Vuosi 2017 on pitänyt sisällään paljon isoja muutoksia ja isoja tapahtumia. Näistä tärkein tottakai tyttäreni syntymä! Alkuvuodesta sain itselleni vakituisen työpaikan varainhoidon lakimiehenä Nordeasta, missä ehdin viihtyä pari kuukautta ennen kun jäin äitiyslomalle.
Masun kanssa menosa kisoihin
Hiltonin kanssa tehtiin pari ennätystulosta kisoissa vaikka olin kuudennella kuukaudella raskaana. Maailman paras nallekarhu. Hiltonista irtipäästäminen ei ole ollut helppo päätös, mutta välttämätön. Se hevonen on opettanut minulle NIIN paljon ja olen ikuisesti siitä Hiltonille kiitollinen.
Pixu sai uuden kodin keväällä just sopivasti kun omat ratsastukset eivät enää kovin hyvin onnistuneet kasvavan masun takia. Pixukin on opettanut minulle paljon uusia asioita, ihan kuten jokainen hevonen jolla pääsen ratsastamaan.
Uuden hevosen etsintä onkin osoittautunut paljon vaikeammaksi kuin mitä luulin, mutta etsintä jatkuu ja olen varma, että löydän vielä uuden kisa- ja treenikaverin itselleni. Loppuvuosi onkin mennyt ahkerasti hevosta etsien, mutta eniten olen nauttinut äitinä olemisesta ja tutustunut minun ihanaan tyttäreeni. Elämä on muuttunut miljoonaa kertaa ihanemmaksi kuin mitä olisin osannut kuvitella ja nautin tästä ajasta täysillä!
Pääsen kuitenkin ratsastamaan lähes joka päivä, usein jopa pari hevosta päivässä, joten siinä mielessä oma ratsastus ei ole jäänyt tauolle. Mutta kyllä nyt olisi tähtäimessä löytää se oma heppakaveri pikkuhiljaa jotta pääsisi ensi (kisa)kautta ehkä vähän suunnittelemaan ;)
Tässä lyhyesti oma vuoteni 2017. Haluan myös toivottaa kaikille lukijoilleni Oikeen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018! Lupaan, että blogin puolella tulee olemaan enemmän eloa ensi vuonna :)
Sarjavaihdot onkin yks liike minkä mä tunnen, että osaan aika hyvin. Kaikki mun hevoset jotka on kisannut va A tasoa ylöspäin ovat tehneet hienoja sarjoja joista ollaan saatu kisoissa jopa 8:n arvosanoja.
Sarjat joka toisella Hiltonin kanssa. kuvaajan nimeä en nyt millään muista kun otin tämän blogista, kuvaaja saa mielellään ilmoittaa nimensä :D
Nyt mulla on hevonen jonka kanssa olen leikitellyt sarjojen kanssa tässä syksyn ja talven aikana, ja oikeastaan on ollut aika haastavaa. Ajattelin, että voisin jakaa vähän vinkkejä, että miten niitä sarjavaihtoja kannattaa treenata jotta niistä saa mahdollisimman hyvät!
Ensinnäkin on tottakai tärkeää, että hevonen vaihtaa hyvin avuilta molempiin suuntiin. Haluaisin myös, että hevonen osaa vaihtaa oikeastaan vaan mun istunnasta. Eli en halua käyttää paljon pohkeita, koska siinä on aina riski, että vaihdot lähtevät heilumaan, eikä niistä ikinä saa yhtä sujuvia, kuin silloin kun hevonen vaihtaa istunnasta. Toki siinä vaihdetaan pohkeitten paikkaa myös, mutta ei käytetä isoa pohjeapua, se pohje vaan kevyesti vaihtaa paikkaa eikä paina tai napauta hevosta kylkiin.
Tallinnassa 2015 (C) Külli Tedre-Gavrilov
Alkuun kun opettaa hevoselle vaihdot, täytyy yleensä käyttää isompia apuja jotta hevonen ymmärtää ja jotta sen saa vaihtamaan puhtaasti. Sitten pikkuhiljaa kun hevonen ymmärtää vaihtoavun, lähden käyttämään sitä vähemmän ja vähemmän, ja hevosen pitää oppia vaihtamaan enemmän vaan siitä puolipidätteestä ja siitä kun siirrän painoa satulassa. Kun tämä onnistuu hyvin, voi siirtyä vaihtamaan sarjoissa.
Aloitan aina pitkällä linjalla (joko lävistäjä,keskihalkaisija peiliä kohti tai pitkällä sivulla uran sisäpuolella) ja teen ehkä 2 vaihtoa, en laske askelia tässä vaiheessa vielä! Se mitä hevosen täytyy osata kun aloittaa sarjat, on tulla nopeasti takaisin tasapainoon vaihdon jälkeen, jotta se seuraava vaihto voi onnistua. Jos hevonen kuumenee ja vähän lähtee alta pois, tai heilahtaa vaihdossa, ei voi tehdä vaihtoja peräkkäin. Eli se laukka vaihtojen välissä on se tärkein!
Paljon siis treenaan sitä, että hevosen laukka on hyvä heti vaihdon jälkeen, että se odottaa ja on avuilla. Kuumalla hevosella (esim Zebbe) joka helposti vaan lähtee lujempaa sarjoissa, on hyvä tehdä siirtymisiä käyntiin vaihtojen välissä. Sellaisen hevosen kanssa aloitan aina tekemällä esim lävistäjällä ensin vaihto, jonka jälkeen käyntiin siirtyminen, sitten taas laukannosto ja vaihto, ja taas käyntiin siirtyminen, niin monta kertaa teen tämän kunnes hevonen alkaa odottamaan sitä käyntiin siirtymistä vaihdon jälkeen (lue:odottaa) ja silloin voin tehdä vaihdot ilman käyntiin siirtymistä välissä.
Finnderby (C) Taru Arola
Jos on hevonen joka helposti jää pohkeen taakse vaihdoissa (vaihtaa enemmän ylös kuin eteen), niin sitä on hyvä pohkeella nopeuttaa vähän vaihdon jälkeen ja herkistää avuille, ennen kuin tekee toisen vaihdon. Lähes kaikki hevoset innostuu kun niille opettaa sarjavaihtoja, ja rupeaa ennakoimaan ja vaihtamaan itsekseen. Tämän takia yritän aina tehdä vaihdot eri paikoissa, eli ei aina vaan lävistäjällä, koska hevonen alkaa tosi helposti ennakoimaan kun käännät lävistäjälle. Paljon teen uran sisäpuolella tai keskihalkaisijalla peiliä kohti, tässä myös näkee hyvin onko vaihdot suorat.
Hyviä sarjavaihtoja pääsee tekemään jos jaksaa tehdä paljon näitä harjoituksia jotka parantavat laukkaa vaihtojen välissä, muistaa ettei se oo se askelmäärä vaihtojen välissä vaan nimenomaan se laukan laatu. Se askelten laskeminen ei tule olemaan vaikeaa jos vaan tekee hyvän pohjatyön ensin!
Sitten täytyy myös muistaa se, että aina kun lähtee opettamaan hevoselle jotain uutta, niin se raami mistä puhuin viime postauksessa, saattaa vähän kadota hetkeksi, hevonen ei tule oleman täydellisessä muodossa täydellisesti avuilla kun aloitat opettamaan sille uutta, ja se on ihan fine. Se on opetusvaihe, kunhan tietää mihin on menossa ja ymmärtää sen, niin tietää, että sitten mitä enemmän näitä treenaa sitä enemmän voi sitten pikkuhiljaa pyytää hevosta olemaan siinä hyvässä muodossa samalla kun se vaihtaa, mutta kaikki ei voi olla täydellistä heti alusta alkaen!
(Yksittäisten vaihtojen opettamisesta olen pohtinut parissa eri postauksessa, vähän uudempi vuodelta 2015 löytyy täältä ja sitten vähän vanhempi vuodelta 2013 löytyy täältä ) :)
Harjussa 2015 sama kuvaaja varmaankin kuin ensimmäisessa kuvassa!
Tässä tulee nyt vähän lisää treenivinkkejä ja pohdintoja. Vaikka mulla ei omaa hevosta nyt ole niin olen kuitenkin ratsastamassa noin 3-4 krt viikossa. Joten vähän pääsen kuitenkin analysoimaan ja pohtimaan asioita.
(C) Taru Arola
Iso ongelma mitä varmaan lähes kaikilla hevosilla on joillakin asteikolla, on raamissa pysyminen. Mun omilla hevosilla tän kanssa sain aina tehdä töitä, ja myös kaikkien ratsutettavien kanssa. Kaikki hevoset ovat jollain tapaa vinoja, ja onhan hevonen aika mukavuudenhaluinen eläin, aina yritetään mennä siitä mistä aita on matalin.
