Huoltoviikko

Nyt Pippi on ollut kotona melkein viikon jo, ja tällä viikolla Pippi on kengitetty,rokotettu, ja hierottu :)

(C) Taru Arola

Ratsastin maanantaina ja sitten torstaina, ja vielä perjantaina ennen rokotusta ja hierontaa. Pientä väsymystä rupes kyllä huomaamaan, joten nyt viikonlopun yli tekee varmasti hyvää vaan olla ja palautella. Tietenkin myös rokotusten takia mutta muutenkin, ollut nyt rankka jakso takana ja kun talli ja ympäristö muuttuu niin kyllä se vaikuttaa. Rusalla ne esim tarhas  vaan 2-4 tuntia päivässä, nyt kun pääsi kotiin Pippi on ollut ulkona noin 10 tuntia :D

Maanantaina vaan vähän fiilistelin ja yritin muistella mitä Jassan kanssa oltiin harjoiteltu viikonlopun aikana: mun pitää olla tosi tarkkana nyt, että aloitan todella rauhallisesti ja hitaassa tempossa, ja annan Pipille aikaa vertyä. Varsinkin laukassa, ja just tässä mun on vähän hankala hahmottaa miten sitä laukkaa ratsastaa. Se on siis periaatteessa hidas jalalle laukassa, ja muutenkin menee helposti kahteen osaan, mutta jos vaan "jahtaan" sitä jalalla se vaan menee lujempaa mutta lähtee etukenoon ja nojaa lavoille. Ensin se pitää saada pyöreäksi edestä ja takaosan päälle, rauhallisessa tempossa, ja sen jälkeen voin lähteä vähän nopeuttamaan ja saada sitä enemmän "kasaan" ja yhteen osaan. Tuntui että vasta eilen tajusin tämän miten mun oikeasti pitää tehdä, ja kun sain laukan hyväksi onnistuttiin tekemään vähän jopa sarjavaihtoja < 3 tehtiin 3 kertaa lävistäjä missä tein 3 vaihtoa joka kolmannella!

Niin toivon että saatais nämä sarjat pikkuhiljaa sujumaan! Se on oikeastaan vaan siitä laukasta kiinni, se osaa vaihdot mutta ei voi vaihtaa ellei ole oikeassa asennossa siinä laukassa.

Ensi viikolla meillä on sitten koko viikonloppu valmennuksia, ensin pe-la Jassa on täällä ja sitten lähdetään sunnuntaina Manunkylään Piet Tijssenin valmennuksiin, ekaa kertaa! Ajattelin että on pakko nyt käyttää tilaisuus kun kerrän tännepäin tulee tuon tasoinen valmentaja :)

Tarkoitus olis sitten lähteä kauden ekoihin kisoihin 28.3 myös Manunkylään, siellä olis sopivasti junnujen esiohjelmaa tarjolla. Mietittiin, että on ehkä turha lähteä jonnekkin tyyliin Ypäjälle asti starttaamaan Vaativaa B:tä jos sitä kerran on tarjolla täällä lähempänä. Turhaan kuluttaa hevosta näihin pienempiin luokkiin, satsataan sitten isompiin kisoihin kun ollaan valmiita Va A-tasolle.

Luulen, että tämä on ihan hyvä suunnitelma. En ole ennen hallissa Pipin kanssa kisannut joten ihan kiva käydä kokeilemassa hallikisat nyt. Jos kaikki menee hyvin ja se käyttäytyy jne, niin sitten treenataan rauhassa kunnes voidaan startata vaikeammissa luokissa! Jos ei niin sitten käydään kiertämässä parit Va B-radat lisää :P

(C) Aaveen.net Kivaa kun kevät ja kesä on tulossa, on se vaan ihmisen parasta aikaa :D (riittää jo tää "talvi"...)

Treenit on kovassa vauhdissa!

Taas on vierähtänyt aikaa siitä kun viimeksi tänne kirjoitin. Jotenkin tuntuu, ettei ihmiset lue blogia enää niin ahkerasti, vaan seuraa enemmän instagramin puolta? Sinnehän mä päivitän lähes päivittäin joten seuratkaa meidän menoa ainakin sitä kautta ;)

Taru Arola kävi sunnuntaina ottamassa meistä kuvia ennen kun lähdettiin kotiin rusalta :) (kaikki tämän postauksen kuvat ovat Tarun ottamia)

Tykkään kuitenkin kirjoitella tänne blogiin välillä kun saa kirjoittaa vähän pidempiä tekstejä, näitä on tosi kiva käydä sitten jälkeenpäin lukemassa, että mitäs me puuhattiin vuoden  2020 alussa :)

