Intoa täynnä taas!

Nyt kun ollaan pidetty viime viikko vähän lomaa treeneistä niin huomaa kuinka hyvin sekä minä että hevoset taas jaksetaan. On kyllä niin äärimmäisen tärkeää pitää välillä vähän paussia. Huomaan itse kun minulla vähän motivaatio laskee niin en ratsasta läheskään niin hyvin kuin muuten ja silloin on myös epäreilua hevosta kohtaan vaatia siltä täydellistä suoritusta jos ei itse pysty hevosta sinne viemään.

(C) Heidi Järvi

Mulla nimittäin oli vähän sellainen fiilis että molemmat hevoset olivat vähän huonompana kuin yleensä enkä oikeen saanut niitä sinne mihin halusin. Tämä johtui varmaan eniten omasta motivaation puutteesta kun ei vaan jaksanut ratsastaa niin tarkasti kun pitäisi. Ratsastuksessa pitää kuitenkin osata keskittyä sata eri asiaan samalla ja pystyä korjaamaan hevonen ENNEN kun se tekee virheen, eli pitää olla äärimmäisen skarppina.

No nyt sitten tällä viikolla ovat molemmat hevoset vaan parantanut päivä päivästä ja tänään tein ensimmäistä kertaa vähän enemmän kunnon työtä. Hilton on ollut vähän "kiemurteleva" se ei oikeen haluaisi olla suorana ja takaosan päällä vaan yrittää livistää vähän molempiin suuntiin. Olen sen takia ratsastanut vaan uran sisäpuolella, vaatinut että se on tikkusuora ja siinä tehnyt siirtymisiä, täysin suoralla hevosella. Se ei saa livistää mihinkään suuntaan. Tätä tein pari päivää ja oli kyllä vähän hankalaa mutta tänään tunsin että se oli tosi hyvin mun avuilla ja pysyi siis suorana. Pystyin sitten tekemään vähän kokoamisia kohti piruettilaukkaa josta taas eteen isoa laukkaa.

Tehtiin vähän sarjoja myös mutta tässä se jää liikaa paikalleen vaihdossa ja vähän huojuu. Tämä on voimattomuutta mutta katsoisin paremmaksi vahvistaa yksittäisiä vaihtoja ja saada se pysymään suorana ennen ja jälkeen vaihdon myös. Sitten voi tehdä sarjoja kun ne sujuu. Sehän kuitenkin osaa tehdä ihan helposti jopa joka toisessa askeleessa, mutta laatu ei vielä ole tarpeeksi hyvä.

Zebbe oli todella kuumalla päällä, tänään taas :P se on ollut koko viikon aikamoinen kuuma-kalle. Verkkasin sitä tosi pienessä ravissa tekemällä väistöjä lävistäjää pitkin ja ratsastamalla isoja ympyröitä seka suoraan uraa pitkin missä tein paljon siirtymisiä. Sain sitten tehdä taas miljoonaa siirtymistä alas kun se ei oikeen malttais odottaa. Mielestäni tämä on yksi Zebben parhaita ominaisuuksia, se niin mielellään haluaa liikkua että pitää yrittää sanoa sille että vähempikin riittää ja että sen pitää odottaa mua.

(C) Heidi Järvi

Ennen en oikeen osannut tätä hallita kun se oli kuuma kun helposti turhauduin ja jäin itse liikaa kiinni edestä tai tein liian "jyrkkiä" siirtymisiä ja pysähdyksiä. Nyt osaan itse paljon paremmin ratsastaa sitä kun se on tällä tuulella ja muuttaa se energia pikkuhiljaa sinne takaosan päälle jotta se käyttää itseään oikeen eikä vaan juokse menemään.

En kyllä tiedä mitä on tapahtunut kun olen nykyään tosi varovainen Zebben selässä, oon tosi tarkka että koko ajan vaan käytän kevyitä apuja enkä ikinä vahingossakaan tee mitään liikaa :P Mutta Zebbestä onkin tämän kautta muuttunut ihan erilaiseksi ratsastaa. Meillä on niin hauskaa yhdessä ja itselle tulee oikeesti kylmiä väreitä välillä kun ratsastelen sillä, se on vaan niin mahtava hevonen < 3

Ainoat kerrat kun se on oikeasti melkeen mahdoton on silloin jos en ole sillä ratsastanut päivään tai enemmän. Silloin ei oikeen jarrut toimi vaikka miten yrittäis saada se kuulolle :P Mutta on se aika ihana kun se aina niin iloisesti haluaa  liikkua :)