Hilton Oulussa 2014 |
Nythän on mennyt leikkauksesta 2 viikkoa ja 4 päivää, ja jo vähän suunnittelen että loppuviikosta kokeilisin miltä tuntuu hypätä hevosen selkään ja vähän kävellä. En kyllä vielä ravia tai laukkaa viitsi mennä, parempi aloittaa varovaisesti ja edetä siitä pikkuhiljaa.
Toipuminen on lähtenyt mun mielestä tosi hyvin etenemään siitä kun pääsin vähän enemmän liikkumaan. Ensimmäiset päivät olivat todella tuskallisia kun sängystä ylös pääseminen sattui aivan valtavan paljon, ja ensimmäisen viikon vietinkin enimmäkseen vaan sängyssä. Kun vauva oli 4 päivää vanha käytiin kiertämässä kortteli vaunujen kanssa ja se oli jo todellinen saavutus. Nyt olen 5 päivää jo päässyt reilu tunnin kävelylenkeille, ihan reippaassa tahdissa, eikä enää tunnu missään, juoksemaan en kyllä lähtis vielä hetkeen kun se pompottaa sen verran.
Sellaista tasaista pehmeää liikerataa voi hyvin tehdä, eli mietinkin tässä, että huomenna kun on luvattu sadetta, lähtisin salille ja koitan jos esim Cross Trainerilla tai pyörällä voisi tehdä pienet treenit. Lihastreenejä en vielä uskalla tehdä, muuta kun syviä vatsalihaksia yritän vähän treenata aina kun muistan. Esimerkiksi tavallisia vatsalihastreenejä ei kannata tehdä vielä pitkään aikaan kun ne voivat vaan pahentaa esim erkaantumaa. Musta ei tunnu että mun vatsalihakset olisivat erkaantuneet, mutta en voi nyt olla ihan varmakaan :D tuntuu että voisin niitä käyttää mutta yritän vielä vältellä niitten rasittamista.
Netistä kun yrittää löytää tietoa sektiosta toipumisesta niin löytyy kaiken näköistä eri tietoa, mun mielestä turha sieltä yrittää kaivella mitään totuuksia, vaan tehdä ehkä enemmän niin kuin itseltä tuntuu hyvältä, jokainen kroppa kuitenkin toipuu eri tavalla, joten on hirveän vaikeaa sanoa just kuinka kauan pitää levätä ja kuinka pitkään ei saisi tehdä eri asioita. Tietenkin sitä omaa lääkäria kannattaa kuunnella, mulla on jälkitarkastus 30.8 niin siihen asti otan nyt kyllä aika iisisti ja teen vähän sen mukaan mikä tuntuu hyvältä.
Toinen tärkeä asia muistaa tässä kun palautuu isosta leikkauksesta ja muutenkin kun näitä kiloja on tullut jonkin verran tässä raskauden aikana :D on syöminen! Mulla oli raskauden aikana ihan jäätävä ruokahalu, ja tuli kyllä todellakin syötyä kahden edestä :D Nyt onneksi se ruokahalu hävisi yhtä nopeasti kun vauva tuli ulos, niin nyt olen taas päässyt hyvin ja helposti takaisin terveellisiin ruokatapoihini, ja pienempiin annoksiin :)
(C) Heidi Järvi |
Toki hinku päästä takaisin on tosi kova, ja uskon kyllä, että kun mäkin niin pitkään raskauteen ratsastin ja ihan loppuun asti kävin pitkillä lenkeillä ja tein "kotijumppia", että se palautuminen tulee sujumaan paremmin ja nopeammin kuin jos olisin vaan maannut sohvalla viimeiset kuukaudet. Mutta nyt onneksi aika menee jo paljon nopeammin kuin mitä siinä raskauden viimeisellä kuukaudella, kun on tämä rakas aarre tässä mistä pitää huolta < 3 että parempi ettei nyt lähde tekemään liikaa liian nopeasti ettei vaan tule takapakkia!
Syyskuun loppupuolelle olen jo suunnitellut ja asettanut tavoitteeksi, että lähdetään reissuun ja etsimään mulle hevosta! Tanskassa on tarkoitus käydä ja katsoin että syyskuun viimeisellä viikonlopulla on sekä Westfalenilla että Oldenburgilla huutokaupat Saksassa, eli jos siellä näyttäisi olevan kiinnostavia hevosia niin sinne voisi olla kiva lähteä, ja samalla tietenkin kiertää vähän muitakin paikkoja ja etsiä hevosia.
Ehdottomasti postauksia palautumisesta ja yleisestä voinnista!!
SvaraRaderaKivat kuulumiset siellä :)
SvaraRaderaRatsastusurheilu ja perheen perustaminen on ihan toimiva juttu, on vain oltava suunnitelmallinen ja varattava aikaa hiukan aiempaa enemmän. Ajattelen itse näin jälkeenpäin, että se on elämän ehkä ihanin ja positiivisin kriisi. Onhan niin että elämä lapsen myötä muuttuu ja varmasti jokaisella on oma "minuus pienesti hukassa". Kuitenkin, se sama ihminen olet edelleen ja se vapauskin kaikkeen tekemiseen tulee takaisin sitten joskus aikanaan ja itsenäistynyttä lastaan ikävöi, näin se on eli nauttikaa nyt!!!
Onnea hevosenetsintään, menetkö samalla reissulla Hiltonia moikkaamaan?
Ihan totta :) kyllä me nautitaan täysillä, huomaa nyt jo kuinka nopeasti pikkuinen kasvaa et äkkiä tämä vauva-aika onkin ohi😢 Menen joo Hiltonia myös moikkaamaan, on kyllä kauhea ikävä sitä!❤️
RaderaMua auttoi ensimmäisinä kuukausina satulaan paluun jälkeen tukivyö (Bellybandi taisi olla), kun tuntui ettei jaksanut pitää itseään suorassa satulassa ja sisuskalut hyllyi vähän joka suuntaan. :D Pelkäsin myös, että ilman tukea rasitan vatsalihaksia liikaa, muttakun en millään malttanut pysyä pois satulasta paria viikkoa pidempään. :) Ehdottomasti seuraisin myös palautumista ja hevoselämän ja lapsiperhe-elämän yhteensovittamista mielelläni blogissa. Meitä on varmaan aika monta, joille tämä problematiikka on tuttua. :D
SvaraRaderaOi kun hyvä mä just tilasin sellaisen tukivyön tais olla Tommy Tucker tai joku sen niminen, mietinkin että laitan sen kun aloitan ratsastamisen ;) ja kiva jos kiinnostaa näistä lukeminen, olis kuitenkin kiva kirjoitella tänne blogiin kun on aikaa ja se motivoi mua kyllä myös että jaksaa treenata ja tsempata💪
RaderaVar själv uppe på hästryggen 3 veckor efter kejsarsnitt :)
SvaraRaderaHiltonin kuulumisia olisi myös kiva kuulla tarkemmin ja vaikka sitten nähdä joku videokin.
SvaraRaderaImetyksen kannalta kannattaa treenailut aloittaa varovasti :)
SvaraRaderahttps://www.youtube.com/watch?v=My4NWmxlFU4
SvaraRaderaOon ite kerran päässy seuraamaan Saksassa Vechtan huutokauppaa (kaikki tais olla oldenburgilaisia🤔) ja ihan mielettömiä hevosia! Aivan ihmeellistä miten hienoa työtä ne tekee nuorten hevosten kans tuolla keski-euroopassa ja olihan ne hinnatki melkosia osan hevosten kohdalla 😄
SvaraRadera