Meillä lähti vuosi hyvin käyntiin (jos nyt ei lasketa meidän kauheeta rivi-epidemiaa mitä Pippi joutui kärsimään heti vuoden alussa). Pipille tuli siis ensin haavat bootseista mitä se pitää tarhassa päällä. Nämä samat bootsit on ollut sillä aina päällä mutta jostain syystä nyt tuli niistä hankaumat.. Ei ne ollut mitenkään pahat ja mä pesin ne huolellisesti ja laitoin haavavoidetta. Seuraavana päivänä olivat hyvän näköiset mutta sitten 2 päivän jälkeen Pipin molempiin etusiin oli ilmestynyt ihan järkyttävän määrä riviä ihan koko vuohisen ympärille!! Jalat olivat kuin tukit ja se oli niin kipeä että tärisi eikä halunnut raukka edes kävellä!

Onneksi sain ell nopeasti paikalle ja saatiin lääkkeet (tämä hoidettiin sitten reilu viikko päivittäisellä pesulla pesu-betadinella jonka jälkeen kefanova-voide ja sitten jalat käärrittiin Woolpadseihin yön yli) ja rivi hävis kokonaan reilussa viikossa. Eikä onneks ole tullut takaisin! Nyt en kyllä enää käytä bootseja tarhassa, oli kyllä sen verran ikävä homma tämä.

No mutta, treenejä nämä ei onneksi paljon haitannut vaan päästiin tammikuussa treenaamaan sekä Jassan että Nipsun silmien alle, ja treenit ovat sujuneet superhyvin, tuntuu että Pippi kehittyy nyt hurjaa vauhtia!

Tammikuun lopussa vietiin Pippi rusalle Jasminin luokse, missä se vietti 4 viikkoa Jasminin treeneissä. Mun mielestä tekee niin hyvää, että valmentaja oppii oikeasti tuntemaan hevosen paremmin, tietää miltä se tuntuu ratsastaa, ja saa paremman käsityksen koko hommasta. Toinen asia on, että kun itse täällä kotona meen niin paljon yksin niin jotenkin sitä helposti jää siihen omaan oravan-pyörään ja on vaikeaa ehkä nähdä asioita eri näkökulmista. Tähän halusin eniten nyt apua koska tunsin, etten vaan pääse itse tästä tarpeeksi nopeasti eteenpäin kun kuitenkin valmennuksia on vaan se 1-2 per kuukausi, eikä oikeen ole ketään kenen kanssa takkuilla näitten arkisten asioitten kanssa.

Tähän sain kyllä siis JUST sitä apua mitä kaipasinkin, ja olen niin super super tyytyväinen tulokseen! Sain paljon uusia työkaluja ja ideoita miten Pippiä ratsastaa, ja Pippi oli kyllä niin hyvänkuntoisen ja tyytyväisen näköinen kun haettiin se kotiin viime viikonloppuna < 3

Nyt mun täytyy itse löytää sellainen sopiva rauha kun ratsastan, helposti lähden liikaa pyytämään Pippiä nopeammaksi, kun se ei ole vielä tarpeeksi takaosan päällä, ja silloin se vaan kaatuu entistä enemmän lavoille ja sitten on hankalaa. Se pitää ensin ratsastaa todella hitaaksi ja mun pitää vaan nyt oppia olla superrento ja "löllö" sen selässä, varsinkin laukassa :D Nyt päätin keskittyä eniten siihen, että oikeasti ratsastan PITKILLÄ jaloilla laukassa ja annan sen olla siinä, enkä välitä vaikka se on alkuun vähän huonon tuntuinen.

Ravi on aina ollut Pipille se helpompi askellaji ja sitähän on ihan älyttömän kiva ratsastaa! Mutta siinäkin kokoamisen pitää tulla pienestä hitaasta ravista, ei niin että se juoksee miljoonaa eteen ja sitten lähden keräämään sitä siitä. Tästä sain kyllä aika nopeasti kiinni, että miten tässä kannattaa tehdä.

