Sophia Backlund
SB Dressage Ab Oy
"The more I learn, the more I realize how much I don't know"

Sivut

fredag 27 december 2019

Kiitos 2019, tervetuloa 2020!

Vuosi 2019 lähenee loppuaan ja vuoden lopussa on aina kiva katsella vähän taaksepäin, että mitä kaikkea ollaan tähän vuoteen saatu mahdutettua!

Meidän 2019 ei alkanut kovin hyvin kun Pippi rupesi yhtäkkiä ontumaan, mutta jotain hyvää tämäkin toi mukanaan koska löysin Stall Biskopin ja vein Pipin sinne ensimmäistä kertaa vesimatto ja mattokävelylle. Biskop on sen jälkeen tullut tosi tärkeäksi osaksi meidän treenejä enkä usko että me oltais Pipin kanssa näin hyvin päästy edistymään ellei Pippi myös kävisi säännöllisesti siellä treenaamaassa. Oheistreeninä tämä tekee todella hyvää, vaihteluna, mielenvirkistyksenä, sekä kroppaa ja jalkoja säästämällä.

Sitten kun saatiin Pippi kuntoon Biskopeilla, päästiin taas takasin työn makuun. Tänä vuonna meillä on ollut todella hyvin valmennuksia täällä Vaasassa, ja toki sekin on vienyt meitä tosi paljon eteenpäin. Ollaan ahkerasti osallistuttu Nipsun valmennuksiin ja Jassan valmennuksiin, myös pari kertaa oltiin Markon valmennuksissa mukana.


Maaliskuussa 2019 treenaamassa kotona. All dressed up in ESS ofc ;) kuvat Sofia Kuusela



Kovasti odottelin meidän kisadebyyttiä joka me sitten tehtiin toukokuussa 2-tason Helppo A-luokassa Jalasjärvellä. Sieltä tuli heti voitto ja yli 68%:n tulos. Pippi oli tosi jännittynyt mutta kiltti ja yritti silti suorittaa. Kun saatiin näin hyvä aloitus meidän kisauralle, päätin, ettei startata ennen kun ollaan valmiita Vaativa B-luokkiin. Vaihdot ovat olleet, ja ovat vieläkin meille haasteelliset, ne ovat sellainen asia mitä meidän pitää työstää kaikista eniten. Nyt kyllä sujuu välillä sarjatkin, mutta sitten on päiviä kun yksittäiset vaihdot ovat hankalat.


Nämä kuvat ovat Jalasjärveltä, meidän ekoista yhteisistä kisoista!


17.8 suunnattiin sitten tyttäreni, isäni ja äitini kanssa Seinäjoelle Pohjanmaan aluemestaruuksiin, täällä tehtiin sitten meidän Vaativa B debyytti aika haastavalla ohjelmalla, junnujen joukkueohjelmalla. Kisapaikka oli Seinäjoen raviradan keskellä, eli aika haastava kisapaikkana. Tämän lisäksi tänä päivänä satoi kaatamalla ja tuuli täysillä. Ei mitkään parhaat olosuhteet toisin sanoen :D Mä jo ajattelin etten starttaakaan, kun oletin, että Pippi ei ehkä pysy ihan rentona tämmöisessä tilanteessa. No, onneks sade loppui siinä kun mun piti sitä laittaa kuntoon ja päätin sitten että menen. Pippi oli tosi rauhallinen ja kiltti, kun päästiin verkka-alueelle sade alkoi taas ja tuli niin kaatamalla, että oltiin aivan läpimärkiä molemmat. Onneksi mulla oli toiset hanskat mukana joten sain vaihtaa kuivat hanskat päälle just ennen kun menin radalla (märillä hanskoillahan ei oikeen ole minkäänlaista pitoa ohjiin.. ).


Aluemestarit 2019, ja Vaativa B-debyytissä voitto!


