Sophia Backlund
SB Dressage Ab Oy
"The more I learn, the more I realize how much I don't know"

Sivut

måndag 17 augusti 2020

73,228% Vaativasta A:sta!!!


Pori 14.8 kuva: Taru Arola

                                                    (Pori 14.8 kuva: Taru Arola)

Siis wow tämä hevonen... Nyt ollaan ehditty 3 starttia taas tehdä tässä viime postauksen kirjoituksen jälkeen, debytoitiin Kokkolassa Vaativa A-tasolla, ja tehtiin meidän toinen Vaativa A heti seuraavana viikonloppuna. 

Jos nyt aloitetaan Kokkolan kisoista, niin oltiin siellä la-su 8-9.8, Pippi yöpyi ekaa kertaa jabassa ja hyvin meni! Vaikka Kokkolaan on vaan noin puolitoista tunnin matka Vaasasta, päätin kuitenkin, että on kivempi yöpyä kisapaikalla, ja mun startti lauantaina olikin vasta 18.30 aikoihin illalla niin oli ihan kätevää jäädä yöksi. 

Lauantaina tosiaan startattiin meidän eka yhteinen Vaativa A, ohjelmana Vaativa A:2, joka on kyllä tosi mukava ohjelma aloittaa tällä tasolla, kun se on varmaan helpoin Vaativa A-tasoine ohjelma mitä löytyy. No tietysti lauantaina oli Suomen helle-ennätys just Kokkolan suunnalla :D meinattiin siis kuolla sinne kuumuuteen se oli ihan jäätävää. Pippi kyllä kestää kuumuutta hyvin, mutta toki se vaikuttaa kun yhtäkkiä tuli näin lämmin. 

Olin aamulla ratsastanut pienen hölkän kotona ja suunnittelin tekeväni 30 min verkan kisoissa. No jo kun olin 20 min verrytellyt sanoin, että nyt mun pitäis mennä radalle koska Pippi tuntuu niin hyvältä. Tämän jälkeen meno oli vain alaspäin, ja luokka oli vielä pahasti myöhässä niin meidän verkka venyi loppujen lopuksi 50 min:ksi... Eihän Pippi jaksanut enää oikeen ollenkaan, väsähti tosi pahasti radalla, sain kantaa sen koko ohjelman läpi. Eihän se ehkä NIIN pahasti näy ulospäin, tekihän se vaaditut tehtävät, paitsi sarja meni rikki, ja ruuvasi toisen takaosakäännöksen kun oli pohkeen takana.. mutta tosiaan kun tietää miten hyvä se voi olla niin olihan ero siihen todella iso. 

Mutta ei auta, nää on näitä, kuitenkin saatiin 67,5% ja toisen sijan heti debyytissä! Sunnuntaina mentiin sitten junnujen esiohjelma eli Va B-luokka, oli kiva siirtyä vähän helpompaan luokkaan kun lauantaina oli tuntunut vähän vaikealta. Verkkasin nyt noin 15-20 min (ilman aamuhölkkää, Pippiä vaan taluteltiin aamulla) ja tämä oli niin paljon parempi suunnitelma! Pippi oli jopa vähän kuuma radalla ja vei mua pikkasen laukkalisäyksissä, mutta huomas, että sillä oli hauskaa ja se halusi tehdä ja suorittaa. Se olisi voinut olla rehellisemmin selän läpi ja me mokattiin kyllä alku-ja lopputervehdykset kun ne tuli ravin kautta alas ja käynnin kautta liikkeelle :D mutta saatiin tästä ohjelmasta taas lähes sen 70%, eli 69,5% ja voitettiin se luokka, sekä 400 €:n rahapalkinnon kun tämä oli Kokkolan 400-vuotis juhlaluokka!



Eli ihan huikea viikonloppu kuitenkin Kokkolassa! Itseäni jäi kyllä vaivaamaan se, ettei Pippi ollut ihan niin rehellisesti läpi ja kantoi itseään niin hyvin miten se voi tehdä, silloin toki on vaikeampi myös suorittaa tehtävät ihan niin hyvin. 

Joten onneksi meillä oli ennen Porin kisoja Jassan valmennus perjantaina, ja sain taas vähän muistutusta siitä, että en saa päästää Pippiä liian helpolla aina :D jäädään ehkä molemmat tyytymään siihen pikkusievään joka ei kuitenkaan sitten ole sitä mihin me pystytään, ja silloin Pippikin pikkuhiljaa tippuu lapojensa päälle eikä oikein kanna itseään rehellisesti. 

Saatiin hyvät treenit tehtyä ja mulle nyt kunnon kotiläksyt kyllä! Tää on just tätä kun paljon menee yksin niin ei aina huomaa kun rupeaa pikkuhiljaa asiat valumaan käsistä.. Pippikin on sellainen hevonen että sen kanssa pitää olla koko ajan äärimmäisen tarkka!! 

Porissa sitten lauantaina mentiin ekaa kertaa nurmella! Sielläkin oli tosi lämmin, ja luokka oli myöhässä. Joten mun verkka venyi taas vähän pitkäksi muttei mitenkään tosi pahasti. Radalla Pippi vähän kyllä ihmetteli nurmea ja valkoista aitaa, ei oikeen hahmottanut raviohjelmassa miten ratsastaa kulmat joten siinä tuli pienet mokat kun ei saatu ratsastettua kulmia sujuvasti. Ravilisäykset sujui tosi hyvin, ja takaritkin onnistui hyväksyttävästi :D sarja onnistui oikein hyvin joten siitä olin tosi onnellinen! Muutenkin laukkaohjelma sujui paremmin kuin ravi-ohjelma, ja se oli tosi kiva koska ravi nyt yleensä on se meidän vahvuus. Vaikka tuli niitä pikkuvirheitä (Pippi myös siirtyi melk raviin kun valmistelin vaihtoa pitkällä sivulla oikeasta vasempaan) niin mulla oli oikeen hyvä fiilis radan jälkeen. Varmaan just sen takia, että laukkaohjelma kuitenkin sujui hyvin ja sarja meni hyvin :) 

En kyllä kuitenkaan ollut uskovan korviani kun kuulin meidän tuloksen: 73,228%!!! Eihän sellasta voi saavuttaa :DD aivan älytöntä mutta kyllä Pippi vaan on niin mieletön hevonen! Sillä on just sitä pehmeyttä ja sujuvuutta että kaikki tehtävät on helppo sen kanssa suorittaa ja kaikki 3 askellajia hyvät.

                                                    (Kaikki alla olevat kuvat Taru Arolan ottamia) 








Onhan se vienyt hemmetin monta tuntia satulassa, paljon treenejä, paljon epäonnistumisia ja epätoivon tunteita (varsinkin sen laukan kanssa :D) että ollaan päästy tähän pisteeseen. Ja siis kun vieläkin on vaikka ja kuinka paljon töitä edessä perusasioitten kanssa, niin on kyllä huikeeta kun saa tämmöstä palautetta siitä työstä mitä tähän mennessä ollaan tehty < 3 

Nyt Pippi saa alkuviikon taas palautella ja tänään oli taas lihashuolto ja palautteleva hieronta. Huomenna meen taas selkään ja vähän jumppaan sitä, ja ajattelin mennä puomeja keskiviikkona. Viikonloppuna otetaan sitten taas työmoodi päälle, mutta nyt yritän unohtaa "kisaratsastamisen" ja löytää taas enemmän sitä pehmeyttä ja rehellistä liikkumista, haluan saada sen nyt taas vielä paremmin selän läpi kantamaan ja pehmeämmäksi niskastaan. On ehkä nyt vähän painettu sellaista kisaratsastamista nimenomaan missä Pippi on vähän saanut tukeutua mun käteen liikaa, niin nyt takaisin siihen moodiin mitä meillä oli keväällä, pyöreämpi rennompi muoto ja vähän rennompaa liikkumista :) 


                                            Ja nämä alla olevat kuvat Porista, Josefiina Heinisen ottamia :) 

                                                    KIITOS TARU JA JOSEFIINA KUVISTA!!







söndag 12 juli 2020

Kauden toinen startti taas 69,6% tulos ja voitto!