Nyt on suunnitelmissa treenata vielä alkukevät, sitten Pippi saa viettää vähän lomaa Biskopeilla siinä huhtikuun alussa. Meillä on täällä Vaasassa valmennukset seuraavasti:

- Jassa valmentaa 6-7.3 (mahdollisesti mennään 8.3 Piet Tijssen valmennuksiin)
- Nipsu valmentaa 26-27.3 (sitten on suunnitelmissa käydä starttaamassa yksi Va B luokka täällä alueen hallimestaruuksissa 29.3, saa taas vähän nähdä miten Pippi käyttäytyy, jos on ok niin sitten ei startata kunnes ollaan valmiita debytoimaan Va A-tasolla!)
- Huhtikuun alku Biskopeilla noin viikko
- Nipsun valmennukset 21-22.4

Se. että koska ollaan valmiita debytoimaan Va A-tasolla on hirmu vaikea sanoa. Mä kyllä toivon että kesään mennessä, mutta katsotaan. En halua lähteä kisoihin ellen tunne, että me hallitaan kaikki tehtävät mitä ohjelmassa tulee, ja vielä niin, että tiedän että voidaan tehdä ne myös hyvin ;) tämmöisen hevosen kanssa ei halua mennä vaan selviytymään vaan haluan kyllä, että ollaan oikeasti valmiita tehtäviin. Pippi ansaitsee sen :)

Onneksi kiirettä ei ole, haluan rakentaa Pippiä kaikessa rauhassa!

Joulu on ovella...

Enää 9 päivää jouluun! Sää on kyllä meillä Vaasassa ollu nyt niin ahdistavaa, että melkeen masennus iskee kun ei päivänvaloa näe, eikä ulkona ole lunta, vaan loskaa, joten tosi ankeeta on.

Onneksi päästiin vähän päivänvaloa näkemään kun lennettiin Puerto Ricoon viikon rantalomalle tuossa kun Pippi oli Stall Biskopeilla vesimattotreeneissä. Siitä sai kyllä ihanasti uutta energiaa, nyt toivottovasti jaksaa taas sinnitellä tämän pimeän ajan yli!

Pippi oli nyt tosiaan 2 viikkoa Biskopeilla. Ennen tätä meillä oli kahden päivän valmennukset Jasmin Sikströmin kanssa, ja siinä saatiin toisena päivänä aivan supertreenit tehtyä! Pystyin tekemään siirtymisiä ravista piaffiin ja takas raviin. Nää asiat on tottakai vielä aivan alkeissa, mutta nyt pitää vaan meidän saada ideasta kiinni, että miten nämä asiat teknisesti tehdään, ja sitten siitä pikkuhiljaa lähteä asioita kehittämään. Voimaahan tämä vaatii ihan älyttömästi.

Suurin asia mihin minä olen tässä kiinnittänyt huomiota on opettaa Pippiä kokoamaan ravia niin, että se tulee pienemmäksi mutta nopeammaksi. Pipillä oli vähän huono tapa lähteä leijumaan älyttömän isoilla etujaloilla, mutta hitaasti ja ilman selkää ja työntöä takaa. Tätä ollaan paljon harjoiteltu, olen yrittänyt saada näitä siirtymisiä ravin sisällä tehtyä niin, että Pippi saa olla vähän matalempana edestä (kun kaula tulee alemmas on vaikeaa lähteä nostamaan etusia enemmän vaan se kaula luonnollisesti vähän "estää" etujalkoja), ja sitten että se rentous säilyy. Alkuun Pippi jännittyi tosi paljon kun yritti lähteä kokoamaan ja oikeen tunsi kuinka selkä jännittyi ja niska nousi ja sitten sai vaan näitä kauhovia etujalkoja.

Nyt tästä on jo tullut niin "normijuttu" että voidaan tehdä siirtymisiä ihan hölkkämielessä, Pippi pysyy rentona ja pohkeen edessä. Tätä kauttahan sitä voimaa sitten tulee, ja pitää vaan olla äärimmäisen tarkka ettei lähde pyytämään liian isoja askelia ennen kun voimaa on tarpeeksi muuten helposti menee vaan siihen että hevonen jännittyy ja sen kauttahan ei mitään hyvää saa aikaiseksi.

Kaiken pitää tulla rentouden kautta, jäntevyyttä voi sitten lisätä mutta ei jännittyneisyyttä!

No nyt Pippi sai vielä Biskopeilla tosi hyvää treeniä takaosaan kun meni rankkoja ohjelmia, ylämäkiä kuivalla matolla ja vedessä sitten sai nostella jalkoja. Oli jopa vähän väsyneen tuntuinen kun tuli kotiin, mutta mun mielestä just hyvällä tavalla, ja näinhän tämä on kaikista tehokkainta kun hevonen saa lomaa ratsastuksesta ja omasta lajitreenistä mutta saa sitten tehdä hommia eri tavalla, joka kuitenkin sitten auttaa tässä omassa lajitreenissä paljon!

Nyt Pippi onkin sitten parit viimeiset päivät ollut aivan fantastinen ratsastaa, se jopa aloittaa eri tavallla nyt ravissa, tunnen että selkä ja lavat nousee eri tavalla heti alusta asti, on paljon suorempi ja tasaisempi, ja kroppa tuntuu tosi freeshiltä, pehmeältä mutta voimakkaalta!

