Kaikista tärkein kysymys on, että koska hevoselle esitetään kanget ensimmäistä kertaa? Minä haluan, että hevonen osaa kantaa itseään rehellisesti, ottaa rehellisen tuen nivelkuolaimeen, ja on menossa vaativiin luokkiin. Jos nuoresta hevosesta on kyse, niin aikasintaan kun hevonen on 6 vuotias, koska 7-vuotiaana pitää jo kilpailla kangilla. Mutta vähän riippuen hevosesta, tosi herkkäsuiselle voi olla hyvä totutella kankia jo tosi aikaisin (esim Pixu ;)), ihan vaan jotta hevonen ehtii rauhassa tottua niihin ilman, että itsellä on kiire koska "pian pitäisi jo kisata kangilla".
Kuitenkin kaikista tärkeintä on, että itse osaa käyttää kankia oikein!! Jos ratsastajalla on kova tai epävakaa käsi ei saa lähteä ratsastamaan kangilla! Jos olet taitava ratsastaja, niin osaat ratsastaa kangilla niin, että ne ovat hevoselle miellyttävät.
Minä aloitan aina esittämällä hevoselle kanget ensimmäistä kertaa niin, että vaan laitan kanget päälle ja annan hevoselle jotain hyvää syötävää, jotta se saa pureskella kuolaimia ja samalla yhdistää ne johonkin hyvään. (minä annan aina hevosille pari sokeripalaa/hevoskarkkia kun laitan nivelet tai kanget päähän, niin nykyään sekä Pixu, että Hilton ovat suu auki ottamassa kuolaimia aina kun olen niitä laittamassa :) ). Ensimmäisellä kerralla en ratsasta, vaan annan niitten vaan pitää kuolaimia hetken suussa jotta ne saa vaan tottua niihin.
Toisella kerralla voi joko aloittaa juoksuttamalla kanget suussa (minä tein näin Zebben ja Hiltonin kohdalla) siis ihan ilman sivuohjia (tai löysillä sivareilla jotka kiinnitetään bridongiin) tai sitten mennä suoraan selkään jos hevonen ei ole mikään hurjan herkkis. Pixun kanssa tein niin että menin suoraan selkään enkä juoksuttanut ensin. Ei se kanki mikään tappava kuolain ole, niin ei ehkä tarvitse ihan yliampuvan varovainen olla :P
Tärkeintä, on sitten vaan kun ratsastaa ensimmäisiä kertoja, ettei tee mitään vaikeita juttuja, vaan oikeastaan vaan hölkkäilee ja yrittää saada hevosen rentoutumaan ja ottamaan tuen edestä. Se tuen ottaminen on se kaikista tärkein alkuun, sitten kun hevonen on rento ja ottaa tuen edestä, voi ruveta tekemään vähän enemmän hommia kanget päässä.
Kun hevosen totuttaa kankiin on hyvä mennä niillä aika tiheään tahtiin peräkkäin, ja sitten pitää taas taukoa hetken. Tärkeintä ettei tunne, että haluaa laittaa kanget päälle koska haluaa peittää jonkun ongelman, vaan se oikeasti tehdään siksi, että hevosella on tarkoitus niitten kanssa kisata ja, että perusasiat ovat silloin jo aika hyvin hallinnassa :) Perusasioissahan meillä kaikilla aina on työstettävää, että sitä päivää jos odottaa,kun kaikki on täydellistä sen suhteen, saa kyllä odottaa kauan ;P
Pixun kanssa on ollut hyvä totutella se nyt jo kankiin, mä itse asiassa luulin, että se olisi melkein mission impossible saada se rentoutumaan ja ottamaan niin hyvin tukea kangilla mitä se nyt tekee, joten ajattelin, että parempi aloittaa ajoissa :P mutta Pixu olikin tässä asiassa paljon fiksumpi kuin mitä olin ajatellut ;) nyt yritän sitten ratsastaa kangilla aina välillä jotta se pysyisi näin hyvänä, mutta pääasiassa treenaan vielä nivelillä, kangilla on helppo myös vähän tulla huijatuksi tietyissä asioissa, joten siksi on tärkeää ratsastaa paljon niillä nivelillä myös ;) Mä tunnen, että saan esimerkiksi sen oikean taivutuksen paljon rehellisemmin läpi nivelillä, vaikka se ehkä kestää hetken päästä siihen, mutta pääsen paljon paremmin vaikuttamaan niillä, kun mitä pääsen kangilla tällä hetkellä.