Kun päästiin radalle oli sade jo loppunut, onneksi, mä en ollut tyytyväinen meidän suoritukseen kun siellä oli aika monta mokaa, mutta hyviä pätkiä oli myös. Lopputuloksena oli 67,89% joka tarkoitti luokan voittoa ja sennujen alumestaruus kultaa! :D

Tämän jälkeen kisattiin vielä kolmannet kisat Laaksolla, mihin myös osallistuin Hiltonilla Joukkue-SM luokkaan. Sain Hiltonin kotiin ja olen niin iloinen niistä hetkistä mitä vielä sain Hiltonin kanssa viettää ennen kun se löysi uuden kodinsa < 3 Hilton suoritti superhyvin Laaksolla, pienen yhteisen treenin takia vaan tuli tosi tyhmiä mokia, kaikissa sarjoissa laskuvirheet mm. mutta fiilis mitä Hilton antoi radalla oli aivan fantastinen! Ekaa kertaa meillä oli raviohjelmassa yli 70%! Laukka-ohjelma on aina ollut meidän vahvuus mutta nyt niissä sitten tuli vähän mokia.

Ihanin Hilton < 3 kuva Aaveen.net


Pippi oli taas mieletön Laaksolla, meidän kolmannet yhteiset kisat ja lauantaina tuli ylivoimainen voitto Vaativa B-ohjelmassa yli 68% tuloksella! Olin tähän rataan jo aika tyytyväinen, mitään suurempia rikkeitä ei tullut.

Sunnuntaina ratsastettiin myös avoin Vaativa B, Pippi oli aivan mieletön verkassa, pyysin varmaan ravaamaan vähän turhan isosti koska se selkeästi vähän väsähti kun piti mennä radalla ja meni vähän kireäksi selästään. Molemmat vaihdoit epäonnistuivat täysin ja saatiin sitten lopputuloksena 64,25%, joka kuitenkin riitti toiseen sijaan tosi pienellä marginaalilla voittajaan!

Pippi Laaksolla. kuva Aaveen.net


Näitten kisojen jälkeen ajattelin jo, että ei ehkä enää startata tämän vuoden puolella, meidän pitäisi nyt nostaa tasoa seuraavalle, eli vaativa A:lle, ja kun Pippi niin hyvin kuitenkin on kisoissa käyttäytynyt on turha viedä sitä pitkiä matkoja starttaamaan Vaativa B-tasolla, kun se ei meidän päätavoite ole. Vaan sehän on sitten siellä GP-luokissa joskus tulevaisuudessa.

Todennäköisesti tullaan alkukaudesta 2020 vielä aloittamaan vaativa B-tasolta jos täällä meidän alueella on jotain sopivia kisoja, ja sitten katsoa siitä eteenpäin. Tavoitteena ensi kaudelle on kuitenkin päästä debytoimaan Vaativa A-tasolla, jos se sitten tapahtuu keväällä tai vasta syksyllä, on tässä vaiheessa vaikea sanoa. Pippi tekee jo kaikki vaadittavat asiat tuolle tasolle, mutta sarjavaihdot ja vaihdot ylipäätään pitää saada paljon varmemmaksi vielä.

Kotonahan me jo treenataan vähän vaikeampiakin juttuja, leikitään jo vähän passagen ja piaffin alkeitten kanssa, ja ne sujuvat ihmeen hyvin. Pipille ei tarvitse näitä asioita opettaa, ne on siinä jo niin luonnollisesti, sen pitää vaan saada tähän paljon enemmän voimaa, ja oppia tekemään esim passagea pienesti mutta nopeasti.