Nyt ollaan sitten etsimässä uusia kankikuolaimia kun Pippi on niillä ollut vähän huono, huomattavasti huonompi mitä nivelillä. Se jää vähän makamaan kankikuolaimien päälle enkä saa otteita "läpi". Nyt meillä on kokeilussa Bombersin happy tongue, se on huomattavasti ohuempi kuolain kuin se Sprenger mikä sillä ollut, ja varret ovat 7cm sijaan vain 5 cm, mikä sekin on mun mielestä Pipille parempi.

Ensi viikolla on taas huoltoviikko kun keskiviikkona Markku Pätsi tulee taas hieromaan ja torstaina meillä olisi Tampereella kirohoito Linda Telfordilla. Toivon vaan, että ajokelit pysyis hyvänä,muuten en kyllä uskalla liukkaalle tielle lähteä ajamaan yksin Tampereelle asti edes takas.

Pippi Joulukuussa 2018 (kuva Sofia Kuusela)... 

Ja marraskuussa -19. Kuva Taru Arola. Mikään unelma ei ole liian suuri, Pippi on kyllä jo toteuttanut mun unelmaani kun sen selässä on vaan aivan fantastista olla,en voi oikein sanoin kuvailla kuinka paljon tätä hevosta rakastan! Olen niin iloinen,että löysin just Pipin, ja toivon että päästään vielä viettämään monta ihanaa vuotta yhdessä, paljon on unelmia tulevaisuudesta.. < 3

Emile Faurien & Nipsun valmennukset + Hiltonista uutinen

Meillä oli niin kivat päivät Keisarinmäellä viikkoa sitten. Töitten takia ehdin vaan osallistua perjantaina Emilen valmennuksiin, mutta jäätiin sitten vielä lauantaiksi Keisarinmäkeen jotta pääsin sitten treenaamaan Nipsun kanssa ennen kun lähdettiin taas takaisin Vaasaan ajamaan.

Taru Arola otti meistä aivan upeita kuvia ,kiitos < 3

Pippi oli alkuvkosta raspattu, en tiedä oliko siitä vielä jotenkin arka/kipeä kun perjantaina menin, tai oliko vaan matka ollut niin rankka kun päästiin myöhään torstai-iltana vasta perille (Pippi nukkui myös ulkotallissa mihin se ei ole tottunut niin ei ehkä saanut oikeen levättyä), no jotain sillä oli sillä se oli aivan supersuper jännittynyt ja stressaantunut siinä alkuun.

Emile neuvoi mua tekemään paljon siirtymisiä ja ihan pysähdyksiä kun Pippi vaan jyräs mun kädelle eikä kantanut itseään ollenkaan siinä alussa kun oli niin stressaantunut. Pikkuhiljaa se onneksi sitten rentoutui ja pystyttiin näyttämään edes vähän sinnepäin minkälainen se normaalisti on :D

Oli kuitenkin kiva, että Emilekin näki Pipissä silti paljon potentiaalia, vaikkei nyt näytetty parasta. Mutta toisaalta hyvä niinkin, koska valmennuksessahan on tarkoitus saada apua asioihin, ja hyvä että hän nyt tietää minkälainen Pippi on pahimmillaan :D

Lauantaina meno oli aivan erilaista heti alusta asti, Pippi oli rento ihana oma itsensä ja saatiin tehtyä aivan mielettömän hyvä treeni!

Suurimmat asiat mitä jäi mukaan oli että muistaisin aina jos tulee huono tuntuma, "heittää" se pois ja ottaa tuntuma uudelleen. Se auttoi paljon, esim jos Pippi nojaa käteen niin heitän sen tuntuman pois ihan heittämällä tuntuma suuhun pois ja sitten otan sen vaan uudestaan jotta saan pehmeän tuntuman missä hän kantaa itse itsensä.
Käynti-laukka siirtymisiä olis hyvä harjoitella jotta saan sen siinä suoraksi (helposti heittää pyllyn vasemmalle kun nostan vasemman laukan ja oikea lapa karkaa ulos). Näitä kun saan suoraksi niin vaihdotkin onnistuisi paremmin, ja suoremmin.

