Sophia Backlund
SB Dressage Ab Oy
"The more I learn, the more I realize how much I don't know"

söndag 18 januari 2015

Mikä on hevosen kouluttamisessa tärkeää?

Tuli mieleen tämmöinen postauksen aihe näin sunnuntai aamupäivän kunniaksi. Tämä nyt on ihan mun omia pohdintoja mitä minä olen huomannut tärkeiksi työkaluiksi.

Tästä olen niin ylpeä, että olen saanut Hiltonista niin itsevarman hevosen, joka aina tekee kaikkensa minun puolesta ja aina yrittää parhaansa < 3


Ensinnäkin täytyy kyllä sanoa, että ratsastamista tai hevosen kouluttamista ei opi lukemalla ja osaamalla hienoja erilaisia teorioita, tämän oppii vaan ja ainoastaan tekemällä. Minun mielestä hevonen on se paras opettaja, eli sen kun oppii lukemaan ja tuntemaan sieltä selästäpäin miltä sen pitää tuntua kun hevonen tekee asioita oikein, se on se tärkein. 



Itse ratsastan aina tosi paljon fiiliksen mukaan, haluan tuntea kun hevonen liikkuu oikein, kun se on tyytyväinen ja käyttää koko kehoaan olemalla rento mutta aktiivinen. Toki kaikki ei ehkä opi ratsastamaan vaan fiiliksen ja tunteen kautta ja niille toki se teoria voikin sitten olla avuksi, mutta kuitenkin sanoisin että on kaikista tärkeintä oppia lukemaan ja tuntemaan se hevonen ja miten se reagoi ratsastajaan ja sen apuihin. Hevonen on aina se paras opettaja!

(C) JB kuvaus

Sitten toinen asia mikä on äärimmäisen tärkeä ja se pätee ihan kaiken tasoisille ratsastajille. Ole selkeä! Kerro hevoselle mahdollisimman selkeästi mitä haluat. Tämä on tietenkin asia joka paranee sen mukaan kun ratsastajakin saa vähän itsevarmuutta omaan tekemiseen. Hevonen kuitenkin aistii heti jos ratsastaja on vähän epävarma, ja epäselkeä. Jos olet todella johdonmukainen joka kerta kun ratsastat, hevonen saa selkeät ohjeet ja tietää mitä sen pitää tehdä, hevosesta tulee luottavainen kun se tietää missä mennään, ja tämän kautta yleensä saadaan rento, kuuliainen hevonen.

Ole reilu! Hyvä ratsastaja on aina hevoselleen reilu, se kertoo hevoselle kun se tekee väärin, mutta se myös palkitsee hevosta kun se tekee oikein. Hyvä ratsastaja ei rankaise hevosta omista virheistään! Vaan osaa erottaa virheet jotka ovat hevosen, ja virheet jotka ovat omat. Ei ole mitään pahempaa mielestäni kun epäreilu ratsastaja jolla on lyhyt pinna ja helposti hermostuu, ja yleensä hermostuu sen takia koska ratsastaja ei saa kerrottua hevoselleen mitä se haluaa ja luulee tämän takia että hevonen tekee väärin. Jos hevosen reaktio ei ole toivottu, toista, kunnes saat haluamasi reaktion!

Pidä samat rutiinit. Tämä koskee myös ratsastamista. Hevonen rakastaa rutiineja ja se helposti hermostuu jos rutiineista poiketaan. Toiset hevoset hermostuvat enemmän, toiset eivät ehkä reagoi yhtään. Toki kilpahevosen on pakko tottua siihen että rutiineista poiketaan. Kuitenkin on hyvä yrittää pitää sitten tietyt samat rutiinit myös kun lähdetään matkaan, asiat tehdään esim. aina samassa järjestyksessä. 

Minä yritän aina verrytellä samalla tavalla jotta verryttely olisi hevoselle tuttua hommaa. Toki tätäkin on hyvä välillä vaihdella jos halutaan kehitystä aikaan, mutta en ikinä vaihda verryttelyrutiinia päivästä päivään vaan yritän pitää sen aika samana kausittain.