(Lisäys 11.11) Kuolaimista:
Minä tykkään eniten kankikuolaimessa matalasta ja leveästä kielentilasta, aloittaisin aina semmoisesta kuolaimesta kun se on kiltti hevoselle. Kankikuolaimia on miljoonaa eri mallia ja muotoa, mutta alkuun kannattaa vaan laittaa ihan peruskuolaimet suuhun ja sitten alkaa säätelemään ja löytämään se sopiva kun hevonen on jo tottunut kankiin ja niillä voidaan ihan normaalisti ratsastaa. Bridongin valitsen nivelkuolaimen mukaan, eli esim Pixulla kun olen ratsastanut nyt kolmipalalla, niin valitsin kolmipalabridongin. Se mitä kannattaa muistaa, että paksuin kuolain ei aina ole se kiltein kuolain, varsinkin kun puhutaan kangista! Kaksi kuolainta tulee silloin suuhun ja niittenhän on tarkoitus mahtua sinne ilman, että hevosen suu on niin täynnä rautaa ettei se saa sitä melkeen enää kiinni :P Tätä näkee ja kuulee liian paljon. Minä mieluummin valitsen pikkasen ohkasemmat kuolaimet jotta ne helposti mahtuvat suuhun eikä hevoselle tule tosiaan liian paljon sitä rautaa suuhun.
Hiltonille kävi niin hyvä säkä, että ne kuolaimet mitkä sille ostin ensimmäisiksi kuolaimiksi (eivät edes olleet mitkään Sprengerin vaan BRn merkkiset) ovat olleet Hiltonille just hyvät eikä ole tarvinnut vaihtaa. Hilton onkin todella hyvä suustaan eikä sen kanssa ikinä ole ollut mitään ongelmia. Pixulle ostin samantyyliset kuolaimet, kolmipalabridong ja kanki matalalla ja leveällä kielentilalla, ja se on tykännyt niistä ja ollut tosi hyvä suustaan ne päällä.
Minä aloitan aina esittämällä hevoselle kanget ensimmäistä kertaa niin, että vaan laitan kanget päälle ja annan hevoselle jotain hyvää syötävää, jotta se saa pureskella kuolaimia ja samalla yhdistää ne johonkin hyvään. (minä annan aina hevosille pari sokeripalaa/hevoskarkkia kun laitan nivelet tai kanget päähän, niin nykyään sekä Pixu, että Hilton ovat suu auki ottamassa kuolaimia aina kun olen niitä laittamassa :) ). Ensimmäisellä kerralla en ratsasta, vaan annan niitten vaan pitää kuolaimia hetken suussa jotta ne saa vaan tottua niihin.
CDI*** Finnderby (C) Taru Arola |
Toisella kerralla voi joko aloittaa juoksuttamalla kanget suussa (minä tein näin Zebben ja Hiltonin kohdalla) siis ihan ilman sivuohjia (tai löysillä sivareilla jotka kiinnitetään bridongiin) tai sitten mennä suoraan selkään jos hevonen ei ole mikään hurjan herkkis. Pixun kanssa tein niin että menin suoraan selkään enkä juoksuttanut ensin. Ei se kanki mikään tappava kuolain ole, niin ei ehkä tarvitse ihan yliampuvan varovainen olla :P
Tärkeintä, on sitten vaan kun ratsastaa ensimmäisiä kertoja, ettei tee mitään vaikeita juttuja, vaan oikeastaan vaan hölkkäilee ja yrittää saada hevosen rentoutumaan ja ottamaan tuen edestä. Se tuen ottaminen on se kaikista tärkein alkuun, sitten kun hevonen on rento ja ottaa tuen edestä, voi ruveta tekemään vähän enemmän hommia kanget päässä.
Kun hevosen totuttaa kankiin on hyvä mennä niillä aika tiheään tahtiin peräkkäin, ja sitten pitää taas taukoa hetken. Tärkeintä ettei tunne, että haluaa laittaa kanget päälle koska haluaa peittää jonkun ongelman, vaan se oikeasti tehdään siksi, että hevosella on tarkoitus niitten kanssa kisata ja, että perusasiat ovat silloin jo aika hyvin hallinnassa :) Perusasioissahan meillä kaikilla aina on työstettävää, että sitä päivää jos odottaa,kun kaikki on täydellistä sen suhteen, saa kyllä odottaa kauan ;P
Pixun kanssa on ollut hyvä totutella se nyt jo kankiin, mä itse asiassa luulin, että se olisi melkein mission impossible saada se rentoutumaan ja ottamaan niin hyvin tukea kangilla mitä se nyt tekee, joten ajattelin, että parempi aloittaa ajoissa :P mutta Pixu olikin tässä asiassa paljon fiksumpi kuin mitä olin ajatellut ;) nyt yritän sitten ratsastaa kangilla aina välillä jotta se pysyisi näin hyvänä, mutta pääasiassa treenaan vielä nivelillä, kangilla on helppo myös vähän tulla huijatuksi tietyissä asioissa, joten siksi on tärkeää ratsastaa paljon niillä nivelillä myös ;) Mä tunnen, että saan esimerkiksi sen oikean taivutuksen paljon rehellisemmin läpi nivelillä, vaikka se ehkä kestää hetken päästä siihen, mutta pääsen paljon paremmin vaikuttamaan niillä, kun mitä pääsen kangilla tällä hetkellä.