Nyt Nipsu kävi meillä Vaasassa taas 14-15.11, itse pääsin vaan osallistumaan torstaina kun perjantaina oli Hiltonilla vet-check niin koko päivä meni sitten siihen. Sieltähän Hilton sitten matkasi uuteen kotiinsa, eli hän ei enää ole mun hevonen ;( jotenkin tuntuu todella oudolta, surullista tietenkin mutta enemmänkin olen iloinen, että Hilton sai niin hyvän kodin ja niin ihanaa, että Hilton pääsee nyt opettamaan uudelle ratsastajalleen kaiken mitä hän osaa ja varmasti heidät tullaan näkemään kisaradoilla ens kaudella, musta tuntuu, että tästä tulee ihan huippupari < 3

Hilton kyllä opetti mulle niin paljon, se on kyllä ollut mun hevosista se kenen kanssa olen oppinut miten oikeasti koulutetaan hevonen niin, että se HALUAA tehdä tätä sun kanssa, että tämä on yhteistyötä, rakkautta ja luottamusta ratsastajan ja hevosen välillä. Siitä olen Hiltonille ikuisesti kiitollinen. Hilton on mieletön persoona, ja sillä tulee aina olemaan todella erityinen paikka mun sydämessä!

KIITOS Hilton kaikesta < 3 kuva: Roosa Luiro

Kuulumisia ja talven suunnitelmia!

Taas on ollut niin kiireitä etten ole oikeen ehtinyt tänne päivittää kuulumisia. Me ollaan muutettu Pipin ja Hiltonin kanssa uuteen talliin, Stall Ride Away Singsbyssä. Me myös perheen kanssa muutettiin uuteen kotiimme noin puolitoista kuukautta sitten, ja tallimatka kasvoi alle 1km:sta yli 20km:iin. Mutta on kyllä sen arvoista, viihdytään uudessa talossa ja uudessa tallissa aivan älyttömän hyvin!

Kuva: Taru Arola. Laaksolla kisoissa aikaisemmin tänä syksynä.

Stall Ride Away on yksityistalli, siellä on noin 20 hevosta ja hevoset ovat nykyään ulkona aamusta klo 17 asti (edellisellä tallilla ne tulivat jo 14-maissa sisälle). Joten hepat kyllä viihtyy superhyvin, ihanaa kun ne ovat viihtyneet ulkonakin. Onhan se hevoselle paljon kivempaa kun voi olla paljon ulkona. Huonolla säällä ne sitten tulee aikaisemmin sisälle mutta pääsääntöisesti ovat siis 17 asti ulkona.

Tän uuden tallin maneesin pohja on aivan superhyvä ja hevoset liikkuvat todella hyvin siinä! Varsinkin Pippi on mennyt valovuosia eteenpäin, uskon että sen laukka oli niin huono sen takia, että se niin pitkään meni niin kovalla pohjalla, siitä jotenkin puuttui se ponnu ja työntö selän läpi siinä laukassa. Nyt kun pohja auttaa liikkumista niin on kyllä ihan erilaista meno sekä laukassa, että ravissa! Eilen tehtiin ekaa kertaa kokopiruetti, ja vaihdotkin sujuvat nyt paljon paremmin kun laukka on rehellisempää.

Ravissa olen paljon keskittynyt siirtymisiin, ihan passagemaiseen raviin missä nyt yritän saada nopeita lyhyitä askelia mieluummin kuin isoja hitaita. Pippi helposti vaan jää "leijumaan" isoilla hitailla etujaloilla, mutta nyt olen saanut hyviä askelia niin, että se oikeasti tulee nopeammaksi ja lyhyemmäksi. Se varmasti auttaa sitten kun pitää tehdä piaffi-passage siirtymisiä. Nämä asiat ovat toki ihan alkuvaiheessa vielä ja pääpointti miksi näitä teen on vaan, jotta saan Pippiä vahvistettua ja käyttämään eri vaihteita ravissa.

Tänä vuonna ei enää ole kisoja tiedossa, joten nyt on pitkä synkkä talvi edessä :P Hyvin aikaa parantaa perusliikkumista ja toivon mukaan nostaa tasoa ensi kaudelle, niin että päästäis kisaamaan Va A-luokkia ainakin jossain vaiheessa ens vuotta :D

Ens viikolla ollaan menossa Keisarinmäelle treenaamaan, siitä teen sitten kunnon postaukset, toivon mukaan saan sitten vähän uutta kuvamateriaalikin :) Sitten meillä on Nipsun valmennukset Vaasassa 14-15.11 ja toivon mukaan Jasmin Sikströmkin tulee sitten vielä marraskuussa tänne. Näitten treenien jälkeen on tarkoitus viedä Pippi pariksi viikoksi Stall Biskopille vesimattotreeneihin joulukuussa, saa taas vähän vaihtelua treeniin ja palautella kropppaa, jotta taas jaksaa alkuvuoden sitten treenata ennen kisakauden alkua!

