What's next?

Viime viikolla mulla oli hevonen numero 2 vet-checkissä. Kävin katsomassa vain ja ainostaan tätä hevosta, lensin ruotsiin yhden hevosen takia, tykästyin tosi paljon ja päätin ostaa. No, pitkälle ei päästy kun hevonen ei läpäissyt kliinistä tutkimusta.

Vähän siinä masennuin hetkeksi,mutta sitten hokasin että pianhan on Oldenburgin huutokauppa taas, 7.4. Katsoin kokoelman läpi ja yllätyin positiivisesti, siellä oli todella monta kivaa hevosta! Tässä, kuten kaikessa muussakin elämässä, pitää muistaa, ettei saa ikinä luovuttaa! Voin sanoa, että todella toivottomalta tuntuu sen uuden hevosen löytäminen, mutta minähän en luovuta kunnes se on löytynyt!

Tänään ostin sitten lentoliput, ja ei muuta kuin menoksi taas ensi viikolla :D tarkoitus on koeratsastaa hevoset ensi perjantaina, ja lauantaina on sitten itse huutokauppa. Jos sieltä ei tule ostettua mitään, niin kierrän koko sunnuntain vielä saksassa ja hollannissa katsomassa lisää hevosia.

Mietin, että teitä ehkä kiinnostaisi tietää vähän enemmän, miten nuo huutokaupat oikeen toimii, miten toimia jos sieltä haluaa hevosen ostaa? Nämä nyt on mun omia pohdintoja mitä nyt parin päivän aikana tullut mieleen, tämä on ensimmäinen kerta kun menen huutokauppaan oikeasti ostoaikeissa, eli vinkkejä saa antaa jos on kokeneempia huutokauppahevosostajia :D ja hei, kertokaa kokemuksia, jos olette huutokaupasta ostaneet hevosen! 

Ensin tietenkin kannattaa katsoa kokoelma läpi, MONTA kertaa, ja sitten sieltä yrittää valikoida ne kiinnostavimmat itselleen. Tässä kannattaa pitää mielessä, että huutokauppahevoset esitetään aina tietyllä tavalla, nehän vaan yritetään saada liikkumaan mahd. paljon ne pienet pätkät kun ne kuvataan, yleensä vaan suoraan pitkää sivua pitkin. Tästä esittelyvideosta on tosi vaikea saada hevosesta realistista kuvaa.

Sen takia on parempi valita enemmän hevosia kokeiltavasi kuin vähemmän, kaikki hevoset kuitenkin samassa paikassa niin samalla ne kokeilee siellä. Monet varmaan näyttää ja tuntuu livenä paljon huonommalta kuin videolla, ja sitten on niitä, jotka yllättävät positiivisesti.

Minä olen nyt valinnut itselleni kokoelman mistä tykkään esittelyvideoitten perusteella, laitoin huutokauppaan s-postia, ja sain vastauksen tunnin sisällä, missä sain kaikkien hevosten rtg-kuvat ja eläinlääkärilausunnot. Minä en luottaisi vain huutokaupan ell:n lausuntoihin vaan pyydän myös oman ell:n katsomaan rtg-kuvat läpi.

Sitten varasin samalla koeratsastukset ensi viikon pe:lle. Tämä meni tosi helposti ja vaivattomasti pari s-postia kirjoittamalla :) eli iso plussa tästä.

Nyt seuraavaksi sitten katsotaan miltä hevoset näyttää livenä, miltä ne tuntuu ratsastaa, ja mitä oma ell sanoo kuvista.

Itse mietin, että jos siellä on useita mistä tykkään, niin päätän jokaisen hevosen kohdalla erikseen, mikä on se maksimihinta minkä haluan kyseisestä hevosesta maksaa. (Pitää myös muistaa, että hinta mikä huudetaan huutokaupassa ei ole lopullinen hinta mikä maksetaan. Tähän tulee vielä 6%:n välityspalkkio, 1,44%:n vakuutusmaksu, sekä mahdollinen ALV päälle.). Kokoelmassa on kuitenkin eri laatusia, eri arvoisia hevosia, ja mä kun nyt haluan vaan saada jonkun kivan kaverin itselleni, oli se sitten se tuleva gp-hevonen tai joku kiva jota viedä vähän eteenpäin, niin aina pitää itsellä olla idea siitä minkä arvoinen hevonen oikeasti on, eikä sitten ainakaan huutokaupassa innoilla ja huutaa hevoselle liian kova hinta, eli maksaa ylihintaa...

