Elämäni hevoset

Sain pyynnön kirjoittaa vähän entisistä hevosistani,sellainen löytyy jo ruotsiksi mutta kirjoitetaan nyt suomeksi myös :)

Ensimmäisen oman hevoseni sain 12-vuotis syntymäpäivälahjaksi, hevosta kuitenkin etsittiin n puolen vuoden ajan, Ruotsista löytyi sitten sellainen 170cm korkea rautias ruuna Largetto, joka oli silloin 7-vuotias. Largetto,eli Laku, oli kilpaillut he A:ta voittaen ja sijoittuen Ruotsissa ja tykästyimme sen ulkonäköön ja liikkeisiin. Koeratsastus meni hyvin ja Laku oli tosi kiltisti, mitä sitten jälkeenpäin huomasimme että se ei ehkä ollut paras mahdollinen ensimmäinen hevonen 12-vuotiaalle tytölle kun oli aika villi välillä ;) Laku oli muutenkin tosi vaikea ratsastaa,mutta sen ansioista myös opin oikeasti ratsastamaan! Kilpailimme Lakun kanssa helppo B-Helppo A luokissa, Helppo B luokissa tulokset olivat yleensä 70% tienoilla, helpossa A:ssa hyvinä päivinä 65% tienoilla. voitimme monta mitalia Pohjanmaan aluemestaruuksissa (Juniori-tasolla). Laku oli minulla melkein 5 vuotta, kun seinä tuli vastaan eikä Laku enää riittänyt minulle kun halusin tietenkin kehittyä ja jatkaa Vaativissa luokissa. Laku sai maailman parhaimman kodin Paraisissa missä se eli onnellisesti elämänsä loppuun asti. Laku on nyt taivaassa, mutta olen onnellinen että se sai hienon lopun elämälleen, ja minäkin kävin sitä moikkaamassa n kerran vuodessa sen jälkeen kun sen myin. Laku opetti minulle todella paljon ja olen iloinen siitä ajasta minkä sen kanssa sain!

Upea Daddy Cool,eli Dadde, löytyi myös Ruotsista. Etsin itselleni Vaativan tason hevosta, ja Dadde oli siihen just sopiva. Ihastuin sen upeaan lennokaaseen raviin, ja sen ulkonäköön. Dadde on varmasti maailman kiltein hevonen, en kertaakaan ole nähnyt sitä vihaisena eikä se ikinä tehnyt mitään pahaa tai testaillut! Täydellinen junnuhevonen siis. Ainut juttu Dadden kanssa oli se että se pelkäsi KAIKKEA mahdollista, siis pikkujuttuja. Dadde oli minulla n 4 vuotta ja sen kanssa kilpailimme hyvällä menestyksellä Vaativa B-luokkiin asti, parhaat tulokset olivat siinä 66% tienoilla. Kun siirryin nuoriin ratsastajiin piti aloittaa kilpailemaan vaativa A-Prix St George tasolla, ja siihen Dadden rahkeet ei enää riittäneet. Kilpailimme kyllä parit Yrjö-luokat, mutta parhaimmat tulokset jäi siihen 58%. Joten taas oli vaikea päätös edessä ja löysin Daddelle todella hyvän kodin Ruotsista,missä se vieläkin on ja nyt viettää eläkepäiviä siellä.  Dadde tulee aina olemaan minulle tosi tärkeä, kun se oli vähä niinkun pieni vauva minulle :)

Zebbe ja Kalle olivat hyviä ystäviä <3

Kindley, eli Kalle, löydettiin Hollannista. Kalle oli kunnon kuuma pakkaus kun tuli meille, koeratsastuksessakin se kuskasi mua aika lailla :D mutta rakastuin täysin sen mahtaviin liikkeisiin ja tekniikkaan, se teki kaikki vaikeat asiat kuin kello! Heti 5 viikon tuttavuuden jälkeen kilpailimme ekoissa kisoissamme, nuorten ratsastajien halli-SM:eissä ja suoraan pronssisijalle! Kalle oli välillä todella kuuma kisoissa että oli vaikea pitää sitä nahoissaan,mutta silloin kun se kuunteli se oli todella upea! Kallen kanssa menestyimme hyvin Prix St George-luokissa voittaen ja sijoittuen. Valitettavasti jouduin luopumaan Kallesta kun  saimme huonot uutiset että Kalle ei enää kestäisi kovaa treeniä. Halusin myydä sen eläkkeelle ja antaa sille hyvin ansaitut eläkepäivät. Kalle on ehkä se hevonen joka on antanut minulle eniten, koska sen kanssa nousimme Yrjö-luokkiin, ja se myös opetti minulle kotona vaikeimpia liikkeitä, ja oli aina ilo ratsastaa sillä koska se aina halusi antaa kaikkensa, no matter what!

Zebbe ei nyt ehkä kaipaa esittelyjä sen enempää, mutta Zebben ostin keväällä 2008 Kallen rinnalle koska halusin nuoren lupauksen joka toivon mukaan nousee tulevaisuudessa GP-luokkiin. Zebbe on ollut minulla nyt siis melkeen 4 vuotta ja olemme jo päässeet aika pitkälle :) Zebbe on maailman ihanin hevonen enkä vaihtaisi sitä mihinkään <3 vaikka meilläkin niitä huonoja päiviä on aina välillä ;)

Hilton sitten astui elämääni viime kesänä juhannuksena, kun löysin siitä videon youtubesta :) On tosi kiva että minulla on nyt kaksi hevosta ja mitä enemmän Hiltonilla ratsastan sitä enemmän huomaan kuinka paljon potentiaalia siinä on,joten odotan innolla mitä tulevaisuus meille näyttää ;)