Se, että saa hevosen "raamiin" ei mun mielestä tarkoita sitä vaan, että saa hevosen suoraksi, vaan sitä, että sen saa täydellisesti avuille. Yleensähän hevonen esim kuuntelee paremmin toista pohjetta, toista ohjaa.. Silloin hevonen yrittää livistää raamista ulos siltä puolelta mitä se ei kuuntele yhtä hyvin.
Kyra puhuu tosi osuvasti "tunnelista" missä hevosen pitää kulkea, tunneli on pohkeitten sisäpuolella ja ohjien välissä. Se tunne kun hevonen on rehellisesti raamissa, on juuri sellainen tunne kun hevonen menisi tunnelissa ratsastajan apujen sisäpuolella. Mun mielestä harvoin hevosen saa sinne niin, että se vaan pysyy siellä ilman, että itse pitäisi koko ajan vähän muistuttaa hevosta olemaan siellä. Koko ajan pitää tehdä pieniä korjauksia ja muistuttaa hevosta pysymään raamissa. Raamia voi myös venyttää tai pienentää, mitä pienemmän raamin hevoselle antaa, sen kootumpi hevosen pitää olla.
Kastan kanssa Haukiputaalla
Tähän on tietenkin paljon hyviä harjoituksia. Minulla onkin yksi tosi ihana tamma mitä ratsastan, jonka kanssa pitää olla tosi tarkkana apujen kanssa, että saa sen sinne mihin haluaa (raamiin). Herkkä tamma joka helposti livistää sinne sun tänne, eli esim kun korjaat vasenta lapaa oikealle niin se livistäkin vasemmasta takajalasta ulos jne. Nämä ei ole isoja juttuja mitä se tekee, mutta niin että koko ajan saa olla tarkkana että missä mikäkin ruumisosa menee :P
Tämmöisen kanssa teen tosi paljon pitkiä linjoja esim avoja, vastataivutuksia, ja yritän olla taivuttamatta alussa liikaa rungosta, koska siinäkin helposti vähän ylitaipuu ja karkaa sen kautta pois avuilta. Yksi helppo harjoitus alkuverkkaan on vaan mennä paljon suoraan eteen uran sisäpuolella, toinen pitkä sivu avoa toinen pitkäsivu vastataivutusta, ja katsoa että hevonen koko ajan pysyy reitillä samalla taivutuksella. Ovelan hevosen kanssa pitää myös vaihtaa harjoituksia tarpeeksi usein, ettei ne lähde ennakoimaan tehtävää jos ne nopeasti sen oppivat.
Kun hevonen on raamissa, se kantaa itseään tasapainossa, kuuntelee molempia pohkeita yhtä hyvin, on yhtä kevyt molemmille ohjille mutta ottaa kuitenkin tukea. Jokainen hevonen haluaa nojata toiseen ohjaan vähän enemmän, tai on toiselle pohkeelle vähän hitaampi kuin toiselle, niin sen kun pitää aina mielessä kun ratsastaa, niin että yrittää aina saada hevosen mahdollisimman tasapuoliseksi eikä ehkä aina tee harjoituksia just yhtä monta jokaiseen suuntaan vaan vähän sen mukaan mitä hevonen tarvitsee tullakseen tasapuoliseksi.
Kaiken ratsastuksen tavoitteena on saada tasapainonen, rento ja iloinen hevonen, joka mielellään kuuntelee ratsastajaa. Tähän ratsastajan pitää olla tarpeeksi taitava, että hän osaa jumpata hevosen siihen pisteeseen, että hevosenkin on helppo olla pyydetyssä raamissa ja pystyy helposti suorittamaan kaikki pyydettävät tehtävät.
Kääk, kyllä tässä kestäää.. Odottelen sekä uusia saappaita, että mun vanhoja jotka siis lähetettiin Portugaliin tehtaalle fiksattavaksi. Joka siis käytännössä tarkoittaa, että en pääse reissuun koeratsastamaan hevosia vieläkään..
Kuitenkin arki sujuu täällä tosi hyvin, käyn tallilla kuitenkin lähes joka päivä, mikä on ihanaa, niin ei se hevoseton olo tunnu ihan niin pahalta. Vaikka kyllähän sitä kaipaa sitä omaa, onhan se aina eri juttu :) Olen jopa vähän katsellut itselleni projektihevosta, jos sellainen kiva löytyisi niin voisin sen ottaa vaikka heti kotiin! Kuitenkin se mitä rakastan eniten on nähdä miten hevonen kehittyy ja oppii ja tulee paremmaksi!
Minä olen jopa päässyt kisaamaan jo, ekaa kertaa raskauden jälkeen. Meidän kotitallilla oli pikkukisat mihin osallistuin Barrichellolla ja tultiin helppo A-luokassa toiselle sijalle. Sain lainata kaverilta saappaanvarret jotta pääsin osallistumaan :P omat kisasaappaat eivät tahdonneet oikeen mennä päälle!
Salilla käyn noin 5 krt viikossa nyt ja olen ihan innostunut treenaamiseen, mukaan treeniin olen ottanut nyt myös ryhmäliikuntatunnit spinning ja bodypump, tekee kyllä terää! Kiva myös nähdä muita ihmisiä eikä aina treenata yksin :)
Treenivinkkinä tällä kertaa olisi avo-vastataivutus tehtävä, tämä jumppaa hevosta hyvin auki ja ratsastaja saa hyvin kontrollin siitä mihin hevonen laittaa kroppansa;
Aloita reippaasti uran sisäpuolella ympäri maneesia/kenttää, huolelliset kulmat, suoralla uralla aloittaa avotaivutuksessa, ja tässä avossa tehdä paljon siirtymisiä eteen-kiinni. Hevonen ei saa valua ulkoavuista ulos! Sitten kun tämä sujuu voi vaihtaa avon vastataivutukseen, esim pitkän sivun alussa avo, keskellä vastataivutus, ja sitten taas avo ennen kulmaa. Kannattaa aloittaa todella loivasti, ettei hevonen menetä tasapainoa. Sitten pikkuhiljaa lisätä taivutusta kun hevonen notkistuu. Voi myös tehdä tehtävän niin että vastataivutuksen sijaan vaihtaa avon sulkutaivutukseen suoraan eteen uraa pitkin.
Tämän voi tehdä kaikissa askellajeissa, kannattaa kuitenkin aloittaa käynnistä tai ravista :) tärkeää, että hevonen pysyy takaosan päällä, ei valu ulos, tuntuma aina molemmissa ohjissa ja sama tahti säilyy vaikka avo vaihtuu esim sulkuun :)
(Yhteistyössä Equestrian Stockholmin kanssa) Kotitreeneissä aina tuntee itsensä vähän paremmaksi kun on Equestrian Stockholmin varusteet päällä ;) tässä upea Golden Brass setti!
(Teksti jäi tällä kertaa vähän lyhyeksi kun tässä vieressä on neiti joka ei tykkää, että olen koneella liian kauan :P laittakaa ehdotuksia mistä haluatte lukea niin toteutan!!)
(C) Taru Arola. Ypäjällä kauden viimeisissä kisoissa 2015
Välillä tää arki menee oikeen hyvin, mutta nyt on taas pari päivää ollut ihan kaamea hevoskuume, varmaan kun pääsin viime viikolla vähän enemmän heppailemaan, niin huomaa kuinka ikävää on tätä homaa... Ykskin ilta kävin tallilla kun oli myrskyistä, sateista ja niin rapaista mutta silti oli niin kivaa :D jotenkin tämä vuodenaika on se mitä ikävoin eniten hevostelussa, kun kisakausi on pulkassa ja saa ruveta asettamaan pitkälle talvelle treenitavoitteet ensi kisakautta ajatellen. Perusasoita saa lähteä pillkoomaan pikkuosiin, parantaa hevosen perusliikkumista ja kuntoa, jne. Se on mun mielestä ehkä sitä parasta tässä lajissa!
(C) Heidi Järvi
Joitain mun lempiharjoituksia tälle talvikaudelle joka nyt sopii aika monelle hevoselle, joka jumppaa hevosta auki ja sen kautta notkistaa ja suoristaa, on vastalaukat, väistöt ja avot/sulut. Paljon teen laukassa väistöjä ihan normaalisti lävistäjällä mutta myös pieniä siksakkiväistöjä, missä ratsastan kulmasta X:ään, sitten takaisin toiseen kulmaan ilman, että laukka vaihtuu. Sitten ihan perus väistöt ravissa, niitä voi muokata niin, että esim aloittaa lyhyen lävistäjän väistöllä, sitten vaihtaa sen avoon kun tulee pitkälle sivulle, tai vastataivutukseen. Sitten toinen lempiharjoitus, uran sisäpuolella vuorotellen vasen ja oikea avo, tai sitten avo josta vaihdetaan vaan taivutus toiseen suuntaan ja saadaan vastataivutus. Voin luvata, että nämä harjoitukset notkistaa hevosta!