Anna von Wendt ja Denzel

Tämä postaus tehty yhteistyössä Helsinki Horse Show:n kanssa

Kisa on jo käynnissä ja Anna von Wendt ja Denzel ovat pärjänneet sekä perjantaina, että tänään todella hyvin. Perjantain Grand Prix:ssä Anna ja Denzel sijoittuivat neljännelle sijalle tuloksella 63,674%. Tänään paransivat tulostaan mahtavan hyvin, saaden küristä 70.390% ja sama sija, neljäs. Oikeen suuret onnittelut Anna ja Denzel!
Samat kysymykset pistin myös Annalle ja tässä saatte hänenkin vastaukset:


1.Monesko kerta kilpailet Helsinki Horse Showssa?
Kilpailen HIHS:ssa seitsemättä kertaa ja neljättä kertaa Denzelillä GP:ssä.

2. Mikä on paras muistosi Helsinki Horse Showsta ja mikä on parasta tässä kilpailussa?
Minulla on HIHS:istä monia hyviä muistoja jo lapsuudesta, meillä oli pikku tyttöinä parhaan ystäväni kanssa joka vuosi koko viikonlopun lippu, jo silloin Helsingissä kilpaili maailman huippu ratsastajat ja yhtenä vuoten (en muista vuosilukua) sain sekä Rodrigo Pessoan että Jordanian Prinsessan Hayan nimikirjoitukset. Denzelin kanssa paras muisto oli kun nousimme muutama vuosi sitten Suomen kärkikaartiin olemalla paras suomalainen ratsukko HIHS:ssä.

3. Miten valmistelet tämmöiseen kilpailuun, mikä treeniohjelma esim viikkoa ennen kisaa on Denzelille paras? onko jotain muuta mitä teet jotta olisitte parhaassa mahdollisessa vireessä kisoissa? 
Denzel on tänä vuonna jo 17-vuotias ja on kilpaillut GP-tasolla viisi vuotta eli se osaa GP-asiat hyvin, joten pidän tärkeänä että Denzel pysyy virkeänä ja hyvän tuulisena. Työstän sitä pääsääntöisesti ajatuksella että se pysyy suorana, tottelee pieniä apuja ja pysyy vetreänä. Tällä viikolla Denzelin ohjelma on ollut sellainen että  perjantaina  Denzelillä oli kävelyä, ratsastin sillä lauantaina perus verryttelyn ja tein hieman ravia ja laukkaa. Sunnuntaina tein perus verryttelyni jälkeen enemmän laukkaa enkä oikeastaan työstänyt sitä ravissa ollenkaan. Maanantaina keskityin enemmän ravi työskentelyyn ja tiistaina Denzelillä oli maastopäivä. Keskiviikkona Denzel kävi maastossa kävelemässä ja sitten tein kevyen notkistavan treenin. Torstai aamuna tein lyhyen verryttelyn ja illalla treenaamme Rien van der Schaftin kanssa eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen areenalla. 
Perjantaina aamulla Denzel käy hoitajansa Emman kanssa kävelemässä areenalla ja iltapäivällä koittaa H-hetki. Helsingin kilpailu on kolmipäiväinen joten otin tietoisesti muutaman päivän aika kevyttä juuri ennen kisaa jotta Denzelillä riittäisi voimat koko viikonlopulle. Kisojen aikana Denzelin rutiinit sujuvat mahdollisimman samalla tavalla kuin kotona, hoitajani Emma pitää huolta Denzelistä, se pääsee monesti ulos jaloittelemaan , sille tehdään lihashuoltoa ja ruokinta pysyy samana kuin kotona. Denzel on aika rauhallinen tyyppi, se syö ja juo hyvin kisoissa eikä vaadi kauheasti extra toimenpiteitä sen suhteen. Sen kanssa on aika helppoa olla kisoissa kaikissa tilanteissa. Denzel vaikuttaa olevan huippu vireessä ja pitäkää peukut pystyssä meille huomista kisaa varten!

Huomista Knock Outia varten isot peukut teille!! :) 

Maria Pyykönen ja Zelle!

Maria Pyykönen ja Zelle

Seuraavaksi haastattelussa Helsinki Horse Show:n koulupuolen osallistujista on Maria Pyykönen ja Zelle. Maria on eläinlääkäri, ja Zelle on ollut hänellä nuoresta asti. Muistan itse Marian ja Zellen hyvin ikäkausiluokista sillä mä kisasin silloin Zebben kanssa samoissa luokissa :) KWPN-kantakirjassa olevat hevoset aina nimetään samalla kirjaimella jotka ovat samana vuonna syntyneet. Zelle ja Zebbe ovat siis molemmat syntyneet 2004.