Eilen lähdettiin päiväreissulle Luvialla kansallisiin kisoihin, missä startattiin FEI junnujen joukkueohjelmassa. Joukkueohjelma on paljon vaativampi kuin esiohjelma, siinä on enemmän tehtäviä peräkkäin ja paljon vaihtoja. Varsinkin nuo radan poikki vaihdot ovat vaikeat! Kaikista haastavinta mun mielestä kuitenkin ovat takaosankäännökset enkä niitä edes ollut harjoitellut!! Tyhmä minä.. En oikeen tiedä miksi niitä ei ole harjoiteltu mutta voin kertoa, että tämän jälkeen niitä ruvetaan harjoittelemaan paljon enemmän! Samaten pysähdys ja peruutus, sitäkään ei olla harjoiteltu ja tottakai nämä eivät onnistuneet kauhean hyvin sitten radalla.

Kaikista tämän postauksen kuvista kiitos Fanni Laineelle :) 




Pippi oli aamulla oikeen hyvän tuntuinen kun ratsastin sen ennen kun lähdettiin kisoihin. Kisaverkassa en saanut sitä niin hyväksi ja kantamaan itseään niin hyvin mitä se yleensä tekee, ja sama fiilis jatkui myös radalla. En niinkun löytynyt sellaista "flow-tilaa" missä kaikki vaan mene sujuvasti eteenpäin :P No, kuitenkin yritin parantaa viime radalta joitain asioita, taivutin avoissa enemmän, yritin saada vasemman laukkasulun paremmin alkuun ettei mennyt takaosa edellä, lisätyn käynnin ratsastin nyt enemmän eteen, saatiin siitä nyt 8 molemmilta tuomareilta (tuo käynti on tosi arvokasta kun se on x2), ja vaihdotkin onnistuivat oikeen hyvin, saatiin jopa yksi 8 niistä!

Te jotka meitä ootte seurannut, tiedätte kuinka paljon me ollaan takkuiltu vaihtojen kanssa, joten tuntui niin mahtavalta että kaikki vaihdoit onnistuivat hyvin ja että vielä saatiin erikseen loppukommenteissa mainintaa meidän hienoista lennokkaista vaihdoista! Hyvä Pippi!!

Kyllä se kova sinnikäs työ yleensä kannattaa. Vaikka nyt ollaankin tavallaan jäljessä kisasuunnitelmissa (kun ostin Pipin ajattelin että päästäis kisaamaan Va A:ta jo Pipin 8-vuotis kaudella :P) niin tunnen kuitenkin, että tämä on ollut paljon fiksumpi tapa edetä, ollaan oikeasti panostettu perusliikkumiseen nyt tosi kauan, ja se nyt rupeaa tuottamaan tulosta! Se, että saadaan lähes 70% vaikka kaikki ei onnistu nappiin, ja paljon parannettavaa on, osoittaa mun mielestä tosi hyvin just sen, että perusasiat ovat nyt niin hyvin kunnossa, että kuitenkin voidaan suorittaa kaikki tehtävät aika varmasti saaden seiskoja kaikesta ok:sti tehdystä, hyvin tehdyistä tehtävistä tulee 8 ja ne jotka omasta mielestä epäonnistuu jää kuitenkin siihen kutoseen, eikä alemmas. Sitten Pippi on kyllä siitä ihan mahtava kun se ei kyttää mitään eikä jännity kisapaikalla (heh, tästä tosiaan onneksi otettiin kunnon keskustelu pari viikkoa sitten että ei saa kyttäillä :D)



Se tunne, kun mä meen radalla ja voin vaan istua vakaasti ja pienillä avuilla korjata asioita, ja pienillä avuilla viedä Pipin eri tehtäviin, on ihan supermakeaa! Se ei vaan tule itsestään vaan vaatii tosi paljon työtä, ja just että jaksaa vaan hinkata niitä "tylsiä" perusjuttuja. Mutta kun ne perusjutut vaan on kaiken A ja O, siihen ihan kaikki kouluratsastus perustuu, sitä perusratsastusta se on ihan sinne GP:hen asti! Jos esim sulku epäonnistuu, se johtuu siitä että jotain perusasioita ei ole työstetty tarpeeksi. Temput on helppoja kun perusta on kunnossa! :)




Nyt Pippi saa taas pari päivää vähän palautella, oikeastaan koko alkuviikko tehdään nyt jotain ihan muuta kuin treenataan koulua, mutta sitten loppuviikosta otetaan taas treenimode päälle ja ruvetaan katsomaan enemmän sarjavaihtoja ja piruetteja. Ajattelin, että Kokkolassa elokuun alussa voisi olla sopivaa debytoida Va A-luokassa, siellä olisi tarjolla Va A:2 sunnuntaina. Pitää sitten katsoa mihin luokkaan osallistutaan lauantaina, siinä on sennujen aluemestaruusluokka junnujen joukkueohjelma ja sitten Va A:0, en vaan tiedä onko tuo A:0 turhan vaikea meille vielä. Mutta katsotaan :)

En halua tosiaan kiirehtiä luokkaan missä millään tavalla tuntuu, että on liian haastavia tehtäviä. Tärkeintä on pitää kisaaminen sellaisella tasolla, että sinne mennään oikeasti näyttämään osaamiset, eikä yrittämään liian vaikeita juttuja jotka eivät kotona ole vielä täysin hallussa :)






måndag 6 juli 2020

Kisakausi avattu lähes 70%:n tuloksella!!

Jee, vihdoin mekin päästiin Pipin kanssa kisaradoille takaisin lähes vuoden tauon jälkeen!

(C) Aura Sainio


Oltiin siis kisaamassa Parvilassa (Kangasala) kansallisissa kisoissa, luokkana FEI junnujen esiohjelma. Halusin aloittaa kauden jostain "helposta" ja tutusta, koska taas ollut niin pitkä tauko eikä muutenkaan Pipillä ole vielä kisarutiinia.

Kaiken lisäksi Pippi on ollut vähän hankala viimeiset noin 3 viikkoa, oppi että voi kytätä, stopata, ja vaikka heittää ympäri ja lähteä kuskaamaan mua, tai sitten vaan lähteä hullun lailla peruuttamaan niin että melkein kaatuu.... Oma moka tämä täysin oli, mun olisi pitänyt puuttua asiaan aikaisemmin. Uskon, että tämä sai alunsa siitä kun olin sen kanssa niin varovainen sen jälk kun takajalat hoidettiin, etten oikeen silloin uskaltanut vaikuttaa siihen ja pyytää samalla tavalla asioita mitä ennen, yhdistettynä siihen että Pippi nyt tuntee olonsa paljon freeshimmäksi ja vahvemmaksi.. niin tämä koko homma sitten vähän eskaloitui.