Vastalaukka on sinäänsä itsessään todella hyvä venyttävä ja vahvistava jumppa, minä asettelen aina menosuuntaan, eli jos menen oikeaa laukkaa vasemmassa kierroksessa asetan vasemmalle, tässä voi sitten myös ratsastaa uran sisäpuolella vasenta avoa ja vaihtaa tässäkin vasemmasta avosta oikeaan sulkuun,jne.
Zebben kanssa tammikuussa 2015
Tässä nyt pieniä vinkkejä teidän talvitreeneihin :) nämä voi aloittaa tekemällä käynnissä, että saa sen tekniikan oikein, ja siitä sitten jatkaa ravissa tai laukassa.
Mä vielä odottelen mun saappaita tehtaalta, toivottavasti ne tulee pian, että ehdittäis vielä ennen joulua reissuun, toki sitten pitäisi myös olla niitä hyviä ehdokkaita siellä myynnissä että kannattaa lähteä. Muuten jää varmaan tammikuulle ennen kun päästään mihinkään, joulukuu on aina niin kiireinen.. No eikö se ollut niin, että sitä hyvää kannattaa odottaa :P
Muuten mun päivät täyttyvät pitkistä vaunulenkeistä, salilla käyn 4-5krt viikossa, sitten käyn ratsuttamassa ja pitämässä tunteja, mutta tietenkin eniten vietetään mun pikkuisen kanssa yhteistä aikaa, ja on sekin aika parasta < 3
Viime viikolla oli taas Jäähalli täynnä hevosia ja hevosia rakastavia ihmisiä. Mahtava hevosjuhla johon on aina yhtä kiva lähteä!
Me tehtiin tänä vuonna vähän suunnitelmista poiketen vain päiväreissu lauantaina Helsinkiin ja Horse Showhun. Ehdittiin kuitenkin oikeen hyvin katsoa GP kür, käydä expossa shoppailemassa, nähdä tuttuja, ja katsoa vähän maailmanluokan esteratsastusta :)
Kouluratsastuksessa olisi kivaa saada lisää ratsukkoja ulkomailta niin kisa olisi mielenkiintoisempi. Peikko ja Jeanna olivat ylivoimaisia koko viikonlopun ajan ja suorittivat todella hyvin. Knock Out on aina yhtä hauska, vaikka sen katsookin TV:stä :)
Peter Hollerin miniklinikka
Eniten olin odottanut Peter Hollerin miniklinikkaa, siinä ratsastivat Ettan ja Savonna sekä Anna ja Elves Angel. Vaikka klinikka olikin vain 15 minuuttia pitkä, ehti Holler käsitellä kootun ravin, lisätyn ravin, sarjavaihdot, piruetit sekä lopuksi vielä piaffia. Tässäkin olisi ollut kiva jos olisi ollut enemmän aikaa niin, että olisi voinut avata asioita hieman enemmän. Nyt hän ehti enemmän vain selittää mikä oli minkäkin hevosen heikkoudet ja vahvuudet, pientä korjausta teki myös, esim Elves Angelin ravia halusi vähemmän passagemaiseksi, ja pirueteissa pyysi ajattelemaan enemmän eteen.
Exposta löysin nämä ihanuudet pikkuiselle, ja itselleni ostin Kingslandin untuvatakin sekä Markon ja Jutan uuden ratsastuskirjan, mistä sitten löysin minusta ja Zebbestä kuvan :D
Ja kyllähän se hevoskuume vaan kasvoi entisestään.. Vieläkään ei ole hevosta löytynyt mutta nyt lähdetään seuraavaksi hieman pidemmälle reissulle koko perheen kanssa niin voi rauhassa katsella hevosia ja ehtii myös kierrellä vähän enemmän. Odottelen vaan nyt saappaitani, niistä meni vetskari rikki niin nyt ne ovat tehtaalla korjattavana.
Muuten olen päässyt hyvin vauhtiin salitreenien kanssa, käyn oikeen punttisalilla nyt myös, tarkoitus olisi tulla vahvemmaksi, kiinteyttää ja sitten pikkuhiljaa kohti kevättä aloittaa tehokkaampi rasvanpoltto. On ollut ihanaa, että pääsee salille treenaamaan ja että siinä on minulla nyt treeniohjelmat mitä noudattaa ja tarkat tavoitteet. Muuten tää arki olisi kyllä aivan liian tylsää. Oma kroppa vastaanottaa treenit ihan eri tavalla nyt kun saadaan nukkua yöt läpi. Meidän prinsessa rupesi nukkumaan koko yöt tuossa 2 kk:n ikäisenä jo, niin se on kyllä ollut todella luksusta kun voi huolettomasti nukkua 8-9 yöunet putkeen! Ymmärrän, että tämä ei todellakaan ole tavallista niin nautin niin kauan kun tätä iloa jatkuu, sehän voi muuttua sitten taas yhtäkkiä :P
On kyllä jotenkin vähän haikeat fiilikset kun huomaa kuinka vaikeaa hyvän hevosen löytäminen on, vaikka tiesin tämän kyllä etukäteen jo! Mutta toisaalta, nyt on tää pahin vuodenaika edessä, niin ehkä se ei haittaa kauheasti vaikkei se heppa löydy nyt ihan heti ;) tai no niin mä yritän itselleni ainakin vakuutella :D Onneks tosiaan päivät menee ja meillä on tosi kivaa uuden perheenjäsenen kanssa, niin ei tässä mitään valittamista kyllä ole! Toivottavasti kuitenkin voin pian taas päivitellä teille vähän enemmän ratsastussisällöllistä tekstiä :)
HIHS:n lippuarvonnan voitti tällä kertaa Liisa Tiitola, sinuun otetaan yhteyttä s-postitse myös, onnea! :)
Täällä ei mitään oikeastaan uutta, kovasti mietin tuonne Saksaan ja huutokauppaan lähtöä mutta valmentaja kelpuutti vain kaksi hevosta niistä mistä mä tykkäsin, enkä itse voisi lähteä kuin edes takas vain lauantaina, niin päätin nyt sitten unohtaa ajatuksen ostaa huutokaupasta hevosta. Se on vähän hankalaa siellä saada oikeaa kuvaa hevosesta kun niitä koeratsastaa ties kuinka moni ihminen, ja niitä esitellään ja tehdään tosi paljon niitten kanssa, ovat varmasti aika väsyneitä ja hämmillään koko hommasta.. Haluan kuitenkin pystyä koeratsastamaan hevosen normaaleissa olosuhteissa ja mieluiten parikin kertaa, ennen kun päätän. Ja sitten vielä tehdä oma ell-tarkastus eikä sellaista jonka myyjä tehnyt ;)
Nyt sitten yritän vähän soitella talleja ja kasvattajia läpi Hollannissa ja Saksassa ja sitten kun löytyy ainakin pari kolme oikeasti kiinnostavaa hevosta niin lähden sitten sinne niitä katsomaan. Ja toki jos nyt joki helmi sattuu tulemaan vastaan niin sitten olen valmis lähtemään vaikka heti seuraavana päivänä sitä katsomaan :P ne parhaat nimittäin menevät todella nopeasti, niin pitää itse sitten olla myös nopea eikä jäädä miettimään kauheasti.
Tässä saattaa nyt varmasti vielä kestää hetki ennen kuin löydän sen oman tulevan kisakumppanin, niin ajattelin, että tässä välissä voisin hyvin ottaa ratsutettavan jos jollakin on tarvetta, mulle voi laittaa s-postia jos kiinnostaa kuulla lisää: soffi1986@hotmail.com.
Salilla käyn treenaamassa ja olen tosiaan saanut ohjelman mitä seurata, jonka lisäksi tehdään aina sään salliessa pitkiä vaunulenkkejä prinsessan kanssa, ja nyt ajattelin aloittaa pikkuhiljaa käymään spinning-tunneilla myös, se oli aikanaan mun lempitunti salilla, kävin aina lauantai aamupäivisin spinnaamassa, niin sen rutiinin voisin hyvin aloittaa taas ;) Vatsalihakset ovat täysin palautuneet, mitään erkaumaa ei enää ole, muutenkin kroppa on palautunut todella hyvin, on jo "normaali" olo, voin ratsastaa täysin normaalisti ja muutenkin treenata ja käyttää kroppaa kuten ennenkin. Ainut, että raskauskiloja on vielä jäljellä, ne istuu kyllä sitkeästi kiinni :D mutta eiköhän nekin lähde tässä pikkuhiljaa, onhan tässä kaikki hormoonit jne sekaisin vielä myös (mulle tuli tosiaan sitä painoakin kivat 23kg raskauden aikana) Pääasia, että voi hyvin ja voi urheilla, silloin tiedän että loputkin asioista loksahtaa taas kohdilleen aikanaan!