Mahtavaa nähdä tämäkin pari taas Helsinki Horse Show:ssa! Suosittelen muuten käymään verryttelyä seuraamassa, mielestäni se on oikeastaan mielenkiintoisempi kuin itse kisa. Verryttelyssä näkee miten jokainen ratsukko valmistautuu oman hevosensa kanssa jotta saa sen parhaaseen vireeseen sitten itse suoritukseen. Onneksi Jäähallilla pystyy hyvin seuraamaan myös verkkaa!

Mutta tässä Marian vastaukset minun esittämäni kysymyksiin:

kuva Stas Mulyar

1. Monesko kerta kilpailet Helsinki Horse Showssa?
5. kerta! Kerran pikkukierrosta ja 4 viimeistä GP:tä.

2. Mikä on paras muistosi Helsinki Horse Showsta ja mikä on parasta tässä kilpailussa?
Paras muistoni HIHSistä on toissavuoden kür-ennätys ja sijoittuminen kansainvälisessä GP luokassa. Parasta tässä kilpailussa on ylipäänsä aivan mieletön HIHS-tunnelma kaikkialla Jäähallilla ja kulissien takana. Kaikki ihmiset ovat todella hyvällä tuulella ja innoissaan osallistumassa tapahtumaan.

3. Miten valmistelet tämmöiseen kilpailuun, mikä treeniohjelma esim viikkoa ennen kisaa on Zellelle paras? onko jotain muuta mitä teet jotta olisitte parhaassa mahdollisessa vireessä kisoissa? 
Viikko ennen tällaista isoa kisaa pitää suunnitella tarkasti. Alkuviikko otetaan kevyesti, edelliset rankemmat treenit tehdään jo edellisellä viikolla. Vain keventelyä ja maastoilua maanantai tiistai, keskiviikkona kevyt läpiratsastus. Torstaina päästään ratsastamaan jäähallille, silloin tehdään enemmän asioita läpi valmistellen hevosta kisaan ja areenaan tutustuen. Perjantaiaamuna päästään vielä uudestaan kisa-areenalle, silloin tehdään vain kevyt käyntivoittoinen jumppa, koska ensimmäinen luokka on samana päivänä. 

Hevosen lihashuolto on myös ajoitettu edellisen viikon loppuun, jotta sen kroppa olisi parhaassa mahdollisessa kunnossa. Kengitys ajoitetaan vähintään muutamaa viikkoa ennen kisaa, jottei se olisi liian lähellä, mutta ei liian kaukanakaan. Ylipäänsä yritetään pitää hevonen notkeana ja hyvävointisena ja hyvällä tuulella, asiathan on harjoiteltu jo kauan sitten, joten mitään ihmeitä ei voi tehdä treenissä kovin lähellä kisaa. Omaa henkistä valmentautumista ei myöskään saa unohtaa! 😊

Ei muuta kuin oikeen paljon onnea myös Marialle ja Zellelle kisoihin!

(Tämä postaus on tehty yhteistyössä Helsinki Horse Show:n kanssa)

Helsinki Horse Show:n lippuarvonnan voittaja...

... on :

Alexandra Hovi! Onneksi olkoon, sinuun otetaan yhteyttä s-postitse :)

"ALEXA10 OKTOBER 2019 19:53
Olen aina tyytynyt katsomaan kilpailuja tv:stä ja nyt olisi mahtavaa päästä pikkusiskon kanssa molempien ensimmäiseen HIHS:iin! alexandra.hovi@hotmail.com"

Tämä postaus on tehty yhteistyössä Helsinki Horse Show:n kanssa

Elisabet Ehrnrooth ja Bolegys La-Ro esittäytyy!

( Tämä postaus on tehty yhteistyössä Helsinki Horse Shown kanssa)

Tämän vuoden Helsinki Horse Shown kouluratsastuksen Grand Prix-luokissa ratsastaa mm. Elisabet "Ettan" Ehrnrooth ja hänen hevosensa Bogelys La-Ro. Kaikki osallistuvat kouluratsastajat ovat :

Tanska: Jeanette Sund - Kaiseradler

Viro: Dina Ellermann - Donna Anna
         Getter Kangur - Aswhan

Ruotsi: Jeanna Högberg - Quentin SV
             Josefin Rudolfsson - Canon

Suomi: Nina Dunder - Floresco Sil
            Susanna Hyypiä - Avemmo
            Anna von Wendt - Denzel
            Elisabet Ehrnrooth - Bogelys La-Ro
            Maria Pyykönen - Zelle

Kouluratsastus alkaa perjantai iltapäivällä Grand Prix-luokalla jonka jälkeen kouluratsastuksen miniklinikka, jatkuu lauantaina Grand Prix kürillä, ja huipentuu sunnuntain Knock Out-kisaan! Eli koko viikonlopulle on tarjolla kunnon kouluratsastusta meille koulufaneille.