Otettiin kyllä sitten kunnon keskustelu asiasta viikko sitten ja sen jälkeen Pippi on kyllä ollut tosi hyvä eikä ongelmaa kyttäämisen kanssa ole enää ollut. Hän on kovaluonteinen tamma joka tarvitsee selkeät pelisäännöt ja huomaan että Pippikin on kaikista tyytyväisin kun tietää ketä meistä on se laumanjohtaja. Pipistä tulee aika epävarma ja vähän vaarallinen jos se rupeaa itse leikkimään omia juttujaan eikä kuuntele.

No me sitten saatiin tosi hyvät kisavalmistelut tehtyä kyllä viime viikolla kun kotitallilla oli rataharkat missä pääsin ratsastamaan saman ohjelman mitä eilen. Oli todella hyvää kertausta kun mä olin taas ihan hukassa että miten radalla ratsastetaan :D

Sitten meillä oli Jassan valmennukset perjantaina ja lauantaina ja siinä saatiin oikeen hyvät viimeiset silaukset kisoja varten. Ajettiin Vääksyn Kartanolle Pipin kanssa sitten lauantaina ipvällä, ja yövyttiin sitten Kangasalalla la-su, vaikka startti olikin vasta su ipvällä, mutta päätettiin tehdä pieni retki perheen kanssa samalla < 3

Sunnuntai-aamuna kävin vähän hölkkäämässä Pippiä selästäpäin kun ajattelin että teen sitten mieluummin lyhyemmän kisaverkan. Pippi oli jo aamulla tosi kivan tuntuinen, pehmeä ja vetreä mutta silti energinen. Hyvä vire jatkui sitten myös kisapaikalla, vaikka verkassa Pippi ei ollut niin superhyvä alkuun mutta onneksi osaan jo aika hyvin työstää sitä jotta saan sen hyväksi.

(C) Aura Sainio

Teen paljon siirtymisiä askellajien sisällä, ja sivutttaisliikkeitä. Mun pitää myös saada se enemmän vasemman ohjan tuntumalle ja kevyemmäksi oikealta. Verkkasin noin 30min ja se oli oikeen sopiva määrä. Pippi meinas vähän kuumua laukassa kun tein siirtymisiä kootusta laukasta keskilaukkaan ja se näkyi sitten radalla silleen, että se vähän jännittyi ja huitoi häntää varsinkin keski- ja lisätyssä laukassa ja vaihdoissa.

Muuten mun täytyy kyllä sanoa, että viime vuodesta tuntuu, että olen saanut sellaisen "otteen" radan ratsastamisesta, ja pystyn tosi hyvin keskittymään, valmistelemaan ja ratsastamaan eri liikkeet radalla,huomioden miten hevoseen pitää ja pystyy vaikuttamaan jotta saa ne parhaat mahdollisimmat pisteet. Olen niin monta vuotta ollut täysin hukassa tämän asian kanssa mutta ehkä sitä oppii jotain lisää koko ajan :D

Kisoissa ratsastaminen on oikeasti todella vaikeaa ja sitä kyllä harjoitellaan liian vähän. Aina keskitytään niin paljon niihin perusasioihin treeneissä, mikä toki on kaikista tärkeintä ja sen kauttahan se sitten mahdollistaa sen, että voi tehdä radalla hyviä ratkaisuja ja pystyy vaikuttamaan hevoseen, mutta kyllä tuota ohjelman ratsastamista pitäisi vaan harjoitella lisää!

Mä nyt lähdin hakemaan sellaista tasaista, rentoa ja helppoa menoa, eli en laittanut hirveesti liikettä Pippiin (sehän voi ravata esim miljoonaa muttei tällä hetkellä pystyisi pitämään sen ravin tahtia läpi kaikkien tehtävien) vaan yritin löytää sellaisen sopivan helpon ravin missä on helppo esittää avot, voltit ja sulut. Laukka sillä on tosi isoa, siinä pitää vaan katsoa, että se pysyy pohkeen edessä vaikka kokoaa, ja että mulla on sen kroppa koko ajan hallinassa siinä ettei se valu mihinkään suuntaan.

Vasemmassa laukkasulussa se helposti aloitta takaosa edellä, tässä mun pitää skarpata ja muistaa viedä enemmän etuosaa sulun alussa. Oikea sulku tuntuu tosi helpolta ja sujuvalta.
Vaihtoihin Pippi ei saisi ennakoida niin paljon koska siinä se just kiristyy selästään muuten, vaikka vaihdot nyt onkin puhtaita mutta ne voi olla superhyviä jos se on rento siinä diagonaalilinjalla eikä ennakoi ja jännity.

(C) Aura Sainio


Ravissa pitää muistaa taivuttaa sisäpohkeen ympäri, eikä vaan miettiä ulkokylkeä, ja sitten mun pitäisi taivuttaa avoissa enemmän, ne oli aavistuksen liian suorat. Käynnistä haluaisin enemmän pisteitä koska Pipillä on ihan mieletön käynti, mun pitää vaan opetella miten esittää sitä paremmin, nyt saatiin 7-8 välisiä numeroita.



Lopputulos oli sitten siis 69,667% ja se riitti 20 lähtijöiden joukossa luokan voittoon! Olin kyllä todella hämmästynyt ja yllättynyt kun näin pisteemme! Aivan mahtava tunne kun saa palkintoa siitä kovasta työstä mitä tähän koko ajan laittaa. Onhan Pippi ihan mieletön hevonen kaikin puolin ja sillä on kaikki edellytykset mutta se ei todellakaan tarkoita, että se olisi helppo! Päinvastoin se on aivan supervaikea hevonen teknisesti ratsastaa, ja se, että keksii miten sitä pitää ratsastaa jotta saa sen laadun esille, on kyllä vienyt oman ajansa (ja on koko ajan työn alla :D ) ja tähän en kyllä itse pystyisi ellei mulla oli superhyvät valmentajat auttamassa < 3

Seuraavaksi lähdetään sitten Luvialle nyt lauantaina 11.7 starttaamaan junnujen joukkueohjelma! Ihanaa kun kisat ovat taas vauhdissa! Luvialle yritän laittaa vähän enemmän poweria ja liikettä Pippiin ja katsoa miten se sen kestää :D

(C) Aura Sainio

söndag 7 juni 2020

Pientä mutkia matkassa mutta nyt taas raiteilla!

Pahoittelut kun taas on tänne päivitys jäänyt. Tosiaan instagramiin päivittelen lähes päivittäin joten monet varmaan jo tietää mitä meille tällä hetkellä kuuluu :)



Oltiin rutiini vet-chekissä Teivon klinikalla noin kuukaisi sitten. Pippi on mennyt niin paljon eteenpäin talven aikana ja vaatimus noussut kokoamisasteen kanssa jne, joten takapolvet ovat joutuneet koville. Pippi vieläkin liikkuu vähän turhan liikaa verrattuna sen lihasvoimaan ja silloin tulee vielä helposti rasitusta takaosaan. Oltiin sitten pari viikkoa lomalla ja käveltiin vaan, ekan viikon Pippi oli kotona ja toisen viikon Stall Biskopilla mattotreeneissä. Pipille tekee ihan älyttömän hyvää olla Biskopeilla, se jotenkin viihtyy siellä hyvin ja tuo mattokävely tekee ihan superhyvää.

