Janne Berghin treenit

La-su käytiin edes takasin Manunkylässä Nurmossa (noin 70km Vaasasta per suunta) Jannen valmennuksissa. Valmennukset oli järjestetty 30 minuutin yksityistunteina.

Kaikki postauksen kuvat on ottanut Heidi Järvi.

Pientä namia ennen työntekoa.

Kaikki kuvat ovat sunnuntailta :)

Pippi oli tällä kertaa todella jännittynyt reissussa, se kyllä menee suht kiltisti traikkuun ja seisoo matkan aikana kuin kynttilä, mutta jo kun lauantaina lastattiin se kopista ulos ja vietiin talliin niin se jännitti niin paljon, että koko hevonen oikeen tärisi. Siinä se kyllä rentoutui ja tärinä loppui noin 5 minuutin päästä (onneksi mulla oli karsinapaikka siellä, että sai vähän hengähtää reissun jälkeen ja samaten valmennuksen jälkeen ennen kotiin ajamista). Saatiin laitettua se kuntoon tallissa tosiaan, ajoissa menin kävelyttämään maneesiin. Se on sellainen sisäinen jännittäjä, se ei aina näy ulospäin kun se on jännittynyt mutta mä tunnen sen niin hyvin selkään kun se jotenkin sulkeutuu itseensä koko hevonen eikä yhtään anna mun ratsastaa. Se vähän sipsuttaa ja menee ihan kahdessa osassa kun selkä menee vähän lukkoon ja jumiin.

Alkuverryttelyä

Pipille pitää vaan antaa aikaa uudessa paikassa, rauhassa kävelyttää ensin maastakäsin, sitten selästäpäin kävellä ja rauhassa verkata. Se käyttäytyi todella kiltisti vaikka oli niin jännittynyt kuin oli. Alkuverkassa oli aika hyvän tuntuinen, mutta sitten sattui pieni insidentti kun yks 4-vuotias vauveliini meinas tulla Pipin syliin, Pippi ei onneksi sen enempää draamaa siitä tehnyt mutta vähän nosti jännitystä tietenkin. Sitten se vielä jäi hetkeksi yksin maneesiin ja siitä se ehkä jännittyi eniten.

Valmennuksessa ei tehty muuta kuin vaan siirtymisiä ympyrällä laukka-ravi, missä Janne halusi että se nostaa pienemmin eikä ota niin isoa askelta laukannostoon (tämäkin johtui siitä jännittyneisyystä,kun ei vaan saa takaosaa alle silloin) vaan enemmän työntää takaa eikä kauho etujaloilla niitä nostoja. Sitten kun nämä sujui tehtiin vähän kokoamisia laukassa pari askelta sulkumaisesti ympyrällä.

Tässäkään en päässyt takajalkoihin käsiksi ollenkaan kun se vaan menee vähän lukkoon kun on noin jännittynyt. Kerran se hengähti oikeen isosti laukassa ja tippui siitä raviin reppana.. Viikonloppuna tuli myös ekat ihan kunnon pakkaset (-8 oli la-iltana) niin ehkä se kylmyyskin jotenkin teki koko reissaamisen entistä jännittävämmäksi.

Kuitenkin Pippi parani loppua kohden ja se käyttäytyi mun mielestä äärimmäisen hyvin kun se yritti kuitenkin vaikka se oli ihan kauhusta kankeana siellä :P

Sunnuntaina meni jo huomattavasti paremmin, se alussa kyllä jännitti ja vähän nousi edestä liian ylös, mutta sain sen aika nopeasti rentoutumaan ja Jannekin sanoi  että näytti huomattavasti paremmalta nyt kun se päästi mut vähän enemmän ratsastamaan. Ei vieläkään lähes kuten kotona, mutta ihan niin, että asiallisesti pystyttiin tekemään avot, sulut, siirtymiset laukka-käyni-laukka ja lopussa vähän ravissa eteen-kiinni missä saatiin pari oikeen kivaa askelta missä se kokos jo vähän enemmän takaosalleen.

Tässä jo vähän rennompi ylälinjasta ja lyhenee kropastaan, Pipin pitää tulla pienemmäks askelistaan ja enemmän "kasaan" kropastaan.

Tässä kyllä kokoaa mutta kun oli niin jännittynyt koko tilanteesta niin on kuitenkin kireä ylälinjastaan. Kotona meillä on melk ollut isompi ongelma, että Pippi menee liian pyöreäksi edestä, nyt tuntui että oli päinvastainen ongelma :D

Tässä tulee jo aika hienosti takaosa alle ja ylälinjakin suht rentona.

Kameraan Pippi osaa kyllä katsoa vaikka kaukaakin :D

Se oli sen verran jännittänyt, että yön yli oli vähän kuihtunut, todennäköisesti juonut liian vähän. Se syö tosi hyvin heinää reissun aikana ja kotonakin kaikki rehut se on syönyt. Pippi on kuitenkin sen verran vähän reissannut, että vielä tarvitaan vaan rutiinia tähän hommaan, ja ennen kaikkea Pipille hyviä kokemuksia. Just, että ei tarvi vaatia siltä kaikkea mitä siitä lähtee kun lähtee muualle kun se vielä noin jännittää, vaan pitää se tyytyväisenä ja vaan tehdä sille helppoja asioita jotta se oppii, että on kivaa lähteä muualle eikä sitä tarvitse jännittää tai stressata eikä siltä vaadita mitään kummempia.

Ja tokihan se näkyy ja sen huomaa, ettei olla päästy treenaamaan normaalisti kun Pippi oli pitkään satulan takia kipeä eikä vieläkään tunnu, että se on ihan täysin palautunut. Kuitenkin aika kauan ratsasteltu sitä vaan pitkässä matalassa muodossa vaan hölkäten, niin se vie sit aina oman aikansa että taas päästään takaisin raiteille.

Seuraavaksi lähdetään varmaankin tänne naapurimaneesille treenailemaan vielä kerran ennen kun sitten 3 viikon päästä on taas aika lähteä Nipsulle Keisarinmäelle treenileirille! Nyt vaan usein tommosille pikkureissuille että matkustaminen tulee tutuksi eikä muualla ratsastaminen olisi niin jännää. En usko että tässä montaa kertaa tarvii lähteä muualle ennen kun Pippi tajuaa, ettei tässä ole mitään jännittävää.