Pippi 26.12. Tässä hevosessa on siis niin paljon potentiaalia etten oikein aina tajua, että tämä hevonen on mun < 3 kuva Heidi Järvi


Vuosi 2019 on meidän osalta kyllä ollut aivan mahtava, ollaan päästy mun mielestä valovuosia eteenpäin treeneissä, ja se että päästiin niin hyviä tuloksia tekemään myös niissä parissa startissa mitä tehtiin, on vaan iso bonus ja tavallaan todiste mulle siitä, että tehdään meidän töitä oikein ja ollaan oikealla tiellä. Paljon on vielä töitä edessä, ja paljon opittavaa, mutta niin kauan kun arki ja jokapäiväinen työskentely on näin kivaa, niin tämä matka on vähintään yhtä motivoivaa kuin se päämäärä!


Vielä tähän loppuun kuvapommi eilisen kuvaussessiosta, meidän maneesi on valitettavasti todella pimeä mutta Pippi oli aivan super ja Heidi onnisti silti ottamaan meistä ihania kuvia!









Tässä tulee näitä lyhyitä nopeita askeleita mitä haluan, en ikinä käytä raippaa tässä työskentelyssä, riittää että vähän tiivistän istuntaa ja maiskutan!



Hyvä hevonen osaa mennä sekä isosti, että pienesti! Tätä haitaria me treenataan nyt tosi paljon kotona, että minä voin ratsastaa ravi-askeleen just sellaiseksi kuin haluan, paikallaan pienesti tai enemmän eteen isosti, ja kaikki siitä väliltä :D



tässä kantaa tosi hyvin! Tähän kun aina pääsis ja voisi pitää tämän koko ajan.. :P


Laukassa saan ratsastaa tosi paljon eteen alussa että saan Pipin työntämään koko kropan läpi, sitten vasta lähteä kokoamaan, muuten sen laukka-askel jää vähän vajaaksi. Tää on hankalaa kun sillä on niin iso laukka mutta paranee koko ajan!

Sitten kun on pohkeen edessä ja laukkaa koko kropan läpi on tosi helppo vaan istua se vähän kasaan ja koota. Tässä toki olen koko ajan tarkkana, että jos yhtään jää pohkeen taakse kun lähden kokoamaan, ratsastan sen heti tästä eteen, kokoamisessa hevosen pitää ajatella koko ajan eteenpäin!




Tässä taas passagessa. Pysyy hyvin rentona nyt ylälinjastaan, kesällä vielä vaan jännittyi ja lähti leijumaan, mikä ei ole millään tavalla passagea tai rehellistä kokoamista. Mutta nyt tuntuu, että tämäkin tulee paljon rehellisemmin ja paremmin koko ajan!

söndag 15 december 2019

Joulu on ovella...

Enää 9 päivää jouluun! Sää on kyllä meillä Vaasassa ollu nyt niin ahdistavaa, että melkeen masennus iskee kun ei päivänvaloa näe, eikä ulkona ole lunta, vaan loskaa, joten tosi ankeeta on.

Onneksi päästiin vähän päivänvaloa näkemään kun lennettiin Puerto Ricoon viikon rantalomalle tuossa kun Pippi oli Stall Biskopeilla vesimattotreeneissä. Siitä sai kyllä ihanasti uutta energiaa, nyt toivottovasti jaksaa taas sinnitellä tämän pimeän ajan yli!

Pippi oli nyt tosiaan 2 viikkoa Biskopeilla. Ennen tätä meillä oli kahden päivän valmennukset Jasmin Sikströmin kanssa, ja siinä saatiin toisena päivänä aivan supertreenit tehtyä! Pystyin tekemään siirtymisiä ravista piaffiin ja takas raviin. Nää asiat on tottakai vielä aivan alkeissa, mutta nyt pitää vaan meidän saada ideasta kiinni, että miten nämä asiat teknisesti tehdään, ja sitten siitä pikkuhiljaa lähteä asioita kehittämään. Voimaahan tämä vaatii ihan älyttömästi.