Nyt ollaan sitten päästy vähän takaisin töihin makuun, olen kyllä ottanut tosi varovaisesti taas alkuun ja ollaan enimmäkseen vaan hölkkäilty enkä ole vaatinut mitään kokoamista tai muuta kuin että mennään vaan eteenpäin :P

Ajattelinkin, että meille tekee varmasti oikeen hyvää päästä tässä heti alkuun valmennuksiin, jotta päästään taas vähän takaisin raiteille. Jasmin kävi nyt pe-la Sulvalla valmentamassa, ja saatiin vähän taas herätellä Pippiä lomakoomasta ja muistuttaa mua siitä, että kyllä sitä nyt vaan uskaltaa ratsastaa :D Vaikkei nyt tarvi vaatia mitään äärimmäisiä kokoamisia mutta just se, että sen täytyy käyttää sen kroppaa kun se liikkuu eikä vaan juosta nivelten päällä, sittenhän se ainakin rasittuu.. Täysin totta ja hyvä muistutus mulle :D Mutta jotenkin kivempi aina saada neuvoja tästä, että miten nyt taas pystyy ja uskaltaa ratsastaa ja millä tavalla. Yksinhän sitä helposti on mieluummin liian varovainen kun pyytää liikaa.

Pippi on kyllä oikeasti ollut aika lomamoodissa kun se menee sellaiseen omaan maailmaansa eikä anna vaikuttaa :D Sitä pitää vähän herätellä että saa sen kropan mukaan työntekoon. Sitten se kyllä innostuukin ja haluaa tehdä kunhan sen ensin saa sen yhden pisteen yli, että se jaksaa itsekin vähän yrittää ja tsempata.

Toisena päivänä oli jo alusta asti eri hevonen ja tuntui tosi paljon paremmalta. Vielä näkyy videolta että se on vähän pitkä ja löysä, mutta pikkuhiljaa nyt vaan takaisin hommiin, ei kuitenkaan kaikkea voi saada kerralla takaisin.

Ensi viikolla meillä on taas valmennuksia luvassa kun Marko tulee tänne pe-la. Nyt Pippi saa pari päivää palautella mennään kevyeemmin, sitten taas pistän sen vähän töihin ennen kun Marko tulee. Se on kuitenkin just sellainen, että pari päivää pitää vähän pistää töihin jotta saa sen enemmän kasaan ja töihin pikkuhiljaa.

Sitten meillä olis kyllä suunnitelmissa mennä kisoihin tuossa heinäkuussa, kunhan tulee joku sopiva kisa ja sopivia luokkia vastaan :)



söndag 26 april 2020

If there is a will, there is a way...

Mulle tuli vähän postausehdotuksia instagramin puolelle, ja monet ovatkin multa kyselleet miten mä ehdin satsata ratsastukseen ja kilpailemiseen kun mulla on työ ja perhe, niin ajattelin vastata tähän tässä postauksessa.

Kaikki tämän postauksen kuvat ovat ottaneet Heidi Järvi < 3


Se mitä mun aina tekee mieli vastata, kun multa tätä kysytään (jostain syystä saan tän kysymyksen aika usein :D ), on että tottakai mä ehdin, kun mä haluan tätä tarpeeksi paljon! Mä olen täysin vakuuttunut siitä, että monet ihmiset ehtis ja pystyis tekemään elämässään niin paljon enemmän, jos ne oikeasti haluaisi! Kaikki me tehdään meidän elämässämme omat valintamme, joidenkin mielestä on ehkä tärkeämpää, että saa viettää rauhallisen koti-illan työpäivän jälkeen, kun lähteä treenaamaan salille/tallille/ tai tehdä jotain muuta. Toisen mielestä on tärkeämpää saada nukkua pidempään aamulla, kun herätä aikaisemmin jotta ehtii treenata ennen töitä.

Mun mielestä kaikki vaihtoehdot on täysin ok niin kauan kun ihminen on sitten myös tyytyväinen siihen mitä saa. Sehän on sanomattakin selvää, että jos kovasti toivot, että menestyisit jossain paremmin mitä tällä hetkellä teet, se ei tuu tapahtumaan vaan ajatuksen voimalla, vaan kyllähän se vaatii SINUSTA jotain, että teet konkreettisesti jotain enemmän, ja muutat elämässäsi joitain asioita.

"If you always do what you always did, you will always get what you always got" Kyran sanoja lainaten :) Ja tämä on niin totta. Kukaan muu ei sulle mitään tee, eikä niitä muutoksia ja parannuksia elämässä tapahdu vaan sormia napsauttamalla, vaan se vaatii äärimmäisen paljon susta itsestäsi.



Mä en koskaan ajatellut sekunttiakaan, että lopettaisin, tai edes himmaisin mun ratsastusurani kanssa, kun saatiin tietää, että meille oli perheenlisäystä tulossa. Päinvastoinhan päätin silloin että haluan satsasta ja löytää itselleni niin hyvän hevosen kun minun vaan on mahdollista löytää, ja yrittää päästä vielä korkeammalle ja tulla vielä paremmaksi ratsastajaksi.

Tiesin toki myös, että se tulisi vaatimaan minusta nyt paljon enemmän kuin aikaisemmin. Sain jotain lisää elämääni, mutta jotta voisin pitää muutkin tärkeät asiat, joutuisin myös tekemään sen eteen enemmän töitä.

Kuitenkin, mun mielestä, just tuo, että se tahto ja halu tehdä jotain, pitää ensin olla siellä 110 prosenttisesti. Muuten sä et sitä tuu tekemään, koska et halua sitä tarpeeksi. Jos se tahto ja intohimo löytyy, kyllä se tiekin yleensä jollain konstilla myös löytyy.

No, ei varmaan tarvii kysyä onko mulla tarpeeksi halua ja tahtoa tätä tehdä :D Perhe ja taustajoukot myös ovat tästä olleet aina tietoisia, ja tottakai heidän tukeminen ja apu on enemmän kuin kullanarvoista.

Sit siihen, että miten kaikki nämä yhdistetään ja mahdutetaan siihen arkeen, työ, perhe, hevonen, se on sitten vaan organisoimista ja suunnittelua. Minä teen tällä hetkellä 4- päiväistä työviikkoa eli olen pe-su vapaa töistä. Pyrin tekemään niin, että Pipillä on vapaapäivä yhtenä mun työpäivistä (silloin en käy ollenkaan tallilla), ja sitten yks päivä kun Heidi hoitaa Pipin. Eli käytännössä mulla on yleensä 2-3 päivää viikossa kun on työ ja talli samana päivänä. Silloin kun on sellainen päivä, meen yleensä tallille siinä 19-aikoihin, eli noin samoihin aikoihin kun mun tytär menee nukkumaan. Silloin ehdin viettää hänen kanssaan aikaa aamun lisäksi myös töitten jälkeen kunnes hän menee nukkumaan. Sitten vloppuisin ehtii hyvin käydä esim kun Stella nukkuu päikkärit, silloin en taas menetä niin paljon hänen päivästään.

Paljon aikaa en kyllä sohvalla vietä, eikä sellaista "vapaata" aikaa ole juuri ollenkaan, kun aina pitäisi olla menossa johonkin ja  tuntuu, että aina elän aikataulun ja kellon perässä.



Onhan tää toki välillä raskasta, ja tulee pitkiä päiviä, mutta kenelle hevosihmiselle ei tulis? Välillä on väsy, kun työkin toki on vaativaa, ja sitten on kotona aina jotain tekemistä, ja tuntuu, että mulla on ihan aina kiire johonkin, mutta tosiaan, itse olen tämän valinnut enkä mistään hinnasta haluaisi vaihtaa tätä elämää pois! Jos mulla olis enemmän aikaa, eikä olis kiire mihinkään, mä tylsistyisin, enkä tiedä oikeen mitä tekisin :P

Tärkeintä on löytää sellainen elämä, jossa on itse onnellinen ja tuntee, että tekee just sitä mitä haluaa tehdä, tai jos et ole ihan siinä pisteessä vielä, niin ainakin yrität tehdä kaikkesi jotta voisit elää sitä elämää joku päivä! Aina ei ole helppoa, eikä kuulukaan olla, mutta elämä on  lyhyt ja mun mielestä pitää aina edes yrittää saavuttaa niitä unelmia, ja yrittää tehdä sitä mistä tykkää kaikista eniten!

