toisensa jälkeen se vaan yllättää ja todistaa kuinka PALJON se haluaa olla mieliks, ja kuinka paljon se vaan yrittää ja yrittää kunnes se tekee oikein! VAIKKA se on sille fyysisesti todella hankalaa. Maailman ihanin Hilton!! Niin nyt uskon että jos se tuon jutun nyt tajusi, niin Nipsu varmasti saa sen ravin nyt kuntoon! Ravissahan se helposti vähän leviää ja "hiihtää" menemään, mutta näin jos se asentaa kroppansa ravissa niin tästä tulee ihan super!!

Harry's Horsen upea tallitoppis!

                                (Tämä postaus on tehty yhteistyössä Just Dressagen kanssa)

Hilton on saanut Just-Dressagelta todella upean talliloimen käyttöönsä! Loimi on Harrys Horsen Highliner 300g ja hintaa tälle loimelle on 84.90€.

Heti ensimmäiseksi kiinnitin loimessa huomion siihen, kuinka pehmeä se on. Ulkonäöltään se on tosi hieno, ja tykkäsin tästä väriyhdistelmästä tosi paljon. Hiltonille otin koon 165cm ja se sopi sille hyvin.


Loimen tuotekuvaus:

"Harry’s Horsen erinomaisesti istuvan Highliner-toppaloimen paksumpi sisko, 300g täytteellä, talven väreissä! Loimessa on korotettu kaulaosa, joka tulee sään etupuolelle eikä näin paina säkää tai valu sään taakse. Korotettu kaulaosa päättyy ryntäissä v:n malliseen leikkaukseen etusolkien yläpuolelle, jotta hevonen voi venyttää päätään normaalisti kohti maata ilman että korotettu kaulaosa aiheuttaisi painetta kaulan alaosaan.

Loimessa on ristivyöt, joissa elastinen kiinnitysosa ennen solkea parantamaan toiminnallisuutta, tupla etusoljet, lapalaskokset, liukas sisäpinta, häntäläppä, häntäremmi, irroitettavat, elastiset jalkaremmit.
Päälikangas 300D polyesteriä, tiivillä ja hieman liukkaammalla ulkopinnalla, jolloin kuivikkeet eivät tartu pintaan niin herkästi, ja 300g toppauksella. Tässä loimessa on kaikki kohdallaan!"

Hiltonille tämä loimi istui todella hyvin, ja tuo värihän on sille ihan täydellinen :) Mielestäni hinta-laatusuhde on tässä loimessa todella hyvä!

Loimi antaa hevoselle tilaa liikkua, ja kun se on niin pehmeä, ei se hinkkaa hevosen karvojakaan.

Edestä kiinnitys

Hienot väriyhdistelmät ja pehmuste sään kohdalla.

Hiltonkin komistui entisestään tämä loimi päällä ;)