Suurin asia mihin minä olen tässä kiinnittänyt huomiota on opettaa Pippiä kokoamaan ravia niin, että se tulee pienemmäksi mutta nopeammaksi. Pipillä oli vähän huono tapa lähteä leijumaan älyttömän isoilla etujaloilla, mutta hitaasti ja ilman selkää ja työntöä takaa. Tätä ollaan paljon harjoiteltu, olen yrittänyt saada näitä siirtymisiä ravin sisällä tehtyä niin, että Pippi saa olla vähän matalempana edestä (kun kaula tulee alemmas on vaikeaa lähteä nostamaan etusia enemmän vaan se kaula luonnollisesti vähän "estää" etujalkoja), ja sitten että se rentous säilyy. Alkuun Pippi jännittyi tosi paljon kun yritti lähteä kokoamaan ja oikeen tunsi kuinka selkä jännittyi ja niska nousi ja sitten sai vaan näitä kauhovia etujalkoja.

Nyt tästä on jo tullut niin "normijuttu" että voidaan tehdä siirtymisiä ihan hölkkämielessä, Pippi pysyy rentona ja pohkeen edessä. Tätä kauttahan sitä voimaa sitten tulee, ja pitää vaan olla äärimmäisen tarkka ettei lähde pyytämään liian isoja askelia ennen kun voimaa on tarpeeksi muuten helposti menee vaan siihen että hevonen jännittyy ja sen kauttahan ei mitään hyvää saa aikaiseksi.

Kaiken pitää tulla rentouden kautta, jäntevyyttä voi sitten lisätä mutta ei jännittyneisyyttä!

No nyt Pippi sai vielä Biskopeilla tosi hyvää treeniä takaosaan kun meni rankkoja ohjelmia, ylämäkiä kuivalla matolla ja vedessä sitten sai nostella jalkoja. Oli jopa vähän väsyneen tuntuinen kun tuli kotiin, mutta mun mielestä just hyvällä tavalla, ja näinhän tämä on kaikista tehokkainta kun hevonen saa lomaa ratsastuksesta ja omasta lajitreenistä mutta saa sitten tehdä hommia eri tavalla, joka kuitenkin sitten auttaa tässä omassa lajitreenissä paljon!

Nyt Pippi onkin sitten parit viimeiset päivät ollut aivan fantastinen ratsastaa, se jopa aloittaa eri tavallla nyt ravissa, tunnen että selkä ja lavat nousee eri tavalla heti alusta asti, on paljon suorempi ja tasaisempi, ja kroppa tuntuu tosi freeshiltä, pehmeältä mutta voimakkaalta!

Nyt ollaan sitten etsimässä uusia kankikuolaimia kun Pippi on niillä ollut vähän huono, huomattavasti huonompi mitä nivelillä. Se jää vähän makamaan kankikuolaimien päälle enkä saa otteita "läpi". Nyt meillä on kokeilussa Bombersin happy tongue, se on huomattavasti ohuempi kuolain kuin se Sprenger mikä sillä ollut, ja varret ovat 7cm sijaan vain 5 cm, mikä sekin on mun mielestä Pipille parempi.

Ensi viikolla on taas huoltoviikko kun keskiviikkona Markku Pätsi tulee taas hieromaan ja torstaina meillä olisi Tampereella kirohoito Linda Telfordilla. Toivon vaan, että ajokelit pysyis hyvänä,muuten en kyllä uskalla liukkaalle tielle lähteä ajamaan yksin Tampereelle asti edes takas.

Pippi Joulukuussa 2018 (kuva Sofia Kuusela)... 
Ja marraskuussa -19. Kuva Taru Arola. Mikään unelma ei ole liian suuri, Pippi on kyllä jo toteuttanut mun unelmaani kun sen selässä on vaan aivan fantastista olla,en voi oikein sanoin kuvailla kuinka paljon tätä hevosta rakastan! Olen niin iloinen,että löysin just Pipin, ja toivon että päästään vielä viettämään monta ihanaa vuotta yhdessä, paljon on unelmia tulevaisuudesta.. < 3

söndag 17 november 2019

Emile Faurien & Nipsun valmennukset + Hiltonista uutinen

Meillä oli niin kivat päivät Keisarinmäellä viikkoa sitten. Töitten takia ehdin vaan osallistua perjantaina Emilen valmennuksiin, mutta jäätiin sitten vielä lauantaiksi Keisarinmäkeen jotta pääsin sitten treenaamaan Nipsun kanssa ennen kun lähdettiin taas takaisin Vaasaan ajamaan.