Mä tiedän, että olen aikamoinen haaveilija ja unelmoin paljon, mutta ne jotka mut tuntee, tietää myös, että mähän myös oikeasti yritän tehdä mun unelmista totta, enkä tule siitä varmaan ikinä luopumaan, koska mulle, se on sitä elämää!

lördag 11 april 2020

Pakkoloma teki hyvää!

Te jotka seuraatte meitä instassa myös tiedätte, että Pippi irrotti kengänsä tuossa 13.3 kun irtojuoksutin sitä, ja siitä sitten seurasi parin viikon loma kun Pippi oli kaviosta ja ruununrajastaan lämmin ja liikkui epäpuhtaasti. Kavion sisäsyrjästä oli irronnut pala, ja siihen oli myös tullut naulanpistos kun yritettiin laittaa kenkää kiinni. Teivon klinikalle sitten mentiin tarkistamaan asia, ja sieltä löytyikin sitten pieni paise. Saatiin se pois ja sain ohjeeksi haudota sitä 4 päivää. Jo seuraavana päivänä Pippi oli parempi ja kaksi päivää klinikkareissun jälkeen oli koko kavio ja ruununraja jo viileä ja Pippi liikkui puhtaasti.

Pippi Teivon klinikalla


Päästiin todellakin helpolla tällä kertaa, ja voitte kuvitellä mikä helpotus oli kun paise löytyi! Tässä oli siis niin järkyttävästi epäonnea matkassa, ensin se kenkä irtos, sitten kun saatiin se kiinni piti laittaa kavioliimaa siihen sisäsyrjään ettei Pippi astuis kenkää uudestaan irti, ja tietenkin laitettiin sille bootsit jalkaan ulos. No tästä tuli heti riviä jalkaan ja tästäkin ruununraja tietenkin turpos ja lämpes. Joudutiin myös laittamaan se kavioliima uudestaan kun se irtos viikon päästä ja tähän piti ottaa kenkä irti ja sitten kun se lyötiin takaisin kiinni (ennen tätä kavio olikin myös ekaa kertaa viileä ja näytti siltä että olis ollut jo hyvä) niin naula tosiaan meni liian syvälle ja Pippi tuli entistä kipeämmäksi. Ekan klinikka-ajan jouduin perumaan kun mulla tuli yöllä yhtäkkiä ihan kaamea ruokamyrkytys/oksennustauti enkä olisi millään selvinnyt ajamaan Tampereelle ja takaisin. Niin saatiin sitten siirtää klinikka-aika viikolla eteenpäin...

No onneks sitten kun vihdoin tultiin klinikalle niin siellä oli sitten hyviä uutisia. Tietenkin olin ajatellut ja kuvitellut kaikennäköistä tuon kahden viikon aikana kun Pippi oli kipeä...

No mutta, näin jälkikäteen niin tuo kahden viikon pakkoloma teki oikeasti Pipille tosi hyvää, koska se palas treeniin entistä parempana ja innokkaana! Kyllä se tauko mullekin teki hyvää kun aina sitten jaksaa uudella innolla lähteä treenaamaan taas!

Nyt ollaan sitten ehditty käymään Jasminin kahden päivän valmennuksessa, ja eilen sitten vielä Nipsun kanssa oli etävalmennus. Se mikä nyt on aika hassua, että kaikki Pipin vaikeat asiat ovat muuttuneet. Ennen se oli paras nivelillä, ravi oli helpointa vasemmassa kierroksessa ja laukka oikeassa kierroksessa. No nyt se on tykästynyt (vihdoin) sen kankiin ja kulkee niillä paljon paremmin mitä nivelillä, on parempi ravissa oikeassa kierroksessa ja laukassa vasemmassa kierroksessa.

Jassan treeneissä. Sekin on hassua, että nyt kun laukka on tullut hyväksi tuntuu, että olen vähän menettänyt ravin :D Mutta tämä on ihan luonnollista että näin käy kun ollaan kehitysvaiheessa. Eiköhän se ravikin taas palaudu :)


Nyt olen myös saanut laukkaan ihan eri otteen ja saan sen siinä rehellisesti läpi ja pysymään siinä. Saatiin hyvä "break through" Jassan treeneissä kun tajusin miten mun pitää saada se ensin pehmeäksi ja läpi niskastaan, enkä saa päästää sitä millin verran edes siitä ylös kun kokoan tai aktivoin tai muutan laukkaa!! Ihan kun Pippi oliskin oivaltanut tämän koska nyt se pysyy tosi paljon paremmin tasapainossa laukassa vaikka muutan sitä, nopeuta ja kokoan. Nythän seuraava askel olis pystyä nopeuttamaan koottua laukkaa, se on tähän asti saanut hidastua juuri sen takia että ensin piti vaan saada se rentous ja tasapaino säilymään (ei saa nousta edestä ja tulla kireäksi niskasta ja ylälinjasta), sitten kun se toimii voidaan siirtyä seuraavaan asiaan, eli aktivoimaan ja nopeuttamaan takajalat.



Tämä on toiminut tosi hyvin ja aina kun tunnen että menetän sen rentouden ja tasapainon voin aina siirtyä takaisin siihen hitaaseen tempoon takaisin, ja sitten taas yrittää uudestaan. Se on tosi vaikeaa hevoselle pysyä niin koottuna ja pyöreänä ylälinjastaan ja sitten vielä olla siinä nopea ja aktiivinen. Varsinkin Pipille jolla on niin iso se laukka.

Nyt kun se laukka on niin paljon parempi niin myös vaihdot sujuvat paremmin. Keksin nyt myös miten ratsastaa vaihto vasemmasta oikealle (se on aina ollut se hankalempi suunta), mun pitää irrottaaa oikea jalka kokonaan, nostaa oikea käsi ja sitten vaan ottaa pieni pidäte vasemmalla ohjalla ja vaihtaa vasemmalla pohkeella ainoastaan. Ongelmana on ollut se, että Pippi joko vaihtaa takaa edellä tai sitten heittää takaosan isosti oikealle vaihdossa, eli tavallaan tulee mun oikeata pohjetta vasten. Nyt pysyy suorempana kun irrotan oikean jalan, vaikka tekis mieli tietenkin suoristaa oikealla jalalla kun pylly tulee sinnepäin. Mutta se tekee sen tosiaan sen takia että tulee oikeata pohjetta vasten, jos se ei siinä ole se ei voi tulla sitä vasten!

Nyt mä toivon, että saadaan nämä vaihdot sujumaan jotta voidaan toden teolla aloittaa sarjavaihtojen treenit! Nyt kun pääsee myös ulkokentälle ratsastamaan, joka on noin 10krt isompi mitä maneesi :P, niin toki se tulee helpottamaan vaihtojen treenejä kun on enemmän tilaa.

Saas nähdä koska sinne kisoihin pääsee, mutta nyt ei todellakaan ole sinne kiire kun nyt olis ehkä kivempi saada Pippi valmis sinne PSG-tasolle ensin ja siirtyä suoraan niihin luokkiin...


onsdag 11 mars 2020

Ensiksi pehmeys, sen jälkeen aktivointi!