Viime viikonloppuna käytiinkin sitten Tanskassa, ja myös Ruotsissa, katsomassa ja etsimässä minulle hevosta. Valmentaja kävi juuri päivää ennen ja kävi kokeilemassa melkein jokaisen hevosen ennen mua, niin oli turvallinen olo sinäänsä kun valmentaja jo tiesi hevoset ennestään. Mulle on tosi tärkeää, että hevosen jonka ostan on myös valmentajan mielestä hyvä, luotan täysin hänen tietämykseensä, sen lisäksi tietenkin minunkin pitää tykätä hevosesta.
Huomasinkin tällä reissulla, että se on kyllä kaikista tärkeintä, että tulee sellainen "rakastunut "olo siihen hevoseen, ei riitä, että sitä vain katsoo silleen, että arvioi askellajit, rakenteen, jne, vaan pitää olla se "special feeling" siellä mukana myös. Tämä on minulle niin suuri investointi, että kaiken pitää tuntua juuri oikealta!
Lauantaina herätyskello soi jo klo 04 yöllä, silmät ristissä lähdettiin sitten Vaasan lentokentälle Tinan kanssa joka siis tuli reissuun mukaani ja teki reissusta varmasti 100 kertaa hauskemman kuin jos olisin yksin ollut matkassa :P klo 08:15 oltiin jo Kööpenhaminassa, sieltä sitten haettiin auto jonka olin jo etukäteen vuokrannut, ja lähdettiin ajamaan, mihin luultiin, oli ensimmäinen paikka näyttöä varten klo 10. No arvatkaa vaan, kun oltiin ajettu noin 80 km huomasin , että olin laittanut väärän osoitteen navigaattoriin, olin näpyttänyt sen paikan missä meidän piti olla vasta toisena klo 12!
Siinä sitten pieni paniikki soitettiin ensimmäiselle ja pahoiteltiin että tullaan sinne tunti myöhässä ja saatiin siirtää koko päivä tunnilla eteenpäin! Tanskassa onkin sitten myös paljon näitä lauttoja kun pitää ajaa saarien välillä, niin sitten jouduttiin vielä lauttaa odottamaan puoli tuntia ylimääräistä! Tässä iski kyllä pieni paniikki päälle, mä olen sellainen, että rupean stressaamaan hirveästi jo siitä jos joskus satun myöhästymään edes 5 minuuttia :P
No, onneksi ei tästä mitään katastrofia seurannut vaan kaikille sopi hyvin, että siirrettiin koeratsastuksia eteenpäin. Ensimmäinen hevonen mitä kokeilin oli iso 5 vuotias tamma. Tällä tammalla oli mieletön ravi, todella paljon etupolvea ja hyvä työntö takaa. Hyvä käynti ja laukka myös, vaikka laukassa huomasi, että oli todella voimaton vielä. Muuten tämä olisi ollut superihana mutta minun mielestäni liian hidas pohkeelle, ja myös liian raaka.
Seuraava hevonen oli myös 5 vuotias, ruuna, pitkäjalkainen urheilijamallinen. Tämä teki jo vaihtoja, sulkuja ravissa ja laukassa ja vähän kokosi laukkaa jo kohti piruettilaukkaa. Tämä oli todella helppo ratsastaa, sillä oli kolme TODELLA hyvää askellajia, mutta ei ehkä ollut ulkonäöltään niin kaunis. Tässä ei sinäänsä ollut mitään mistä en tykännyt (paitsi ulkonäkö) mutta en vaan jostain syystä tuntenut, että tämä oli minun hevonen.
Näitten nuorten jälkeen kokeilin yhtä 8 vuotiasta ruunaa josta tykkäsin todella todella paljon! se oli aika raaka ollakseen jo 8, oli siinä va B tasolla, mutta todella laadukas. Videolta sitten kuitenkin huomasin, että ei ihan aina kävellyt niin hyvin. Sitten oli yksi 9-vuotias ruuna jolla oli todella "pomppiva" ravi, mutta tämä oli enemmän sellainen hevonen joka varmasti tekee hyviä tuloksia Inter 1-tasolle asti mutta ei siitä eteenpäin.
Päivän viimeinen oli sitten yksi suosikeistani, 12 vuotias ori. Tämä oli vielä kasvattajalla joka myös käytti oria siitoksessa. Hän ei ollut kisannut hevosella paljon, mutta oli vähän sitä kouluttanut, hevonen teki vähän piaffia, sillä oli helpot piruetit, mutta tuntui, että tämä silti on vähän liian vanha kun ei vielä ole valmis GP-radoille. Vaikka oli kyllä todella hieno tykkäsin paljon, ja ihana ratsastaa!
Sunnuntaina käytiin sitten Ruotsin puolella missä oli kolme 5-vuotiasta, ja yksi 6 vuotias. Näistä oli yksi todella upea musta ruuna joka oli kisannut 86%:n tuloksilla jo, toinen rautias jolla oli vielä enemmän liikettä ja poweria, ja sitten 5 vuotias tamma jolla oli tosi kiva ravi mutta tuntui vähän pieneltä. 6-vuotiaalla oli todella kiva ravi, teki jo vähän piffiä mutta laukka oli liian lyhyttä ja hevosella oli ehkä vähän liikaa omaa agendaa :D
Kaikki hevoset olivat tosiaan todella hyviä, varmasti näistä monesta tulee todella hyvä GP-hevonen oikealla koulutuksella, olin itse todella innoissani parista näistä ja jo ajattelin, että olin löytänyt sen mun hevosen, mutta, onneksi, jäin sitten miettimään asiaa pari päivää, katselin videoita ja sitten jotenkin tuli vaan enemmän sellainen oli, että mun pitää vielä etsiä, tuli liian epävarma olo eikä sellaista mun mielestä saa nyt olla. Haluan olla täysin varma asiasta myös vuoden päästä, helposti siinä hetken huumassa ajattelee, että "wow tämän mä haluan" mutta on aina hyvä ottaa asiaan vähän etäisyyttä ja miettiä ;) toki sellaista hevosta kannattaa vielä toisen kerran käydä kokeilemassa jos tuntuu että löytää sen oikean! Toinen asia minkä myös tässä oivalsin, että jos löytyy joku todella kiva hevonen niin kannattaa heti hypätä lentokoneeseen ja lähteä katsomaan, minun 2 ennakkosuosikkia (yksi GP-tasoinen, toinen startannut jo Inter II) ehdittiin myydä aika lailla nenän edestä ennen kuin ehdin niitä kokeilla :/
Mutta minä jatkan vielä etsimistä ja miettimistä, turha pitää tässä asiassa kiirettä, kyllä se mulle sopiva hevonen tulee jossain vaiheessa vastaan, olen ihan varma siitä!
Viides ja viimeinen pikkukierroksen osakilpailu ratsastettiin Kiuruvedellä 23-24.8 jonka jälkeen sitten selvisivät tämän vuoden finalistit. Ajattelin, että varmasti monelle olisi kiva tutustua näihin ratsastajiin hieman paremmin, joten päätin tehdä pienen haastattelun.
Emma Tuominen ja Vandal
Emma Tuominen ja Vandal tulevat Hyvinkään Kytäjältä. Emma on 29-vuotias hevosalan ammattilainen, ratsuttaja ja nuorten hevosten kouluttaja. Emma ja Vandal ovat pikkukierroksen rankingissa sijalla 1 kun kaikki osakilpailut ovat ratsastettu, pisteillä 71,5.
1. Kuinka pitkä yhteistyö sinulla ja hevosellasi on? - Vandal muutti meille 9-vuotiaana, eli 10 vuotta on kavioliittoa jo kertynyt. Oma vakava onnettomuus katkaisi ratsastuksen kokonaan vuonna 2013. Kilpakentille palasin 2015 pikkuhiljaa ja 2016 jälleen kunnolla mukaan kahinoihin 2. Mikä on hevosesi vahvuudet ja mitkä heikkoudet? - Vahvuuksiin luen ehdottomasti Vantsun innokkuuden ja ilon esiintyä. Se tuppaa olemaan vähän sellainen showhevonen. Ja se onkin samalla myös heikkous, sillä taipumusta on esittää vähän omia liikkeitään, vaikka iän perusteella voisi kuvitella että olisi jo varsin rutinoitunut kisakonkari 🌝
3. Mikä on tavoitteesi pikkukierroksen finaalissa? - Tavoitteenamme on onnistunut ja sujuva esitys, josta kaikki voivat nauttia, erityisesti hevonen. 4. Millä tavalla valmistaudut finaaliin? - Pientä hienosäätöä teemme kürin suhteen, valmentajan (Kikko Kalliokoski) kanssa käymme kohta kohdalta läpi treeneissä, ja pikkuasioihin keskitymme erityisesti. Mitään sen erikoisempaa valmistautumista emme tee, tietysti tarkkaan suunnitellaan hevosen liikutus ja treeni, mutta se tehdään joka kisaa varten yhtä huolella. 5. Miten hevosesi kuvaisi sinua? - Varmaan samoilla sanoilla kuvaisi kuin minä hevostani 😄 Mukava tyyppi jonka kanssa on hauska tanssia! 💃🏻 6. Mitä finaalipaikka sinulle merkitsee? - Finaalipaikka on minulle suuri saavutus ja erittäin innoissani olen, todennäköisesti Vandal vielä enemmän, mutta samalla toivon että herra Kipinäkavio malttaisi esittää vain vaaditut liikkeet, eikä lisäisi sinne omiaan. Toki jos iloinen hevoseni haluaa räiskyä, niin sitten räiskytään 😄
Katariina Wolin
(C) Kylli Tedre-Gavrilov
Katariina tulee Söderkullasta, on yrittäjä yrityksessä Ettonet Oy:ssä ja myy apuvälineitä ikä-ihmisille. ikää Katariinalla on 53. Katariina ja Mallendina keräsivät pikkukierroksen osakilpailuista yhteensä 60 pistettä ja ovat näin ollen sijalla 2 kun lähdetään finaaliin.