Opi hevosesi heikkoudet ja vahvuudet! Osaamalla ne pystyt myös kouluttamaan hevostasi mahdollisimman tehokkaasti. Hevoselle on myös todella todella tärkeää luoda itsevarmuutta, kuten olenkin jo ennen sanonut, niin hevosen pitäisi aina uskoa siihen että se on maailman paras, vaikka se ei sitä ehkä olekaan. Mutta ratsastaja ei saa tätä hevoselleen kertoa. Hevonen suorittaa aina parhaiten jos se tuntee itsensä hyväksi. Tämän takia on esimerkiksi hyvä harjoitella hevosen heikkouksia pienissä pätkissä ja siinä välissä harjoitella niitä vahvuuksia, jotta pääsee palkitsemaan hevosta ja hevonenkin tuntee että tämä hommahan on helppoa. Lopeta joka ikinen ratsastuskerta liikkeeseen/harjoitukseen joka on hevosen vahvuus ja sille helppoa. Näin jää molemmille hyvä maku suuhun seuraavaan treenikertaan.

Älä nouse liian nopeasti liian vaikeisiin tehtäviin! Mielestäni on todella harmillista nähdä kisoissa ratsukkoa joka suorittaa aivan liian vaikeaa ohjelmaa ja saa siitä just ja just sen 50% (huono tulos yleensä viittaa siihen että tehtävät ovat olleet hevoselle hankalat ja se ei ole liikkunut oikealla tavalla, asiat ovat olleet sille vaikeat tavalla tai toisella). Tämä jos jotain vetää hevosen itseluottamusta ja varmuutta alas, ja tämä myös opettaa hevoselle sen että kisaaminen on vaikeaa ja epämiellyttävää. Silloin et saa sitä näyttävää iloista kisaratsua itsellesi jos menet kisoihin vaan näyttämään hevoselle kuinka "huono" se on. Kisoissa pitää pystyä näyttämään hevosen parhaat puolet, sen pitää olla helppoa, hevosen pitää myös tästä nauttia jotta se sitten voi suorittaa mahdollisimman hyvin ja antaa sulle kaikkensa!

Summa summarum, hevoselle pitää olla selkeä, ei kerrota sinnepäin mitä halutaan, vaan just tismalleen tarkasti. Hevoselle pitää olla reilu, sille pitää kasvattaa itsevarmuutta, hevosen pitää aina aina uskoa siihen että se on maailman paras, näin saat iloisen, onnellisen ratsun joka tekee puolestasi vaikka mitä! :)



20 kommentarer

  1. Erittäin hyvä postaus, kiitos :) tästä huomaa, kuinka paljon välität hevostesi hyvinvoinnista :)

    SvaraRadera
  2. Hyvin kirjoitettu! Ja tuo viimeinen kuva on AI-VAN upea! :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. kiitos :) Zebbellä oli vauhti päällä kunniakierroksella :P

      Radera
  3. Loistava teksti, niin samaa mieltä kanssasi! :)
    Mun on pitänyt jo pitkään kysyä minkä merkkiset/malliset sun ratsastushousut on?

    SvaraRadera
    Svar
    1. Mulla on aika paljon erimallisia housuja :) kisoissa käytän frakin kanssa yleensä Pikeur candela mallisia, kotona käytän pikeur lucinda, pikeur piana, sitten on myös pari Cavallon merkkisiä housuja :)

      Radera
  4. Joudutko tuolla tasolla enää ratsastamaan itseäsi hikeen ja lihaksia kipeäksi? Kun hevoset on koulutettu reagoimaan pieniin apuihin ja meno näyttää ulospäin helpolta. Ratsastuskoulussa kun hevosia saa tuupata aina hikipäässä vaikka osa onkin hyvin koulutettuja. Ovat tietysti oppineet lintsaamaan aina tilaisuuden tullen. :)