Täältä löydätte koko kokoelman. Onko teillä mitään lempihevosia näistä? :)

Miten parantaa ravia?

Hevosen kolmesta askellajista aina sanotaan, että ravi on se mikä on helpointa parantaa. Aika monelle hevoselle voi "tehdä" ison ilmavan ravin, kun laukkaa ja käyntiä on vaikeinta muuttaa, ainakaan niin paljon kuin ravia.

(C) Taru Arola. Hiltonilla oli nuorena oikeastaan tosi huono ravi, mutta siitäkin tuli aika näyttävä oikeanlaisella treenillä!

Olette varmasti nähneet kun GP-hevoset verryttelevät? verryttelyravi voi näyttää todella vaatimattomalta, ja sitten kun hevosta lähdetään kokoamaan niin yhtäkkiä siellä lentelee kaviot melkeen hevosen turpaan :P

Se onkin se avainsana, kokoaminen. Mitä enemmän hevonen kokoaa itseään, etuosa kevenee, ja sen kautta ne etutassut lähtee nousemaan ja liikkeeseen tulee enemmän ilmaa. Tämän alle (eli ennen suurta kokoamista) hevosen täytyy olla notkea ja pehmeä kropastaan, herkkä avuille, varsinkin pohkeille, eli reagoida oikealla tavalla. Se tässä onkin monta kertaa se haaste, saada se isompi näyttävämpi ravi, kuitenkin rennolla hevosella.

Se, että saa näyttävän ravin esille ei monta kertaa ole niin vaikeaa, se haastava juttu on nimenomaan säilyttää rentous, ja se, että liike on rehellinen, eli tulee rehellisen kokoamisen tuloksena, ei vaan etujalkojen huitaisuja.

Mutta tosiaan ensin täytyy varmistua siitä, että hevonen on pehmeä ja notkea, tuntea, että sen kroppa pystyy tähän ilman sitä ylimääräistä jännittyneisyyttä, että se on psyykkisesti myös vastaanottavainen, aina pitää kuunnella hevosta ja pyytää just sen verran mitä se hevonen sillä hetkellä kestää. Jos pyytää enemmän, se yleensä tuottaa vaan enemmän pahaa kuin hyvää. Tässä pitää itse osata lukea hevostaan oikein. Tottakai välillä täytyy se hevonen viedä mukavuusalueen ulkopuolelle mutta senkin voi tehdä oikealla tavalla, tai väärällä tavalla (pyytämällä liian paljon liian aikaisin).

(C) Taru Arola. Passagen kautta monelle hevoselle saa paljon näyttävämmän ravin. Voimaahan hevonen tarvitsee tähän paljon, eli ei ole mikään asia mikä opetetaan "yön yli" ;)

Itse olen huomannut, että ravi paranee aika lailla itsestään kun tekee perustyöskentelyn hyvin alle. Sitten kun se on hanskassa, voi lähteä pyytämään enemmän energiaa raviin, hevosen täytyy reagoida todella herkästi pohkeisiin, lähteä eteen ilman, että jännittyy, tästä sitten istunnalla tehdään puolipidätteitä jolla saadaan liike suuntautumaan pikkuhiljaa enemmän ylöspäin (eteenpäinpyrkimus ei saa ikinä kadota!! jos tunnet, että hevonen leijuu enemmän ylös kuin eteen,se on jäänyt pohkeen taakse).

Ratsastamalla paljon siirtymisiä ravin sisällä, leikkimällä tämän asian kanssa, saa siihen raviin enemmän ilmaa ja näyttävyyttä, edellyttäen, että hevonen kantaa itsensä koko ajan oikealla tavalla. Tämän voi aloittaa ihan vain tekemällä ravi-laukka-ravi siirtymisiä, tämä sen takia, että laukan jälkeen ensimmäiset raviaskeleet ovat yleensä ne parhaat ja lennokkaimmat, niin paljon näitä siirtymisiä niin sekin jo itsessään voi parantaa hevosen ravia.