Oi mä oon niin pohtinut ja pohtinut asioita tässä viikonlopun jälkeen. Siis niin mielettömän mahtavaa, että on päässyt niin hyvien valmentajien oppeihin ja mun mielestä kaikista parasta oli se kun olen saanut periaatteessa vähän ristiriitaisi ohjeita, koska tämä pisti MINUT miettimään asioita!

kuva: Aaveen.net


Olen aina tykännyt ratsastaa hevoset aika nopeiksi ja "kuumiksi", mun on hirveän vaikeaa jos hevonen on yhtään hidas mun avuille tai liian sellainen "lötrö" ja rento ;D Sen takia on myös ollut vaikeaa sisäistää tätä uutta ratsastustapaa Pipin kanssa, vaikka kyllä ihan täysin ymmärrän sen ja tiedän miksi näin päin se täytyy tehdä. Mutta, jotenkin kuitenkin oivalsin asian ihan eri tavalla ja paremmin Tijssenin valmennuksen jälkeen.

Pippi TUNTUU superhyvältä kun sen saa vähän nopeaksi ja säpäkkääksi, mutta nyt kun olen videoita analysoinut tässä katsomalla Jassan treeneistä ja Tijssenin treeneistä noin 100 kertaa läpi :P niin selkeästi näkyy se, että Pippi vielä tulee vähän kireäksi ja tiputtaa lavat kun sen ratsastaa nopeammaksi. Kun mennään pikkaisen hitaammassa tempossa vielä, eikä vaadita sitä niin täydellisen nopeaksi VIELÄ, se kantaa itseään paljon paremmin (juuri tuo säkä ja lavat osio tulee ylös paljon paremmin) ja se on rennomman näköinen kropastaan.

Siis lopputuloksenahan haluan, että se kantaa itseään lavat ja säkä ylhäällä pehmeällä niskalla ja niin, että lihakset ovat pehmeät mutta jäntevät, JA että se voi olla myös tosi nopea siinä. Mutta tällä hetkellä kun sen pyytää nopeaksi se vielä on sille liian vaikeaa ja silloin kärsii vähän se kantokyky ja rentous..

Siis tästä Piet myös sanoi mulle, että se on sille vielä vaikeaa ja etten voi pyytää sitä tämmöiseksi kovin usein, mutta tässä kun olen nyt miettinyt asioita niin tajuan ehkä miten mun kannattaa asian kanssa edetä.

Selkeää on, etten halua että rentous ja pehmeys missään vaiheessa kärsii, kuitenkin, jos halutaan kehittyä ja edistyä niin joskus, hetkittäin, on vaan astuttava mukavuusalueelta pois! MUTTA jos teen tämän liian usein saan vaan kireän hevosen joka on vahva edestä eikä kanna itseään rehellisesti takaosan päällä!

Joten nyt ajattelin, että ainakin aloitan ja verryttelen just tosi alitempossa jotta saan vaan hevosen rennoksi pehmeäksi ja läpi koko kropastaan (Pippi teki pitkään niin että veti itsensä vahvaksi niskasta ja kaulasta esim kaikissa siirtymisissä, ja silloin kun on vähän hankalaa ja pitäisi koota) just että sen selkä pysyy ylhäällä jokaisessa tilanteessa, ja sitten kun nämä jutut toimii hyvin voi pyytää enemmän aktiivisia takajalkoja, koko ajan ajatuksena että niska ja kaula pysyy pehmeänä!

Tänään ratsastin ekan kerran tällä viikolla, maanantaina käytiin vaan vähän hölkkäämässä liinassa ja eilen Pippi sai täysin vapaapäivän, onneksi ne ovat ulkona sen 10 h per päivä niin vapaapäivänä kuitenkaan ei mökötetä vaan karsinassa :)  Laitoin tänään nivelet päälle ja hitto kuinka paljon parempi Pippi on nivelillä, siis varsinkin laukassa! Tää on niin hassua, musta tuntuu että saan ihan eri laukan koko hevoseen kun meen nivelillä, voin ratsastaa siihen just sitä aktiivisuutta ja ilmaa liitovaiheeseen, ilman että se tulee vahvaksi edestä tai jännittyy, päinvastoin sen vaan paranee tuntuman kanssa.

Ehkä yritän nyt taas mennä hetken nivelillä koska saan laukan niin paljon paremmaksi ja sitten yritän saada saman fiiliksen myös kangilla! Pippi on niin herkkä ja kangilla joudun pitämään supersuper kevyeen tuntuman ja ehkä jotenkin sen takia en saa sitä täysin "läpi" siinä, kun nivelillä voin pitää tasaisemman tuntuman eteen ja saan sellaisen ihanan "kuminauha" tuntuman joka on pehmeä mutta siinä koko ajan. En tiedä, mutta onhan se siis nyt jo hyvä kangilla että ei enää mitenkään huono mutta kuitenkin ero niveliin on! Haluan saada yhtä fantastisen tuntuman kangilla mitä saan nivelillä :P Eli sitä vaan nyt työstämään!

Huomenna meillä on hampaitten tarkastus Pipin kanssa, se raspattiin 3 kk sitten mutta ell halusi tarkistaa sen uudestaan nyt, joten sitä huomenna luvassa. Ehdin ratsastaa onneksi ennen tätä joten huomenna jatketaan hyvän fiiliksen etsimistä, rentouden kautta :D


Nyt myös odotetaan niin että kenttä sulais että pääsis ulos ratsastamaan!

söndag 8 mars 2020

Jasminin ja Piet Tijssenin valmennukset

Tänä viikonloppuna ollaan taas treenattu valmentajien silmien alla, mitäs sen parempaa!

kuva: Taru Arola


Nyt vaan meni vähän hassusti kun Jasminin piti alunperin olla täällä pe-la ja Tijssen oli la-su, niin ajattelin että olisin mennyt Jasminin treeneihin pe-la ja sitten Tijssenin treeneihin su:na. En ole koskaan käynyt Piet Tijssenin valmennuksissa joten ajattelin, että on ihan hyvä aloittaa siitä yhdestä päivästä ensin, kun ei yhtään tiennyt mitä odottaa!

Nyt sitten Jasminin treenit siirtyi la-su joten me päästiin Pipin kanssa vaan lauantaina mukaan. Ratsastin Pipin normaalisti perjantaina myös, se on yleensä parempi mitä enemmän sillä ratsastaa joten oli hyvä pitää se vireessä :D Nytkin se jaksaa hyvin mennä vähän rankemmin pari päivää putkeen.

Perjantaina se tuntui tosi hyvältä koko ratsastuksen ajan, olen nyt yrittänyt soveltaa sitä hitaasti ja rentoa menoa aina alkuverkkaan, ja sitten pikkuhiljaa pyytää vähän nopeampia takajalkoja ilman että Pippi saa tulla vahvaksi edestä tai lähteä lujempaa eteenpäin. Tämä nyt on toiminut hyvin, ja minä saan omat jalkani alas ja irti hevosesta kun annan sen alkuun mennä vähän "löysemmin", ja sekin saa vertyä rauhassa.