Taru Arola otti meistä aivan upeita kuvia ,kiitos < 3













Pippi oli alkuvkosta raspattu, en tiedä oliko siitä vielä jotenkin arka/kipeä kun perjantaina menin, tai oliko vaan matka ollut niin rankka kun päästiin myöhään torstai-iltana vasta perille (Pippi nukkui myös ulkotallissa mihin se ei ole tottunut niin ei ehkä saanut oikeen levättyä), no jotain sillä oli sillä se oli aivan supersuper jännittynyt ja stressaantunut siinä alkuun.

Emile neuvoi mua tekemään paljon siirtymisiä ja ihan pysähdyksiä kun Pippi vaan jyräs mun kädelle eikä kantanut itseään ollenkaan siinä alussa kun oli niin stressaantunut. Pikkuhiljaa se onneksi sitten rentoutui ja pystyttiin näyttämään edes vähän sinnepäin minkälainen se normaalisti on :D

Oli kuitenkin kiva, että Emilekin näki Pipissä silti paljon potentiaalia, vaikkei nyt näytetty parasta. Mutta toisaalta hyvä niinkin, koska valmennuksessahan on tarkoitus saada apua asioihin, ja hyvä että hän nyt tietää minkälainen Pippi on pahimmillaan :D

Lauantaina meno oli aivan erilaista heti alusta asti, Pippi oli rento ihana oma itsensä ja saatiin tehtyä aivan mielettömän hyvä treeni!

Suurimmat asiat mitä jäi mukaan oli että muistaisin aina jos tulee huono tuntuma, "heittää" se pois ja ottaa tuntuma uudelleen. Se auttoi paljon, esim jos Pippi nojaa käteen niin heitän sen tuntuman pois ihan heittämällä tuntuma suuhun pois ja sitten otan sen vaan uudestaan jotta saan pehmeän tuntuman missä hän kantaa itse itsensä.
Käynti-laukka siirtymisiä olis hyvä harjoitella jotta saan sen siinä suoraksi (helposti heittää pyllyn vasemmalle kun nostan vasemman laukan ja oikea lapa karkaa ulos). Näitä kun saan suoraksi niin vaihdotkin onnistuisi paremmin, ja suoremmin.

Nyt Nipsu kävi meillä Vaasassa taas 14-15.11, itse pääsin vaan osallistumaan torstaina kun perjantaina oli Hiltonilla vet-check niin koko päivä meni sitten siihen. Sieltähän Hilton sitten matkasi uuteen kotiinsa, eli hän ei enää ole mun hevonen ;( jotenkin tuntuu todella oudolta, surullista tietenkin mutta enemmänkin olen iloinen, että Hilton sai niin hyvän kodin ja niin ihanaa, että Hilton pääsee nyt opettamaan uudelle ratsastajalleen kaiken mitä hän osaa ja varmasti heidät tullaan näkemään kisaradoilla ens kaudella, musta tuntuu, että tästä tulee ihan huippupari < 3

Hilton kyllä opetti mulle niin paljon, se on kyllä ollut mun hevosista se kenen kanssa olen oppinut miten oikeasti koulutetaan hevonen niin, että se HALUAA tehdä tätä sun kanssa, että tämä on yhteistyötä, rakkautta ja luottamusta ratsastajan ja hevosen välillä. Siitä olen Hiltonille ikuisesti kiitollinen. Hilton on mieletön persoona, ja sillä tulee aina olemaan todella erityinen paikka mun sydämessä!