Koko ajan tarkkana, että hevonen on kevyt edestä (ohjissa ei saa roikkua tai vetää taaksepäin!), rento niskastaan ja selästään, eikä jännity. Se on mielestäni kaiken A ja O, jos hevonen jännittyy, se ei ole vastaanottavainen eikä voi kuunnella ratsastajaa yhtä hyvin kuin rento hevonen. Yleensä sitä vaan tekee enemmän haittaa kuin hyötyä jos jännittyneelle hevoselle yrittää opettaa jotain.

Tärkeintä on, että hevonen on tyytyväinen ja haluaa tehdä ja miellyttää ratsastajaansa, silloin hevonen voi puhkea kukkaan ja liikkeisiin saa sitä näyttävyyttä. Mielestäni aivan ihana esimerkki tämmöisestä hevosesta/ratsukosta on Cathrine Dufour ja Atterupgaards Cassidy. Hevosesta niin näkee kuinka se HALUAA antaa kaikkensa, ja liikkuu niin paljon kuin siitä vaan lähtee, vaikka sen perusravi ei ole mikään ihmeellinen!


Ensimmäinen video vuodesta 2010, toinen pari viikkoa sitten Göteborgissa. Kokoamisasteessa huomaa ison eron, mutta myös koko hevosen olemuksessa, oikeanlaisella treenillä voi tämmösiä ihmeitä saada aikaan! 

Itsekin olen yrittänyt olla tuijottamatta sitä isoa liitävää ravia kun etsin hevosta, yleensä se superiso ravi on vaan todella paljon vaikeampi ratsastaa kun tavallisempi, jota voi itse muokata. Isoa ravia on vaikea saada pienemmäksi ja nopeammaksi, koko hevosta on vaikeampi hallita kun se liikkuu luonnostaan todella isosti. Tärkeämpää on se, että hevosen liikettä voi muuttaa, se on helppo tehdä nopeaksi&lyhyeksi, mutta myös isoksi! Hyvä ratsastettavuus ja se muokattavuus on paljon tärkeämpää, sellaisesta hevosesta voi tehdä melkeen mitä vaan!

Toivo elää vielä...

Pahoittelut hiljaisuudesta, mutta mitään kiinnostavaa kerrottavaa ei oikeen ole. Hevosen etsintä on kyllä osoittautunut olemaan älyttömän vaikeaa! Pidän nyt myös silmiä auki jos löytäisin jonkun kivan projektihepan, kun tuon unelmahevosen löytäminen saattaa oikeasti kestää pari vuotta, ainakin nyt tuntuu siltä :P Haluan nyt kuitenkin saada jonkun kaverin minkä kanssa tehdä hommia, päästä systemaattisesti treenaamaan, ja ehkä vähän kisaamaankin :) ja tottakai jotta tämä blogikin vähän heräisi taas eloon, siihen tarvitaan hevonen!

Mutta positiivista on ollut se, että olen päässyt lähes päivittäin salille treenaamaan, ja se kuitenkin tukee ratsastusta tosi paljon kun saan kropan taas hyvään kuntoon, on ihan eri kontrolli ja hallinta omassa vartalossa kun tekee muutakin treeniä kuin ratsastaa.

Käyn paljon spinning, sprint ja bodypump tunneilla, sekä treenaan pari kertaa itsenäisesti salilla. Ryhmäliikuntatunnit on vaan niin paljon kivempia, olen niihin tykästynyt tosi paljon! On kivaa kun on muita ihmisiä ja joku joka huutaa, että jaksaa jaksaa, silloin aina jaksaa yrittää hieman enemmän. Yksin kun treenaan niin mä huomaan välillä, että oon vähän laiska ;)

Seuraava hevosenhakureissu menee varmaankin huhtikuulle, kun me varattiin pari päivää sitten etelänreissu meille. Ihan kiva lähteä vähän lämpöön eikä miettiä hevosia joka minuutti joka päivä (sitähän mä teen koko ajan kun olen kotona, etsin ja etsin netistä hevosia..) eikä nyt oikeen mitään kiinnostavaa ole ilmaantunut.

Mutta elämä se pyörii kuitenkin, vaikka blogi on vähän hiljaisempi nyt, instagramissa mua voi seurata sinne päivittelen aika usein vähän kaikkea :) sophia_backlund nimellä löytyy!