    SvaraRadera
    Svar
    1. No en kyllä kovin usein. Hiltonia saa kyllä vielä auttaa sen verran että kyllä hiki välillä tulee, mutta olen nyt talvella huomannut että kun Zebben selkään meen, harvoin haluan ottaa takin koko ratsastusaikana pois koska ei vaan tule niin kuuma/lämmin että olis tarve :) muitten hevosten kanssa joudun kyllä ottamaan takin pois jo 5-10 min päästä ;) että joo kyllä se helpottaa kun hevonen on hyvin läpi, varsinkin jos hevonen on sellainen että haluaa liikkua omalla moottorilla vielä siihen päälle. sit ei tarvi paljon itse rasittua :)

      Radera
  5. Hitto toi kuva on hieno! :D

    SvaraRadera
  6. Hienosti kirjotettu postaus, kiitos! :)

    SvaraRadera
  7. Viisaita sanoja! :)

    SvaraRadera
  8. Minkä kokoisia varusteita zebbe ja hilton käyttää? miten osaa valita esim buutsien koon tai suojat? molemmat sun hepat on ihania!

    SvaraRadera
    Svar
    1. Ne käyttää full-kokoisia varusteita, hiltonilla esim x-full koko riimuissa, Zebbellä bootsit XL, Hiltonilla XXL, ja loimista Zebbellä on 155cm ja Hiltonilla 165cm. Kyllä sen aika nopeasti oppii mitä kokosia ne käyttää :) joskus on toki kokoeroja riippuen mitä merkkiä ostaa niin aina nuo koot ei sovi, vähän sama kuin ihmisilläkin :) kiitos, hepat kiittää :)

      Radera
  9. Hei! Kysyin tämän kysymyksen jo viime vuonna, mutta laitan sen tähän uudestaan, jos sinulla olisi nyt aikaa vastata.

    Kirjoitat linkittämässäsi jumppapostauksessa: "Pohkeilla (nopeilla) nostetaan hevosen selkä ylös siirtymisessä. Sama homma tehdään kaikissa askellajeissa, ja tosiaan se selkä ylös joka siirtymisessä on se kaikista tärkein." Mitä konkreettisesti teet pohkeilla siirtymisen aikana? Pidätkö ne kiinni koko ajan? "Kouraisetko" (heh) pohkeella alhaalta ylös niin, että hevonen nostaa selän? Vai millä tavalla käytät "nopeaa pohjetta"? Miten pidät huolta siitä, että hevonen ei tulkitse pohjeapua käskyksi mennä eteenpäin, jos vaikka käytät voimakkaasti pohjetta esim. ravista käyntiin?

    SvaraRadera
    Svar
    1. samaa pohdin myös!

      Radera
    2. Hei! Pahoitteluni että en ole vastannut, jotkut kommentit luen kännykällä, enkä vastaa kun kännykällä on hankala kirjoittaa, ja sit ne joskus unohtuu vaikka ajattelen että vastaan sitten illalla koneella kun tulen kotiin. Pohjeapuja pitää oppia käyttämään eri tavalla, on eteenpäinvievä pohje, kokoava pohje(joka nostaa selän), nopeuttava pohje, sivulle vievä pohje... Kokoavan pohkeen kanssa pitää yhdistää muita apuja, käyttää istuntaa ja sillä näyttää että haluaa hevosen "ylös", ei eteen. Minä yleensä kokoan istunnalla ja teen ulko-ohjalla puolipidätteen samalla kun pohkeella pyydän selkää ylös. Siirtymisissä voi myös tehdä niin että siirtymisen läpi vähän ajattelee että väistättää sisätakajalkaa ulkotakajalan yli, silloin selkä myös "nousee" ja hevonen astuu alleensa siirtymisen läpi. toivottavasti tämä vähän selvensi asiaa :)

      Radera
  10. "hevosen pitäisi aina uskoa siihen että se on maailman paras" Tämä !!! Tätä ei varmasti voi korostaa liikaa ja tässäkö on se salaisuus miten nuoret hevosesi kehittyvät kanssasi niin hienosti!
    Aivan ihana asenne ja lause, näin se pitäisi kaikilla hevoseilla olla.

    SvaraRadera