Lauantaina sitten treenattiin eniten laukassa, kun se mulle on se hankalin askellaji. Pippi on nyt oikeastaan parempi vasempaan laukkaan mitä oikeaan laukkaan, sehän on siis ollut täysin toisinpäin, vasen on aina ollut se supervaikea, joten hyvä että kehitystä on tässä tapahtunut! Kyllä mä olen aika hyvin pitänyt itseni kurissa tässä kun pari viikkoa olen yksin Pippiä ratsastellut, olen nimenomaan pistänyt energian siihen, että istun laukassa hyvin enkä ala kantelemaan sitä mun jaloilla!! Tää on kyllä parantunut jo tosi hyvin ja laukka on tietenkin senkin takia nyt helpompi ratsastaa!

Laukassa jumpattiin kokoamisia kohti piruettilaukkaa ja tehtiin jopa ihan sellaiset 1/4 piruetit, mitä tulee Va A:0 ohjelmassa. Ne sujui tosi! Mitä se nyt pelkäs aurinkoläikkää toisesta suunnasta mutta selvittiin siitäkin :D

Ravissa sitten vähän koottiin sitä kohti passagea, ja takaisin normi raviin, paljon siirtymisiä ravin sisällä tekee Pipille tosi hyvää. Nyt kun kisat pikkuhiljaa lähestyy pitää ruveta kokeilemaan löytämään sellainen ravi mitä se pystyy pitämään radalla ja tekemään kaikki tehtävätä sujuvasti ja samassa tahdissa. Kun sillä niin monta vaihdetta siinä ravissa on niin on kyllä tätäkin hyvä harjoitella nyt välillä :D Ettei mene niin että se ravaa 10 edestä suorilla urilla ja sit kun pitää tehdä avo tai sulku tavi muuttuu täysin :P

Tänään saatiin sitten sitä treenata Tijssenin valmennuksissa, se oli ihan kiva kun oli niin pitkä hallikin että mahtui hyvin vähän harjoittelemaan tehtäviä. Olin todella positiivisesti yllättynyt Pietistä, kun ei tosiaan oikeen tiennyt mitä odottaa. Se kyllä sanoi heti, että Pippi pitäis saada paljon nopeammaks ja aktiivisemmaksa takaa ;D just kun ollaan harjoiteltu sitä että saadaan se hitaammaks ja rennommaks.. Se nyt oli vähän ristiriitaista mutta mä ymmärrän molempia näkokulmia. Niinkuin Pietkin sanoi, en voi ratsastaa sitä näin läheskään joka päivä vaan vain välillä ja pienissä pätkissä, just tämä että sen saa nopeammaks mutta niin että pysyy koossa (tarkoitus ei missään nimessä ole että sen antaa juosta vaan eteen vaan nimenomaan aktivoida siinä kun se on takaosan päällä ja pysyy koossa ja pyöreänä ja läpi edestä).

Sain aloittaa ensin menemällä superpientä mutta mahd nopeaa ravia, ja siinä kun pysyi takaosan päällä sain lähteä etenemään mutta niin että se pysyi aktiivisena takaosastaan koko ajan, eikä saanut yhtään lähteä leijumaan siinä ravissa. Schwungia toki pitää olla, mutta se ei saa jäädä leijumaan hitaana jalalle. Ehkä se idea tässä nimenomaan oli se, että saa sen vaan paljon nopeammaksi jalalle, eli reagoimaan nopeuttamalla takajalkoja, ilman että lähtee eteen.

Sain ihan superhyviä fiiliksiä selkään kun Pippi tuntui vaan niin makeelta, kun se tulee vähän kuumaksi mutta silti koossa, se on paras tunne ikinä! sitten kun löydettiin hyvä ravi missä oli helppo olla, sain tehdä vähän avoja ja sulkuja. Sulut sujui todella hyvin, olin jopa yllättynyt koska näitä ei olla treenattu, ja syksyllä se menetti ravin kun meni sulkuun (voimattomuutta). nyt kun voimaa on tullut se jaksaa ravata samalla tavalla myös suluissa! Tästä löytyy pätkä mun instagramissa sb_dressage_ sekä myös muita pätkiä treeneistä :)

Laukka tuntui todella todella hyvältä tänään kun saatiin enemmän ponnistusta askeleeseen ilman että se valui pitkäksi. Piruetit tulee olemaan tosi hyvät kun saadaan ne valmiiksi! Hankalin juttu meille on edelleen ne vaihdot!!! Oikeasta vasempaan vaihtaa kyllä nyt 99% ajasta puhtaasti mutta vasemmasta oikealle se helposti vaihtaa takaa ensin ja sitten edestä.. tai heittää pyllyn vaihdossa oikealle.. mä tiedän että tämä johtuu musta, mun pitää vaan saada se vasen kylki paremmin kasaan ja sitten vähän päästää oikeasta ohjasta kun vaihdan. Kyllä se siitä sekin pikkuhiljaa. Se melkeen vaihtaa paremmin kun teen sarjoja, kun en varmaan valmistele ja varmistele silloin liikoja, mitä teen kun tulee se yksi vaihto vaan.. Kotiläksyä minulle :D

Ens viikon alku otetaan vähän rennomin, huomenna vaan hölkätään ja tiistaina on vapaapäivä. Sitten jumpataan keskiviikko ja jatketaan treenejä taas loppuviikosta!

lördag 29 februari 2020

Huoltoviikko

Nyt Pippi on ollut kotona melkein viikon jo, ja tällä viikolla Pippi on kengitetty,rokotettu, ja hierottu :)

(C) Taru Arola
Ratsastin maanantaina ja sitten torstaina, ja vielä perjantaina ennen rokotusta ja hierontaa. Pientä väsymystä rupes kyllä huomaamaan, joten nyt viikonlopun yli tekee varmasti hyvää vaan olla ja palautella. Tietenkin myös rokotusten takia mutta muutenkin, ollut nyt rankka jakso takana ja kun talli ja ympäristö muuttuu niin kyllä se vaikuttaa. Rusalla ne esim tarhas  vaan 2-4 tuntia päivässä, nyt kun pääsi kotiin Pippi on ollut ulkona noin 10 tuntia :D

Maanantaina vaan vähän fiilistelin ja yritin muistella mitä Jassan kanssa oltiin harjoiteltu viikonlopun aikana: mun pitää olla tosi tarkkana nyt, että aloitan todella rauhallisesti ja hitaassa tempossa, ja annan Pipille aikaa vertyä. Varsinkin laukassa, ja just tässä mun on vähän hankala hahmottaa miten sitä laukkaa ratsastaa. Se on siis periaatteessa hidas jalalle laukassa, ja muutenkin menee helposti kahteen osaan, mutta jos vaan "jahtaan" sitä jalalla se vaan menee lujempaa mutta lähtee etukenoon ja nojaa lavoille. Ensin se pitää saada pyöreäksi edestä ja takaosan päälle, rauhallisessa tempossa, ja sen jälkeen voin lähteä vähän nopeuttamaan ja saada sitä enemmän "kasaan" ja yhteen osaan. Tuntui että vasta eilen tajusin tämän miten mun oikeasti pitää tehdä, ja kun sain laukan hyväksi onnistuttiin tekemään vähän jopa sarjavaihtoja < 3 tehtiin 3 kertaa lävistäjä missä tein 3 vaihtoa joka kolmannella!

Niin toivon että saatais nämä sarjat pikkuhiljaa sujumaan! Se on oikeastaan vaan siitä laukasta kiinni, se osaa vaihdot mutta ei voi vaihtaa ellei ole oikeassa asennossa siinä laukassa.