1. Kuinka pitkä yhteistyö sinulla ja hevosellasi on?
- Ostin Mallendinan 7-vuotiaana vuonna 2004 Saksasta Mikko Mäentaustalta.
2. Mikä on hevosesi vahvuudet ja mitkä heikkoudet?
- Mallendinan vahvuus on sen kestävyys ja notkeus. Ja hyvä kilpailupää, kun pilli soi, se on valmis esittämään parastaan. Siitä kumpi ohjaa, voidaan joskus joutua keskustelemaan. Heikkouksia on vaikea hakea, kun hevonen vielä 20-vuotiaana on terve ja pystyy treenaamaan ja kilpailemaan. Jotain sanoakseni on tietysti mukavaa, että tässä vaiheessa nuoruuden säikkyminen ja syöksyminen, se oli aika spooky ja pinkeä, ovat jo taakse jäänyttä elämää.
3. Mikä on tavoitteesi pikkukierroksen finaalissa?
- Olen huono sanomaan mitään tavoitteita ennen kuin kilpailu on käyty, olemme joka tapauksessa viidensiä.
4. Millä tavalla valmistaudut finaaliin?
- Sopivassa suhteessa treeniä ja maastoilua. Olen levollinen ja luottavainen, onhan tämä jo neljäs kerta finaalissa. Meillä on uusi kür-ohjelma, koska haluamme tarjota yleisölle ja tuomareille jotakin uutta ja hevonen osaa vanhan ohjelman turhankin hyvin.
5. Miten hevosesi kuvaisi sinua?
- Meillä on kotona pieni talli, jossa Mallendina asuu toisen hevoseni Cinderellan kanssa. Olemme siis paljon yhdessä ja hän varmaankin on sitä mieltä, että palvelu on hidasta ja muutenkin huonoa.
6. Mitä finaalipaikka sinulle merkitsee?
- Ajattelin viime vuonna finaalin jälkeen, että tämä oli luultavasti meidän viimeinen yhteinen kilpailu. En tiennyt silloin, miten hyvä kausi meillä on vielä edessä. Iso kiitos valmentajalleni Janne Berghille, joka on todella jalostanut vanhan mamman parhaimmilleen, sekä kengittäjä Jarmo Peltolalle, joka on laittanut todelliset menokkaat jalkaan. Sekä Porvoon Hevosklinikalle ensiluokkaisesta hammashoidosta. Nöyrin mielin ja kiitollisena mennään. Ja onhan se hauskaa!
Johanna Riihijärvi ja Lloyd
Johanna ja Lloyd tulevat Oulusta. Johanna on Liikku kuntokeskusketjun yrittäjä ja toimitusjohtaja ja ikää on 50 vuotta. Johanna ja Lloyd ovat keränneet yhteensä 58 pistettä ja ovat näin ollen pikkukierroksessa sijalla 3 kun kaikki osakilpailut ovat ratsastettu.
1. Kuinka pitkä yhteistyö sinulla ja hevosellasi on?
- Pääsin finaaliin 14-vuotiaalla hevosellani Lloydilla joka tuli minulle neljävuotiaana eli meillä on takana jo kymmenen yhteistä vuotta. Se on ystäväni Kati Janhusen kasvatti (kuten myös toinen hevoseni Pioneer) eli ihan ehta FWB.
2. Mikä on hevosesi vahvuudet ja mitkä heikkoudet?
- Vesan vahvuuksia ratsuna ovat ehdottomasti sen kymppiplus-luonne; se haluaa aina miellyttää, keskittyy sataprosenttisesti ratsastajaan ja oppii uudet asiat hyvin nopeasti. Sen on helppo koota ja vahvuuksia ovat mm. superhieno käynti, elastisuus erityisesti sivuttaisliikkeissä ja hyvät piruetit. Varsinaisia heikkouksia sillä ei ole mutta nähtäväksi jää kuinka hän suhtautui jäähalliin ja yleisöön kun me ei olla koskaan oltu noin isossa tapahtumassa...
3. Mikä on tavoitteesi pikkukierroksen finaalissa?
- Minulle oli suuri ilo kvaalautua finaaliin ja pyrin tekemään hyvän suorituksen mutta tottakai lähden aina kisoihin myös voittamaan 😋
4. Millä tavalla valmistaudut finaaliin?
- Valmistaudun finaaliin valmentajani Heikki Haapalan ja Kikko Kalliokosken valmennuksissa, maastoilemalla sekä tekemällä ihan uuden koreografian ja musiikin esitykseeni.
5. Miten hevosesi kuvaisi sinua?
- Hevoseni varmaankin kuvailisi minua laumanjohtajaksi joka antaa sen elää hevosen elämää. Se luottaa minuun täysin joka tilanteessa ja minä pyrin olemaan luottamuksen arvoinen.
6. Mitä finaalipaikka sinulle merkitsee
- Finaaliin pääsy oli pienoinen yllätys kun osallistuin vain kolmeen osakilpailuun mutta olen tästä erittäin innoissani! Täytin tänä vuonna 50 vuotta ja olen intohimoinen ratsastuksen harrastaja joka on itse kouluttanut hevosensa varsasta saakka niin onhan tämä hieno tilaisuus juhlavuoden kunniaksi! Lloyd on ihana hevonen ja toivon, että onnistun esittämään sen kisoissa mahdollisimman hyvin.
Pilvi Tuominen ja G-Renzo
(Kuva Taru Arola)
Pilvi ja G-Renzo tulevat Tammelasta. Pilvi on 45-vuotias talliyrittäjä. Pilvi ja G-Renzo saivat kasaan 54,5 pistettä osakilpailuista eli ovat rankingissa sijalla 4.
1. Kuinka pitkä yhteistyö sinulla ja hevosellasi on?
- eino on ollut minulla 6 vuotta. Ostin sen 5- vuotiaana Hollannista. Se oli silloin vain " sisäänratsastettu" eli ei osannut muuta kuin mennä kaikki askellajit ratsastajan kanssa. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä 😉. Olen kouluttanut sen kokonaan itse
2. Mikä on hevosesi vahvuudet ja mitkä heikkoudet?
- Hevoseni vahvuus on kokoamiskyky ja mitä vaikeampi asia, sitä helpompaa tuntuu sille olevan esim. piaffe ja passage. Hevoseni heikoin kohta on sen pää, tai siis luonne. Se suuttuu ratsastajalleen heti jos ei ymmärrä, tai myös itselleen jos se tekee virheen. Ja suuttuessaan se on melkoinen draama queen ja reaktiot ovat melko voimakkaita.
3. Mikä on tavoitteesi pikkukierroksen finaalissa?
- Tavoitteeni on ratsastaa siisti ja mahdollisimman puhdas suoritus
4. Millä tavalla valmistaudut finaaliin?
- Finaaliin valmistaudumme muuten samalla tavalla kuin ihan mihin tahansa kilpailuun, mutta voitimme Laakson kisojen Inter I luokan jonka pääpalkintona oli Helen Langenhanenbergin klinikka paikka, joten käymme siellä hakemassa oppia juuri ennen HIHSSIÄ. Olen suunnitellut uuden kur-ohjelman finaalia varten, musiikki pysyy samana mutta muuten ohjelma on uusi
5. Miten hevosesi kuvaisi sinua?
- Reino kuvailisi minua varmasti pikkutarkaksi puurtajaksi joka jaksaa harjoitella niitä vaikeita asioita loputtomiin. Myöskin se varmaan sanoisi että häntä pidetään kuin kukkaa kämmenellä ja kaikki mahdollinen tehdään jotta hänellä olisi hyvä olla!