Bogelys La-Ro (kuva saatu Ettan Ehrnoothilta)

Päätin tehdä pienet haastattelut parin suomalaisratsastajan kanssa, ja ensimmäisenä vuorossa on tosiaan Ettan:

1. Monesko kerta kilpailet Helsinki Horse Showssa? 
Olen kisannut, ollut mukana klinikoilla ja näytöksissä vuodesta 1996, joten en enää pysy laskuissa mukana...

2. Mikä on paras muistosi Helsinki Horse Showsta ja mikä on parasta tässä kilpailussa?
Tapasin tulevan mieheni Georgen Helsinki Horse Show:ssa vuonna 1992, jonka takia sitten muutin Suomeen. Minulle Helsinki Horse Show on tärkein kisa mitä meillä on. Se, että saa nähdä huippu-urheilua näin läheltä on todella inspiroivaa. Tunnelma areenassa ja että saa kisata kansainvälisesti kotiyleisön edessä on mahtavaa.  

3. Miten valmistelet tämmöiseen kilpailuun, mikä treeniohjelma esim viikkoa ennen kisaa on Bogelys La-Ro:lle paras? onko jotain muuta mitä teet jotta olisitte parhaassa mahdollisessa vireessä kisoissa? 
Hevoseni on kokematon eikä ikinä aikaisemmin ole ollut Helsinki Horse Shown kaltaisella areenalla. Siksi olen osallistunut sekä Patrik Kittelin, että Carl Hesterin klinikoille jotta hevonen tottuisi isompaan yleisöön. Muuten treenataan vaihtelevasti ja eniten perustyöskentelyä. 
Viikon alussa ennen kisoja käyn valmentajani Janne Berghin luona ja ratsastetaan Grand Prix-ohjelma läpi. Viimeiset päivät ennen starttia ratsastan hieman kevyeemmin ja enemmän maastossa, jotta saan hevoseeni enemmän energiaa kisapäiviä varten.

Ettan ja Bogelys La-Ro (kuva saatu Ettan Ehrnroothilta)

Toivotan oikeen paljon onnea Ettanille ja Bogelys La-Ro:lle! Önskar ert stort lycka till på tävlingen!

Mikä tekee Helsinki Horse Show:sta niin kivaa vuodesta toiseen? LIPPUARVONTA!

(Tämä postaus on tehty yhteistyössä Helsinki Horse Show:n kanssa)

Pian lähestyy taas vuoden odotetuin hevostapahtuma, nimittäin Helsinki Horse Show. Jälleen kerran se järjestetään Helsingin Jäähallilla ja luvassa on paljon erittäin kiinnostavaa ohjelmaa.

Mun mielestä parasta Helsinki Horse Show:ssa on aina ollut tunnelma. Heti kun astuu ovista sisään on atmosfääri erikoinen, ja sen kokee vain Helsinki Horse Show:ssa. Paljon näkee tuttuja sekä katsomon puolella, että kisaamassa, ja se on aika erikoista. Suuri osa Suomen hevosharrastajista kokoontuu nauttimaan hienoista kisoista ja ohjelmanumeroista, sekä varmasti myös shoppailemaan jonkin verran Expossa, jota joka vuosi jaksaa (ainakin allekirjoittanut) kiertää monta kertaa läpi :D

Tietenkin kun itse olen kouluratsastaja, niin kouluratsastukseen liittyvät ohjelmat ovat mielestäni sitä parasta. Tänä vuonna nähdään jotain aivan uutta perjantain iltanäytöksessa "Esteratsastajat vs. Kouluratsastajat". Voin kuvitella, että siitä voi tulla aika viihdyttävä kisa!

Kouluratsastuksen Knock-Out on kyllä kieltämättä kuitenkin se koko viikonlopun kohokohta minulle, se on kyllä todella viihdyttävä ja kiva kisa kun saadaan tuomareitten kommenttit siinä samantien ja voidaan ratsukoita vertailla siinä radalla kun he suorittavat samaan aikaan.

Tässä yhteydessä teillä olisi nyt mahdollisuus voittaa itsellenne liput Perjantain Kansainväliseen Avajaisnäytökseen 2 lippua! Osallistuaksenne teidän täytyy:

1. olla kirjautuneena (anonyymien kommentit ei siis käy)
2. Kertoa mikä sinun mielestäsi tekee HIHS:sta niin kivan tapahtuman
3. Ilmoita s-postiosoite
4. Ja kommentoi tähän julkaisuun viimeistään 15.10 jonka jälkeen voittaja sitten arvotaan!

TSEMPPIÄ ARVONTAAN!