KIITOS Hilton kaikesta < 3 kuva: Roosa Luiro



fredag 1 november 2019

Kuulumisia ja talven suunnitelmia!

Taas on ollut niin kiireitä etten ole oikeen ehtinyt tänne päivittää kuulumisia. Me ollaan muutettu Pipin ja Hiltonin kanssa uuteen talliin, Stall Ride Away Singsbyssä. Me myös perheen kanssa muutettiin uuteen kotiimme noin puolitoista kuukautta sitten, ja tallimatka kasvoi alle 1km:sta yli 20km:iin. Mutta on kyllä sen arvoista, viihdytään uudessa talossa ja uudessa tallissa aivan älyttömän hyvin!

Kuva: Taru Arola. Laaksolla kisoissa aikaisemmin tänä syksynä.


Stall Ride Away on yksityistalli, siellä on noin 20 hevosta ja hevoset ovat nykyään ulkona aamusta klo 17 asti (edellisellä tallilla ne tulivat jo 14-maissa sisälle). Joten hepat kyllä viihtyy superhyvin, ihanaa kun ne ovat viihtyneet ulkonakin. Onhan se hevoselle paljon kivempaa kun voi olla paljon ulkona. Huonolla säällä ne sitten tulee aikaisemmin sisälle mutta pääsääntöisesti ovat siis 17 asti ulkona.

Tän uuden tallin maneesin pohja on aivan superhyvä ja hevoset liikkuvat todella hyvin siinä! Varsinkin Pippi on mennyt valovuosia eteenpäin, uskon että sen laukka oli niin huono sen takia, että se niin pitkään meni niin kovalla pohjalla, siitä jotenkin puuttui se ponnu ja työntö selän läpi siinä laukassa. Nyt kun pohja auttaa liikkumista niin on kyllä ihan erilaista meno sekä laukassa, että ravissa! Eilen tehtiin ekaa kertaa kokopiruetti, ja vaihdotkin sujuvat nyt paljon paremmin kun laukka on rehellisempää.

Ravissa olen paljon keskittynyt siirtymisiin, ihan passagemaiseen raviin missä nyt yritän saada nopeita lyhyitä askelia mieluummin kuin isoja hitaita. Pippi helposti vaan jää "leijumaan" isoilla hitailla etujaloilla, mutta nyt olen saanut hyviä askelia niin, että se oikeasti tulee nopeammaksi ja lyhyemmäksi. Se varmasti auttaa sitten kun pitää tehdä piaffi-passage siirtymisiä. Nämä asiat ovat toki ihan alkuvaiheessa vielä ja pääpointti miksi näitä teen on vaan, jotta saan Pippiä vahvistettua ja käyttämään eri vaihteita ravissa.

Tänä vuonna ei enää ole kisoja tiedossa, joten nyt on pitkä synkkä talvi edessä :P Hyvin aikaa parantaa perusliikkumista ja toivon mukaan nostaa tasoa ensi kaudelle, niin että päästäis kisaamaan Va A-luokkia ainakin jossain vaiheessa ens vuotta :D

Ens viikolla ollaan menossa Keisarinmäelle treenaamaan, siitä teen sitten kunnon postaukset, toivon mukaan saan sitten vähän uutta kuvamateriaalikin :) Sitten meillä on Nipsun valmennukset Vaasassa 14-15.11 ja toivon mukaan Jasmin Sikströmkin tulee sitten vielä marraskuussa tänne. Näitten treenien jälkeen on tarkoitus viedä Pippi pariksi viikoksi Stall Biskopille vesimattotreeneihin joulukuussa, saa taas vähän vaihtelua treeniin ja palautella kropppaa, jotta taas jaksaa alkuvuoden sitten treenata ennen kisakauden alkua!