6. Mitä finaalipaikka sinulle merkitsee?
- Finaalipaikka oli tämän kauden päätavoite ja olin tosi tyytyväinen että saavutimme sen😊
Sara ja Sambaya asustelevat Vihdissä. Sara on 40 -> "eli sen ikäinen että juuri alkaa hahmottua tämä ratsastuksen ja hevostietouden syvin eli ymmärrän kuinka vähän vasta osaan ;) ". Sara työskentelee Fiskarsilla R&D ja IPR Coordinator:ina (research & development / Intellectual Property Rights). Sara ja Sambaya ovat keränneet yhteensä 54,5 pistettä osakilpailuista ja ovat rankingissa sijalla 5.
1. Kuinka pitkä yhteistyö sinulla ja hevosellasi on?
- -ratsastusuran alusta asti ollaan tehty yhdessä. Ostin hevosen 4 vuotiaana kasvattajalta ja siitä asti sen kanssa on tuossa kotipihassa touhuttu.
2. Mikä on hevosesi vahvuudet ja mitkä heikkoudet?
- + Sen kyvykkyys ja vahva luonne
- melko ailahteleva ja vahva luonne
3. Mikä on tavoitteesi pikkukierroksen finaalissa?
- sama kuten koko kaudella: ehjä rata, jotta hevonen vihdoin pääsisi oikeuksiinsa.
4. Millä tavalla valmistaudut finaaliin?
- pidetään mieli ja kroppa virkeinä eli tehdään monipuolisesti hypätään, kiipeillään maastoillaan ja välillä tarkistetaan että koulujutut on muistissa
5. Miten hevosesi kuvaisi sinua?
- Sparrauspari joka on aina läsnä. Antaa raamit mutta paijaa ja peittelee kun sen tarve, niin myötä kuin vastamäessä
6. Mitä finaalipaikka sinulle merkitsee?
- Hyvä mahdollisuus harjoitella vaikeampaa kisaympäristöä.
Tähän päälle vielä tulee LIPPUARVONTA! Arvonnassa 2 kpl lippua perjantain kansainväliseen päänäytökseen. Arvontaan osallistutte näin:
- kommentoi tähän postaukseen viimeistään 25.9 klo 23:00 omalla nimelläsi, sähköpostiosoitteellasi, ja kerro, mikä on mielestäsi tärkein ominaisuus kouluhevosessa!
Liput arvotaan ensi viikon aikana ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti! Onnea arvontaan :)
(Tämä postaus on tehty yhteistyössä Speedexin kanssa)
Nyt kannattaa hyödyntää tämä tilaisuus ja käydä Marlinin luennoilla kun hän tulee Suomeen. Olen itse menossa 2.10 Vaasan luennolle :) Minun hevoseni ovat aina syöneet Science Supplements lisäravinteita ja olen ollut todella tyytyväinen!
"Dr David Marlin tulee Suomeen viikolla 40. Hän pitää luennot seuraavissa paikoissa: Vaasa, maanantaina 2.10 Oulu, tiistaina 3.10 Härmä. keskiviikkona 4.10 Kaustinen, torstaina 5.10
Luennoiden aiheet ovat samat jokaisessa paikassa: Nutrition & Training to Help Optimise Equine Health & Performance Optimoi hevosesi terveys ja suorituskyky oikealla ruokinnalla ja valmennuksella Hevosen terveyden ja suorituskyvyn kaksi tärkeää osatekijää ovat ravitsemus ja valmennus. Valmennus lisää energian, valkuaisen, kivennäisaineiden, vitamiinien ja muiden ravintoaineiden tarvetta. Jotta ratsukko pääsee tavoitteisiinsa, on kaikkia näitä aineita sisällyttävä ruokintaan. Hevosen ruokinnasta on monta myyttiä. Useimpien hevosten ruokinta on helppoa, silloin kun hevonen on terve ja käytössä olevat perusrehut ovat hyvälaatuisia, vaikkain maaperän puutokset, hevosen ikä, terveydentila, ”tavallisuus”, tiineys, työmäärää ja ilmaston kuumuus tai kylmyys vaikuttavat ruokintaan. Esityksessään Dr. Marlin tulee käsittelemään hevosten ruokintaan liittyviä myyttejä, jotta osaisi välttää rahan tuhlaamista lisäravinteisiin ja kikkoihin jotka eivät toimi. Samalla hän kertoo miten ruokinnan avulla voidaan parantaa terveyttä ja suorituskykyä.
Equine gastric ulcer syndrome Hevosen mahahaava - EGUS eli Equine gastric ulcer syndrome Kaksikymmentä vuotta sitten kukaan ei ollut kuullut hevosten mahahaavasta. Tänään tiedämme että mahahaavat ovat hyvin yleisiä. EGUS-tutkimus etenee erittäin nopeasti. Kun vielä viisi vuotta sitten hoitokeinoja oli vain vähän, on tänään olemassa useita lääkkeitä, joita eläinlääkärit voivat käyttää. Tiedämme myös, että pelkkä lääkehoito harvoin riittää. Tässä esityksessä Dr. Marlin selvittää mitä hevosen mahahaava on, millaiset hevoset ovat alttiita mahahaavalle ja kuinka mahahaava todetaan. Hän myös selvittää mahahaavan oireet ja vaikutukset hevosilla, samoin kuin tekijät jotka lisäävät mahahaavan vaaraa. Lopuksi käsitellään mahahaavan hoitoa ja alan uusinta tutkimusta sekä miten tulisi toimia, jos epäilee hevosellaan olevan haavaumia mahalaukussa.
Dr. Marlin luennoi englanniksi, mutta paikan päällä on tarvittaessa käännösapua saatavilla. Kummankin luennon kesto on noin 1 h, niiden välissä tauko."
Hyvin olen päässyt vauhtiin treenin kanssa, se on oikeen kivaa ja ihaninta huomata miten äkkiä kunto palaaa ennalleen! cross trainerilla olen jo tehnyt melkeen enemmän kuin ennen raskautta, aika on sama mutta enemmän vastusta on nyt päällä! Kävelylenkeillä käyn paljon, tänään tehtiin 9,2 km:n lenkki ja lisäksi torstaisin meidän salilla on nyt myös tosi kiva "mama bootcamp" missä harjoitellaan paljon lantionpohjanlihaksia sekä syviä vatsalihaksia,ryhtiä jne. Juuri sellaisia tylsiä harjoituksia mitä ei ikinä jaksais yksin tehdä mutta jotka ovat todella tärkeät, joten tälle tunnille meen jatkossa joka torstai, tekee tosi hyvää!
(C) Heidi Järvi
Enää on "vain" 6 kiloa takaisin normipainoon, hitaasti mutta varmasti paino lähtee! Nyt olen myös ottanut lihastreenejä mukaan, kevyillä painoilla ja eniten ylävartalotreenejä vielä. Otin jopa apua kaverilta joka on PT jotta pääsisin nyt oikeasti vauhtiin ja tavoitteena olis olla ens kesänä oikeen hyvässä fyysisessä kunnossa!
Olenkin miettinyt jo pitkään että pitäisi panostaa enemmän omaan kroppaan ja hyvinvointiin ja laittaa itsensä kuntoon nyt kun se vielä on suht helppoa, muuten se vähän jää. Nyt on hyvin aikaa ensi kesään asti kun olen äitiyslomalla :) Jotenkin mun pikku prinsessa on tuonut mulle valtavan määrän motivaatiota ja enemmän elämäniloa, nyt huvittais vaan tehdä kaikennäköistä ja toteuttaa monta unelmaa! Joten ei muuta kuin niitä kohti :)
Nyt tuntuu, että on taas paljon asioita ilmassa ja paljon tekemistä ja miettimistä, just the way I like it :)
(C) Heidi Järvi
Tänään oli jälkitarkastus sektion jälkeen, ja lääkäriltä sain tosi hyvää palautetta, että kaikki on parantunut tosi hyvin ja voin hyvin jatkaa elämää täysin normaalisti, toki aina sitä omaa kroppaa kuunnellen, kuten olen tähänkin mennessä tehnyt. Ei lääkärikään mitään ihmetellyt kun sanoin, että olin hevosen selässä 3 viikkoa sektiosta. Yleensä hyväkuntoiset palautuvat nopeammin, ja toki sitä mitä kroppa on tottunut tekemään niin sitä voi nopeammin sitten taas jatkaa synnytyksen jälkeen :)
Viime viikonloppuna oltiinkin sitten koko perheen voimin Tallinnassa minilomalla, ajateltiin aloittaa lyhkäsemmällä reissulla ja katsoa miten sujuu, ja hyvinhän se meni :) oli oikeen mukava ja rentouttava viikonloppu!
Nyt on myös lentoliput Tanskaan buukattu, sinne sitten lähden kaverin kanssa parin viikon päästä, valmentaja toivon mukaan löytää mulle siellä kiinnostavia hevosia mitä kokeilla :) Pari on jo kiikarissa mistä olen nähnyt videot ja tykännyt, mutta mahdollisimman paljonhan siellä kannattaa katsoa kun kerran lähtee.