(Lisäys 11.11) Kuolaimista:
Minä tykkään eniten kankikuolaimessa matalasta ja leveästä kielentilasta, aloittaisin aina semmoisesta kuolaimesta kun se on kiltti hevoselle. Kankikuolaimia on miljoonaa eri mallia ja muotoa, mutta alkuun kannattaa vaan laittaa ihan peruskuolaimet suuhun ja sitten alkaa säätelemään ja löytämään se sopiva kun hevonen on jo tottunut kankiin ja niillä voidaan ihan normaalisti ratsastaa. Bridongin valitsen nivelkuolaimen mukaan, eli esim Pixulla kun olen ratsastanut nyt kolmipalalla, niin valitsin kolmipalabridongin. Se mitä kannattaa muistaa, että paksuin kuolain ei aina ole se kiltein kuolain, varsinkin kun puhutaan kangista! Kaksi kuolainta tulee silloin suuhun ja niittenhän on tarkoitus mahtua sinne ilman, että hevosen suu on niin täynnä rautaa ettei se saa sitä melkeen enää kiinni :P Tätä näkee ja kuulee liian paljon. Minä mieluummin valitsen pikkasen ohkasemmat kuolaimet jotta ne helposti mahtuvat suuhun eikä hevoselle tule tosiaan liian paljon sitä rautaa suuhun.
Hiltonille kävi niin hyvä säkä, että ne kuolaimet mitkä sille ostin ensimmäisiksi kuolaimiksi (eivät edes olleet mitkään Sprengerin vaan BRn merkkiset) ovat olleet Hiltonille just hyvät eikä ole tarvinnut vaihtaa. Hilton onkin todella hyvä suustaan eikä sen kanssa ikinä ole ollut mitään ongelmia. Pixulle ostin samantyyliset kuolaimet, kolmipalabridong ja kanki matalalla ja leveällä kielentilalla, ja se on tykännyt niistä ja ollut tosi hyvä suustaan ne päällä.
Tässä Pixun kankikuolaimet, merkki on Metalab ja nämä voi ostaa First Class Horselta |
Millaiset nivelkuolaimet Pixulla on?
SvaraRaderaMistä tietää mitkä kuolaimet ostaa?
SvaraRaderaLisään noista kuolaimista vielä tähän postaukseen,sehän unohtui ;)
RaderaJa ekoilla kerroilla kannaattaa pehmustaa kankien ketju (kuten kuvassakin muovi ketjun paalla) ja mielummin vahan turhan loysalla kuin liian kirealla
SvaraRaderaTuo Acavallon geeli on tosi hyvä, käytän sitä aina kankiketjussa! Ja itse asiassa ei kannata laittaa ketjua liian löysälle, silloin kanki voi vääntyä liikaa, eikä sekään ole hevoselle mukavaa. Sopivalla kireydellä se kankiketju alusta asti ettei se väänny liikaa mutta se ei saa myöskään olla kireällä koska silloin se ei väänny ollenkaan ja on silloin liian vahva :)
RaderaMinä oon ihan samaa mieltä, ketju oikaoppisesti kiinni alusta asti niin ettei kuolain "väänny läpi" ja taidokkaalla kädellä ratsastusta! Jos ketju on liian löysällä, eikä ohjat ole käsissä, hakkaa kuolain hampaisiin ja jos kankiohjasta ottaa kun ketju on auki, nappaa kuolain kiinni kitalakeen. Ketjun tulee olla niin kireellä että kun käännät varresta, ei kuolain taivu suun suhteen yli 45 asteen kulmaan. Ketjun päälle voi laittaa vaikka sun minkälaista pehmuketta geelistä lampaankarvaan, mutta kiinni sen on oltava. valitettavan moni luulee virheellisesti että löysä kanko ja paksu kuolain on hevoselle mukavin. Ihan perus mekaniikkaahan tämä on, ketju pitää kankikuolaimen paikallaan ja minimoi vipuliikkeen. Mitä suurempi vipu (tähän vaikuttaa myös kuolaimen varren pituus sekä kielentilan korkeus) sen kipakampi vaikutus.
Radera