lördag 26 oktober 2019

Anna von Wendt ja Denzel

Tämä postaus tehty yhteistyössä Helsinki Horse Show:n kanssa


Kisa on jo käynnissä ja Anna von Wendt ja Denzel ovat pärjänneet sekä perjantaina, että tänään todella hyvin. Perjantain Grand Prix:ssä Anna ja Denzel sijoittuivat neljännelle sijalle tuloksella 63,674%. Tänään paransivat tulostaan mahtavan hyvin, saaden küristä 70.390% ja sama sija, neljäs. Oikeen suuret onnittelut Anna ja Denzel!
Samat kysymykset pistin myös Annalle ja tässä saatte hänenkin vastaukset:


1.Monesko kerta kilpailet Helsinki Horse Showssa?
Kilpailen HIHS:ssa seitsemättä kertaa ja neljättä kertaa Denzelillä GP:ssä.

2. Mikä on paras muistosi Helsinki Horse Showsta ja mikä on parasta tässä kilpailussa?
Minulla on HIHS:istä monia hyviä muistoja jo lapsuudesta, meillä oli pikku tyttöinä parhaan ystäväni kanssa joka vuosi koko viikonlopun lippu, jo silloin Helsingissä kilpaili maailman huippu ratsastajat ja yhtenä vuoten (en muista vuosilukua) sain sekä Rodrigo Pessoan että Jordanian Prinsessan Hayan nimikirjoitukset. Denzelin kanssa paras muisto oli kun nousimme muutama vuosi sitten Suomen kärkikaartiin olemalla paras suomalainen ratsukko HIHS:ssä.

3. Miten valmistelet tämmöiseen kilpailuun, mikä treeniohjelma esim viikkoa ennen kisaa on Denzelille paras? onko jotain muuta mitä teet jotta olisitte parhaassa mahdollisessa vireessä kisoissa? 
Denzel on tänä vuonna jo 17-vuotias ja on kilpaillut GP-tasolla viisi vuotta eli se osaa GP-asiat hyvin, joten pidän tärkeänä että Denzel pysyy virkeänä ja hyvän tuulisena. Työstän sitä pääsääntöisesti ajatuksella että se pysyy suorana, tottelee pieniä apuja ja pysyy vetreänä. Tällä viikolla Denzelin ohjelma on ollut sellainen että  perjantaina  Denzelillä oli kävelyä, ratsastin sillä lauantaina perus verryttelyn ja tein hieman ravia ja laukkaa. Sunnuntaina tein perus verryttelyni jälkeen enemmän laukkaa enkä oikeastaan työstänyt sitä ravissa ollenkaan. Maanantaina keskityin enemmän ravi työskentelyyn ja tiistaina Denzelillä oli maastopäivä. Keskiviikkona Denzel kävi maastossa kävelemässä ja sitten tein kevyen notkistavan treenin. Torstai aamuna tein lyhyen verryttelyn ja illalla treenaamme Rien van der Schaftin kanssa eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen areenalla. 
Perjantaina aamulla Denzel käy hoitajansa Emman kanssa kävelemässä areenalla ja iltapäivällä koittaa H-hetki. Helsingin kilpailu on kolmipäiväinen joten otin tietoisesti muutaman päivän aika kevyttä juuri ennen kisaa jotta Denzelillä riittäisi voimat koko viikonlopulle. Kisojen aikana Denzelin rutiinit sujuvat mahdollisimman samalla tavalla kuin kotona, hoitajani Emma pitää huolta Denzelistä, se pääsee monesti ulos jaloittelemaan , sille tehdään lihashuoltoa ja ruokinta pysyy samana kuin kotona. Denzel on aika rauhallinen tyyppi, se syö ja juo hyvin kisoissa eikä vaadi kauheasti extra toimenpiteitä sen suhteen. Sen kanssa on aika helppoa olla kisoissa kaikissa tilanteissa. Denzel vaikuttaa olevan huippu vireessä ja pitäkää peukut pystyssä meille huomista kisaa varten!