Nyt myös tuli Oldenburgin huutokauppahevoset, ja sieltä kyllä löytyi äkkikatsomalta pari todella hienoa hevosta (nuorempia kuin 5 en edes vielä katsonut kun 5 on mulle se minimi-ikä), joten voi olla että pitää myös lentää sitten Saksaankin vielä! Tuleepa reissattua, mutta ei auta jos haluaa hevosen löytää, se ei kotisohvalta löydy..
Tässä ne kaksi yli 5-vuotiasta mistä tykkäsin (unelmoida saa aina, veikkaan että nro 36:n hinta tulee olemaan siinä 300-500.000 euron paikkeilla :P) :
Westfalenin huutokauppahevosista on tullut kuvat ja tiedot mutta ei vielä videoita, joten niitä odotellessa vielä :)
KYSYMYS: Haluaisin kysyä mikä hetki elämästäsi/hevosesi/valmentajasi on vienyt sinua eniten ratsastuksessa eteenpäin? Miten se näkyy ratsastuksessasi tänä päivänä?
VASTAUS:
Tämä olikin mielenkiintoinen kysymys. Mitään tiettyä hetkeä mikä olisi sinäänsä vienyt minua eteenpäin on vaikea keksiä, mutta kaksi sellaista hetkeä jotka toivat mulle sellaisen mielettömän motivaatioboostin ja sain sellaisen fiiliksen, että tätä haluan tehdä, oli silloin kun ratsastettiin Zebben kanssa Jäähallissa pikkukierroksen finaalissa, ja toinen kerta oli kun sain ratsastaa Nipsun Solos Lacanilla. Hevonen joka on vienyt minua eteenpäin, niin täytyy kyllä nyt sanoa, että se on ollut Hilton. Hilton on opettanut minulle paljon herkemmän tavan ratsastaa, ymmärtäää sen ihanan yhteistyön ratsastajan ja hevosen välillä, ja Hiltonin kanssa olen nyt viime talvena varsinkin oppinut ratsastamaan paljon enemmän fiilispohjalla ja sellaista tosi pientä hienosäätöä pienin avuin. Valmentajista niin kaikki ovat toki auttanut mua paljon eteenpäin mutta kyllä Nipsu on se joka on mulle niin monta ahaa-elämystä antanut ja opettanut oikeasti ratsastamaan kouluratsastusta.
KYSYMYS: Mitä Hiltonille kuuluu? Tuleeko se takaisin?
VASTAUS:
Hiltonille kuuluu hyvää, kuukauden päästä pääsen sitä katsomaan ja sitten varmaan selviää paremmin mitä tehdään mutta todennäköisesti se kuitenkin myydään kuten alunperin olin ajatellutkin.
KYSYMYS: Hiltonin kuulumiset, synnytyskertomus
VASTAUS:
Hiltonin kuulumiset yllä. En halua tänne blogiin kirjoitella mun tyttärestä tai siihen liittyvistä muista asioista, haluan pitää tämän ratsastusblogina joten vaan siihen liittyvät asiat kuuluu tänne :)
KYSYMYS: Missä kaikki kolme hevostasi on? Onko kaikki myyty?
VASTAUS:
Zebbehän myytiin USA:han viime vuonna, Pixu on myyty toukokuussa täällä Suomessa junnulle, ja Hilton on mun mutta Saksassa ja menen sitä katsomaan syyskuussa vihdoin, kun en ole ennen päässyt ja sen jälkeen sitten selviää mitä teen mutta tarkoitus kyllä myydä Hilton myös. Uutta hevosta olen koko ajan etsimässä ja syyskuussa myös tarkoitus sitten Saksassa ja Hollannissa käydä. Eli tarkoitus ostaa sitten yksi hyvä hevonen jonka kanssa panostan sitten täysillä :)
KYSYMYS: Kuinka saada tavalliseen harrasteratsuun näyttävyyttä? Korkeampaa kokoamisastetta, näyttävyyttä raviin.
VASTAUS:
Tekemällä hyvää perusratsastusta, vahvistamalla ja notkistamalla sen kautta hevosta. Jokaisen hevosen askellajia ja kokoamisastetta voi parantaa, mutta se on pitkäjänteistä työtä. Paljon siirtymisiä missä saadaan takaosa alle, lapojen jumppaa eli väistöjä, avoa, vastalaukkoja.. Kun hevonen kantaa itseään sen liike paranee automaattisesti kun etuosa kevenee ja liike tulee selän läpi. :)
(C) Heidi Järvi
KYSYMYS: Meinasitko etsiä nuorta lupaavaa hevosta vai valmiimpaa? Mikä taso sinulla on tavoitteena tulevan hevosen kanssa?
VASTAUS:
No nyt olen kyllä katsonut vähän kaikenlaista, mutta ikähaarukka siinä 5-9 vuotta, tärkeintä mulle on, että hevosessa on kapasiteettia PALJON, eli potentiaalia oikeasti siihen, että hevosesta voi tulla HYVÄ GP-hevonen tulevaisuudessa, sitten ei haittaa vaikka se olisi vähän vihreä tai amatöörin käsistä tullut, kunhan siitä voi muokata mulle sopivan hevosen. Mun mielestä on niin kivaa muokata ja kouluttaa hevosia, että olen vähän luopunut ideasta ostaa valmista hevosta, myös sen takia, että oikeasti hyvä valmis GP-hevonen joka on terve eikä ikäloppu maksaa niin paljon. Mieluummin maksan siitä hyvästä laadusta hevosessa kuin siitä koulutuksesta. Haluan oppia, en vaan menestyä toisen työllä, vaan sillä mitä itse olen tehnyt. Sitten toki jokaisen hevosen kanssa pitää tehdä töitä, vaikka se olisi jo "valmis", jokaisen hevosen kanssa pitää aina takkuilla perusasioiden kanssa ja aina on miljoonaa asiaa mitä pitää parantaa ja korjata jne.. Valmis hevonen voikin olla todella vaikea ratsastaa ja voi vaatia paljon työtä, että sen saa muokattua omille avuille, joten ei sekään todellakaan aina se helpoin ratkaisu ole.
KYSYMYS: - Mikä sun ratsastushistoriasi on, missä tallilla alunperin aloitit ratsastuksen? - Onko sun perheessä muita hevosihmisiä? - Mitä mieltä olet suomenhevosista? - Mikä on sun pahin tippumisesi?
VASTAUS:
Ratsastamisen aloitin samalla tallilla missä nytkin hevoseni ovat asustaneet, eli Vaasan Hubertuksella. Perheessäni ei ole muita hevosihmisiä, mutta toivon mukaan pian meitä on 2 ;) Suomenhevoset ovat todella sympaattisia ja nykypäivänä niitä löytyy tosi laadukkaita ja hienoja suokkeja!
Pahin tippuminen oli varmaan kun olin 12 vuotias ja lensin ensimmäisen oman hevoseni selästä. Se oli aika sellainen vekkula, ja kerran kun oltiin maneesissa ja mä olin ottamassa takkia pois tai nappaamassa raippaa käteen, niin Laku päätti yhtäkkiä lähteä täysillä kiitopukkilaukkaa menemään, sillä seuraksella, että mä lensin maneesin seinään selkä edellä. Tästä tapaturmasta mun skolioosi sai alkunsa, enkä päässyt lähes kuukauteen edes kävelemään. Nythän mun skolioosi on jostain syystä hävinnyt melkeen täysin, fyssareiden mielestä se on niin pieni, että ei enää mua vaivaa, onneksi :)
KYSYMYS:
-Minkälainen olet luonteeltasi omasta mielestä? Mitä eroja Hiltonissa ja Pixussa oli?
VASTAUS:
Luonteeltani olen omasta mielestä kiltti, tosi tavoitteellinen, aika armoton itselleni mutta näen sen itse vaan positiivisena asiana, en ikinä luovuta jos jotain olen päättänyt tehdä, haluan yleensä, että asiat tapahtuvat HETI jos jotain olen päähäni saanut, eli aika kärsimätön olen :P sitten olen myös tosi positiivinen ja usein iloinen :)
Hiltonissa ja Pixussa on aika paljon samaa oikeastaan luonteessa, molemmat kilttejä ja varovaisia ja haluavat miellyttää, ratsastaessa kuitenkin aika erilaisia, Hilton enemmän sellainen iso hidas elefantti, ja Pixu pieni ketterä ja nopea tamma :)
KYSYMYS: Millaista hevosta etsit? Miten aijot sovittaa vauva-arjen ja tavoitteellisen hevosharrastamisen yhteen? Monta kertaa viikossa pyrit käymään tallilla? Mitä tavoitteita sulla on kaudelle 2018?
