Jassan valmennuksista!

Perjantai ja lauantai käytiin Pipin kanssa Sulvan ulkokentällä ja Jasmin Sikströmin treeneissä. Sulvan kenttä on aika hankala paikka hevosille, se on aika lailla keskellä jäätävän isoa pelto-aluetta, ja toisella lyhyellä sivulla on metsikkö jonka takana lastentarha ja työmaa.

Voin ihan rehellisesti sanoa, että mua jännitti ennen kun sinne lähdettiin, että miten Pippi siellä pystyy käyttäytymään. En ollut edes ikinä sillä vielä ulkona ratsastanut! Keskiviikkona kävin sitten kyllä kotona meidän toisella ulkokentällä vähän tunnustelemassa, ja ihan tosi kiltisti Pippi oli. Vihdoin ovat lumet sulaneet, että ulkona voi nyt oikeasti ruveta ratsastamaan.

Jotenkin mulla on vielä muistossa miten Pippi käyttäytyi kun se mulle tuli kun se oli jotenkin vaan todella epäluotettava, maneesista se yritti livistää ovesta jos se oli auki jne :D Mutta nyt neiti on maailman ihanin ja niin mun kanssa koko ajan. Tämä on just se mitä tammoissa on niin ihanaa, kun ne saa luottamaan ihmiseen ne tekee niin mielellään ja ovat niin ihania. Ainakin tämä neiti!

Tuntuu, että me ollaan nyt molemmat päästy tutustumaan toisiimme ja Pippi luottaa muhun, mä saan ratsastaa sitä aivan eri tavalla nyt, se yrittää kun mä pyydän jotain, vaikka oliskin rankkaa, eikä enää kyseenalaista mua. Toki välillä pitää vähän kysyä onko pakko mutta meidän yhteistyö on nyt ihan eri planeetalta mitä oli syksyllä. Kyllä se vaan vie oman ajansa, että oppii uuden hevosen tuntemaan eikä me vielä olla lähelläkään sitä pistettä että yhteistyö olisi saumatonta, mutta sinnepäin toivon mukaan menossa.

Perjantaina ekana päivänä Pippi selkeesti jännitti ja silloin se menee vähän lukkoon selästään ja makaa kädelle eikä siis kanna sen etuosaa itse. Saatiin kuitenkin se ratsastuksen aikana paljon paremmaksi. Mun pitää muistaa lyhentää ulkokylki molemmissa kierroksissa vaikka taivutan sisälle. Se yrittää vähän livistää pitkäksi ulkokyljestä aina, ja laukassa ulkotakajalka helposti livistää ulos.

Pipin ratsastaminen on kuin kokoisi palapeliä. Kun aloittaa sen kanssa se aina tuntuu, että se olisi 10:ssä eri osassa, eikä ole mikään maailman ihanin ratsastaa, eikä se varmaan näytäkään maailman parhaalta :D mutta sitten jos ne kaikki palaset saa oikeisiin paikkoihin se jotenkin vaan "loksahtaa" oikeaan asentoon ja silloin se on maailman ihanin. Siitä tulee tosi kevyt ja kulkee ajatuksen voimalla. Huomaa että senkin on helppo silloin olla, ihan kun se sanois "aah tätäkö sä halusit, miks et heti sanonut?" :D Sehän ei ole luonnostaan rakennettu ylämäkeen vaan päinvastoin pikkasen matala edestä, mutta sillä on mieletön kyky kantaa itseään ja käyttää sen kroppaa.  Se pitää vaan osata ratsastaa siihen.

Lauantaina oli jo heti alusta todella hyvä, vähän jumpattiin laukassa väistämällä uralta pari metriä uran sisäpuolelle ja sitten taas suoraan (tässä ajatus lyhentää ulkokylki). Tehtiin vastalaukassa kokoamiset, tässä pysyy paremmin suorana eikä valu ulkokylki pitkäksi. Paljon treenaan tätä kotona myös. Sitten tehtiin parit vaihdot jotka onnistuivat hyvin. Kerran tuli yksi vaihto takaa jäljessä mutta se oli täysin mun vika.

Sitten tehtiin ympyrällä vähän kokoamisia, tässä on hyvä ensin vaan lähteä pienentämään ympyrää ilman että Pippi saa lähteä ajattelemaan kokoamista, sitten vasta kun se ajattelee eteen, voin koota pari askelta ja kääntää vähän etujalkoja sisälle. Näette tämän videolla mun Instagramissa täällä. Tässä myös näkee hyvin miten se livistää ulkotakajalan kanssa vähän ulos vielä.

Nämä on voiman puutteita kaikki asiat, lisää treeniä vaan ja oikeanlaista liikkumista niin eiköhän se siitä. Kahden viikon päästä olis tarkoitus mennä debytoimaan kisaradoille, aloitetaan ihan täältä 2-tason kisoista ja luokkana on Helppo A:2. Haluan vaan käydä katsomassa miten Pippi käyttäytyy ja minkälainen se on kisoissa ratsastaa. Ensi viikolla on Nipsun treenit vielä 2-3.5, mahtavaa kun näin usein saadaan nyt apua, se auttaa meitä varmasti hyvin eteenpäin!