Huomista Knock Outia varten isot peukut teille!! :) 

måndag 21 oktober 2019

Maria Pyykönen ja Zelle!

Maria Pyykönen ja Zelle


Seuraavaksi haastattelussa Helsinki Horse Show:n koulupuolen osallistujista on Maria Pyykönen ja Zelle. Maria on eläinlääkäri, ja Zelle on ollut hänellä nuoresta asti. Muistan itse Marian ja Zellen hyvin ikäkausiluokista sillä mä kisasin silloin Zebben kanssa samoissa luokissa :) KWPN-kantakirjassa olevat hevoset aina nimetään samalla kirjaimella jotka ovat samana vuonna syntyneet. Zelle ja Zebbe ovat siis molemmat syntyneet 2004.

Mahtavaa nähdä tämäkin pari taas Helsinki Horse Show:ssa! Suosittelen muuten käymään verryttelyä seuraamassa, mielestäni se on oikeastaan mielenkiintoisempi kuin itse kisa. Verryttelyssä näkee miten jokainen ratsukko valmistautuu oman hevosensa kanssa jotta saa sen parhaaseen vireeseen sitten itse suoritukseen. Onneksi Jäähallilla pystyy hyvin seuraamaan myös verkkaa!

Mutta tässä Marian vastaukset minun esittämäni kysymyksiin:

kuva Stas Mulyar


1. Monesko kerta kilpailet Helsinki Horse Showssa?
5. kerta! Kerran pikkukierrosta ja 4 viimeistä GP:tä.

2. Mikä on paras muistosi Helsinki Horse Showsta ja mikä on parasta tässä kilpailussa?
Paras muistoni HIHSistä on toissavuoden kür-ennätys ja sijoittuminen kansainvälisessä GP luokassa. Parasta tässä kilpailussa on ylipäänsä aivan mieletön HIHS-tunnelma kaikkialla Jäähallilla ja kulissien takana. Kaikki ihmiset ovat todella hyvällä tuulella ja innoissaan osallistumassa tapahtumaan.

3. Miten valmistelet tämmöiseen kilpailuun, mikä treeniohjelma esim viikkoa ennen kisaa on Zellelle paras? onko jotain muuta mitä teet jotta olisitte parhaassa mahdollisessa vireessä kisoissa? 
Viikko ennen tällaista isoa kisaa pitää suunnitella tarkasti. Alkuviikko otetaan kevyesti, edelliset rankemmat treenit tehdään jo edellisellä viikolla. Vain keventelyä ja maastoilua maanantai tiistai, keskiviikkona kevyt läpiratsastus. Torstaina päästään ratsastamaan jäähallille, silloin tehdään enemmän asioita läpi valmistellen hevosta kisaan ja areenaan tutustuen. Perjantaiaamuna päästään vielä uudestaan kisa-areenalle, silloin tehdään vain kevyt käyntivoittoinen jumppa, koska ensimmäinen luokka on samana päivänä. 

Hevosen lihashuolto on myös ajoitettu edellisen viikon loppuun, jotta sen kroppa olisi parhaassa mahdollisessa kunnossa. Kengitys ajoitetaan vähintään muutamaa viikkoa ennen kisaa, jottei se olisi liian lähellä, mutta ei liian kaukanakaan. Ylipäänsä yritetään pitää hevonen notkeana ja hyvävointisena ja hyvällä tuulella, asiathan on harjoiteltu jo kauan sitten, joten mitään ihmeitä ei voi tehdä treenissä kovin lähellä kisaa. Omaa henkistä valmentautumista ei myöskään saa unohtaa! 😊




Ei muuta kuin oikeen paljon onnea myös Marialle ja Zellelle kisoihin!

(Tämä postaus on tehty yhteistyössä Helsinki Horse Show:n kanssa)