VASTAUS:
Ensimmäiseen kysymykseen vastasin jo yllä. Mun mielestä vauva-arjen ja kilpa-uran yhteensovittamisessa ei sinäänsä ole mitään yhteensovittamista, tottakai se onnistuu kun on hyvät taustajoukot ja hyvä perhe tukena. En ikinä ole nähnyt lapsen hankkimista millään tavalla esteenä mun muulle elämälleni, enkä ymmärrä miksi jotkut sen niin näkevät. Päinvastoin haluan nyt entistä enemmän panostaa ja olla hyvä esikuva tyttärelleni.
Tallilla käyn kyllä joka päivä ihan kuten ennenkin sitten kun se oma hevonen löytyy :)
Tavoitteet kaudelle 2018 selviävät vasta sitten kun se uusi hevonen on löytynyt, niin toki tosi paljon sen hevosen mukaan ne tavoitteet pitää sitten asettaa :)
Eipäs ole pitkään aikaan ollut kyselyhetkeä joten laitetaan sellainen nyt pystyyn :) Voitte myös ehdottaa mistä haluaisitte että kirjoitan oman postauksen, ja antaa ideoita! Vastailen tässä viikonlopun aikana/viikonlopun jälkeen :)
Oi mä jo täällä suunnittelen meidän reissua Saksaan Syyskuun loppuun, enkä yhtään malttais odottaa!
Viimeksi kun olin oikeasti hevosenhakureissulla oli vuonna 2008, silloin kokeilin lähemmäs 70 eri hevosta kahden viikon aikana :P Nyt on jo korkea aika minun lähteä taas etsimään just mulle sopivaa hevosta! Vaikka Hiltonkin oli "sattuma-ostos" niin kyllähän sekin aivan fantastinen sitten näytti olevan!
Tarkoitus nyt on, että lennetään Düsseldorfiin ja vuokrataan sitten asuntoauto, ihan tätä meidän pikkuprinsessaa ajatellen, niin on sitten "koti" mukana koko ajan niin on helppo vaihtaa vaipat, syöttää jne :) Sitten kierretään Saksaa sen mukaan miten löydän kiinnostavia hevosia, yritän saada kaikista videot etukäteen niin sitten niistä osaa jo aika hyvin karsia pois, että kävis vaan katsomaan niitä jotka videon perusteella ovat kiinnostavia. Hollanti ja Belgia on myös toki tarkoitus kiertää jos siellä on jotain kiinnostavaa. Nyt pitäisi vaan löytää niitä hyvä kontakteja, mä olen jo todennut monta kertaa tässä viime aikoina, että youtuben kautta on todella vaikeaa löytää mitään hyvää, pitää melkeen olla se hyvä luotettava kontakti kun ne parhaat hevoset eivät yleensä ole netissä myynnissä vaan ne menee kontaktien kautta.
Schockemöhlen tallilla. tässä dr Ulf Möller ja tosi kiva 7-vuotias ruuna jota kokeilin silloin vuonna -08
Ruokatauko Schockemöhlen tallilla.
Sitten odottelen tässä innolla, että Westfalenin ja Oldenburgin huutokauppahevosista tulis pikkuhiljaa videot, jos sielläkin sitten olisi jotain kivaa. Siellä on helppoa kun on niin monta hevosta yhdessä paikassa mitä voi kokeilla. Sitten siellä pitää myös olla tuuria mukana jos löytää hevosen minkä haluaa, ettei siitä ole sitten kovin moni muu kiinnostunut, varsinkaan paksun lompakon kanssa ;) kun sitten se hinta voi toki helposti pompsahtaa. Välillä siellä on mun mielestä myyty tosi hienoja hevosia kohtuu hintoihin, mutta tosiaan välillä sitten lähtee hevosia ylihintaankin, eli se riippuu niin paljon sitten tilanteesta..
Stal Korenbloem, täältä Zebbe silloin löytyi < 3
Muuten omat treenit on sujunut hyvin, äkkiä se kunto tulee takaisin, nyt jo jaksan olla crosstrainerilla sen 45 minuuttia ihan ilman ongelmia, eli voisin hyvin vielä jatkaa pidempäänkin, vielä pari pykälää vastusta lisää niin olen jo takaisin siinä missä olin ennen raskautta!! Jännää kyllä miten äkkiä sitä palautuu! Ekan kerran kun kävin salilla olin ihan poikki sen 20 minuutin jälkeen jo..
Syvät vatsalihakset pitäis vieläkin paremmin löytää mutta hyvin ne sieltä pikkuhiljaa aktivoituu kun jaksaa harjoitella! Pikkuhiljaa rupeaa myös vanhat vaatteet menemään päälle, vielä varmaan menee pari kk:ta AINAKIN että olen vanhoissa mitoissa, ellei kauemmin, mutta kiva huomata, että suunta kuitenkin on oikea, se motivoi hyvin jatkamaan! Tavoitteena kuitenkin että kisakauden 2018 alussa mahtuu omat kisavaatteet taas päälle ;)
Kyllä elämä tässä palautuu hurjaa vauhtia, vaikka välillä tuntuu, että tosi hitaasti menee.
Salilla olen käynyt nyt noin 4 kertaa, ja hyvin nostanut treenin tehoa. Olen siis vaan Cross Trainerilla juossut, aloitin ensimmäisenä päivänä 25 minuutilla ja 4 km:lla, nyt olen jo kolmessa kerrassa nostanut määrää,että nyt menee jo helposti 40min ja 7 km! Tosi kevyeesti vielä, mutta kuitenkin joka kerta olen hyvin voinut lisätä minuutteja ja vähän tehoja!
Venytystä treenin jälkeen, kuvassa näkyy just tämä Cross-trainer joka on mun uus paras ystävä :P
Tänään kävin fyssarilla, vauvan kantamisesta on niska mennyt tosi jumiin, huomaan itse, että jännitän niskalihaksia tosi paljon niin se oli se akuuttisin tarve saada se korjattua, mutta samalla toki vähän myös halusin saada treenivinkkejä miten treenata syviä vatsalihaksia ja muutenkin vähän neuvoja omaan treeniin. Tottakai vähän pelkään, että meenkö nyt tekemään liian paljon liian nopeasti. Fyssarikin oli sitä mieltä, että juuri Cross Trainerilla juokseminen on hyvä kun se ei pompota vaan on tosi pehmeää se liikerata, eikä se rasita vatsalihaksia.
Ratsastuksesta sanoi myös, että se ehkä vaan tekee mulle hyvää kun löydän siinä paremmin syvät vatsalihakset, ja kun tosiaan olen niin tottunut ratsastamaan ja tehnyt sitä niin pitkään, niin ei muuta kun satulaan vaan ja menoksi, niin kauan kun ei mitään kipuja tule tietenkään!
Eli nyt vaan menoksi treenin kanssa, yritän pitää crossin treenit siinä 40-50minuutissa nyt ja ehkä nostan tehoja vähän, että pääsen pidemmän matkan samassa ajassa. On kiva pitää koko ajan pieniä tavoitteita, että joka kerta pitää päästä vähän nopeammin tai vähän pidemmän aikaa tekemään. Mua kyllä ärsyttää suunnattomasti nämä lisäkilot enkä yhtään viihdy tässä kropassa, mutta toisaalta yritän muistuttaa itseäni siitä, että mun kroppa on tehnyt melkoisen homman tässä viimeiset 9 kk:ta ja kantanut meidän tytärtä ja vielä kokenut ison leikkauksen, niin ehkä mun pitäisi olla vähän armollisempi ja antaa tälle aikaa, mutta on se kyllä vaikeaa!
Nyt olenkin jo kaksi päivää päässyt ihan kunnolla ratsastamaan! Eilen olin kyllä vielä vähän hukassa ihan sen oman tekemisen kanssa, siis ihan tekniikan ja sen fiiliksen kanssa, mutta muuten itse ratsastaminen sujui hyvin! Laukka on kaikista helpointa, siinä pääsen istunnalla suht hyvin vaikuttamaan, vielä pitää toki treenata ja vahvistaa syviä vatsalihaksia, tai aktivoida ne uudestaan, mutta jos vertaa miltä tuntui ratsastaa raskaana niin kyllä pääsen jo paljon tehokkaammin istunnalla vaikuttamaan kuin silloin!
Huomaako kuinka onnellinen olen kun voin taas ratsastaa :D
Tänään oli jo ihan eri meno, jotenkin kun mä ratsastan tosi paljon fiiliksellä, mun pitää löytää sellainen flow, että osaan ajoittaa mun avut just oikein ja osaan nopeasti muuttaa asioita oikealla ajoituksella, niin nyt se rupes löytymään ja se fiilis on sanoinkuvaamatonta! Kun siihen pääsee, kun tuntee miten oikeasti pääsee vaikuttamaan hevoseen ja pystyy korjaamaan asioita sillä fiiliksen pohjalla. Vaikea selittää mutta varmasti monet ymmärtävät just mitä mä tarkoitan ;)