Ensi viikolla meillä on sitten koko viikonloppu valmennuksia, ensin pe-la Jassa on täällä ja sitten lähdetään sunnuntaina Manunkylään Piet Tijssenin valmennuksiin, ekaa kertaa! Ajattelin että on pakko nyt käyttää tilaisuus kun kerrän tännepäin tulee tuon tasoinen valmentaja :)

Tarkoitus olis sitten lähteä kauden ekoihin kisoihin 28.3 myös Manunkylään, siellä olis sopivasti junnujen esiohjelmaa tarjolla. Mietittiin, että on ehkä turha lähteä jonnekkin tyyliin Ypäjälle asti starttaamaan Vaativaa B:tä jos sitä kerran on tarjolla täällä lähempänä. Turhaan kuluttaa hevosta näihin pienempiin luokkiin, satsataan sitten isompiin kisoihin kun ollaan valmiita Va A-tasolle.

Luulen, että tämä on ihan hyvä suunnitelma. En ole ennen hallissa Pipin kanssa kisannut joten ihan kiva käydä kokeilemassa hallikisat nyt. Jos kaikki menee hyvin ja se käyttäytyy jne, niin sitten treenataan rauhassa kunnes voidaan startata vaikeammissa luokissa! Jos ei niin sitten käydään kiertämässä parit Va B-radat lisää :P

(C) Aaveen.net Kivaa kun kevät ja kesä on tulossa, on se vaan ihmisen parasta aikaa :D (riittää jo tää "talvi"...)


måndag 24 februari 2020

Treenit on kovassa vauhdissa!

Taas on vierähtänyt aikaa siitä kun viimeksi tänne kirjoitin. Jotenkin tuntuu, ettei ihmiset lue blogia enää niin ahkerasti, vaan seuraa enemmän instagramin puolta? Sinnehän mä päivitän lähes päivittäin joten seuratkaa meidän menoa ainakin sitä kautta ;)

Taru Arola kävi sunnuntaina ottamassa meistä kuvia ennen kun lähdettiin kotiin rusalta :) (kaikki tämän postauksen kuvat ovat Tarun ottamia)


Tykkään kuitenkin kirjoitella tänne blogiin välillä kun saa kirjoittaa vähän pidempiä tekstejä, näitä on tosi kiva käydä sitten jälkeenpäin lukemassa, että mitäs me puuhattiin vuoden  2020 alussa :)

Meillä lähti vuosi hyvin käyntiin (jos nyt ei lasketa meidän kauheeta rivi-epidemiaa mitä Pippi joutui kärsimään heti vuoden alussa). Pipille tuli siis ensin haavat bootseista mitä se pitää tarhassa päällä. Nämä samat bootsit on ollut sillä aina päällä mutta jostain syystä nyt tuli niistä hankaumat.. Ei ne ollut mitenkään pahat ja mä pesin ne huolellisesti ja laitoin haavavoidetta. Seuraavana päivänä olivat hyvän näköiset mutta sitten 2 päivän jälkeen Pipin molempiin etusiin oli ilmestynyt ihan järkyttävän määrä riviä ihan koko vuohisen ympärille!! Jalat olivat kuin tukit ja se oli niin kipeä että tärisi eikä halunnut raukka edes kävellä!

Onneksi sain ell nopeasti paikalle ja saatiin lääkkeet (tämä hoidettiin sitten reilu viikko päivittäisellä pesulla pesu-betadinella jonka jälkeen kefanova-voide ja sitten jalat käärrittiin Woolpadseihin yön yli) ja rivi hävis kokonaan reilussa viikossa. Eikä onneks ole tullut takaisin! Nyt en kyllä enää käytä bootseja tarhassa, oli kyllä sen verran ikävä homma tämä.

No mutta, treenejä nämä ei onneksi paljon haitannut vaan päästiin tammikuussa treenaamaan sekä Jassan että Nipsun silmien alle, ja treenit ovat sujuneet superhyvin, tuntuu että Pippi kehittyy nyt hurjaa vauhtia!



Tammikuun lopussa vietiin Pippi rusalle Jasminin luokse, missä se vietti 4 viikkoa Jasminin treeneissä. Mun mielestä tekee niin hyvää, että valmentaja oppii oikeasti tuntemaan hevosen paremmin, tietää miltä se tuntuu ratsastaa, ja saa paremman käsityksen koko hommasta. Toinen asia on, että kun itse täällä kotona meen niin paljon yksin niin jotenkin sitä helposti jää siihen omaan oravan-pyörään ja on vaikeaa ehkä nähdä asioita eri näkökulmista. Tähän halusin eniten nyt apua koska tunsin, etten vaan pääse itse tästä tarpeeksi nopeasti eteenpäin kun kuitenkin valmennuksia on vaan se 1-2 per kuukausi, eikä oikeen ole ketään kenen kanssa takkuilla näitten arkisten asioitten kanssa.

Tähän sain kyllä siis JUST sitä apua mitä kaipasinkin, ja olen niin super super tyytyväinen tulokseen! Sain paljon uusia työkaluja ja ideoita miten Pippiä ratsastaa, ja Pippi oli kyllä niin hyvänkuntoisen ja tyytyväisen näköinen kun haettiin se kotiin viime viikonloppuna < 3







Nyt mun täytyy itse löytää sellainen sopiva rauha kun ratsastan, helposti lähden liikaa pyytämään Pippiä nopeammaksi, kun se ei ole vielä tarpeeksi takaosan päällä, ja silloin se vaan kaatuu entistä enemmän lavoille ja sitten on hankalaa. Se pitää ensin ratsastaa todella hitaaksi ja mun pitää vaan nyt oppia olla superrento ja "löllö" sen selässä, varsinkin laukassa :D Nyt päätin keskittyä eniten siihen, että oikeasti ratsastan PITKILLÄ jaloilla laukassa ja annan sen olla siinä, enkä välitä vaikka se on alkuun vähän huonon tuntuinen.

Ravi on aina ollut Pipille se helpompi askellaji ja sitähän on ihan älyttömän kiva ratsastaa! Mutta siinäkin kokoamisen pitää tulla pienestä hitaasta ravista, ei niin että se juoksee miljoonaa eteen ja sitten lähden keräämään sitä siitä. Tästä sain kyllä aika nopeasti kiinni, että miten tässä kannattaa tehdä.

Nyt on suunnitelmissa treenata vielä alkukevät, sitten Pippi saa viettää vähän lomaa Biskopeilla siinä huhtikuun alussa. Meillä on täällä Vaasassa valmennukset seuraavasti:

- Jassa valmentaa 6-7.3 (mahdollisesti mennään 8.3 Piet Tijssen valmennuksiin)
- Nipsu valmentaa 26-27.3 (sitten on suunnitelmissa käydä starttaamassa yksi Va B luokka täällä alueen hallimestaruuksissa 29.3, saa taas vähän nähdä miten Pippi käyttäytyy, jos on ok niin sitten ei startata kunnes ollaan valmiita debytoimaan Va A-tasolla!)
- Huhtikuun alku Biskopeilla noin viikko
- Nipsun valmennukset 21-22.4

Se. että koska ollaan valmiita debytoimaan Va A-tasolla on hirmu vaikea sanoa. Mä kyllä toivon että kesään mennessä, mutta katsotaan. En halua lähteä kisoihin ellen tunne, että me hallitaan kaikki tehtävät mitä ohjelmassa tulee, ja vielä niin, että tiedän että voidaan tehdä ne myös hyvin ;) tämmöisen hevosen kanssa ei halua mennä vaan selviytymään vaan haluan kyllä, että ollaan oikeasti valmiita tehtäviin. Pippi ansaitsee sen :)

Onneksi kiirettä ei ole, haluan rakentaa Pippiä kaikessa rauhassa!