Mikä Come Back Hiltonin kanssa!

En oikeen löydä sanoja kuvaamaan tätä ihanaa hevosta! Voiko hevonen olla enemmän mielyttämishaluinen ja rakastaa esiintymistä?

(Tämän postauksen mun piti julkaista heti kisojen jälkeen mutta kiireiden takia jäi. Kyseessä siis Hyvinkään kisat jotka pidettiin 18-19.5)

Sunnuntaina Intermediaire 1-luokan voitto tuloksella 66,8%

Lauantaina PSG Specialin kakkosia tuloksella 66,4%

Perjantaina tultiin autolla koko perheen voimin Järvenpäähän. En siis ole ehtinyt Hiltonin kanssa ollenkaan treenata, että pikkasen kyllä jännitti ja mietin että mitenköhän meillä oikeen menee. Perjantaina kun Hiltonin ratsastin niin ei ehkä ollut ihan paras fiilis ja vähän mietin, että apua mihin mä olen oikeen ryhtynyt. Kuitenkin Hilton parani siinä kun ratsastin ja sain sen enemmän mun avuille jne.

Lauantaina suunnattiin sitten Hyvinkäälle 3-tason kisoihin, ohjelmana meillä oli PSG-Special. Hilton oli heti verkassa paljon parempi mitä perjantaina, ja se selkeästi kasvoi kun pääsi kisapaikalle ja tiesi mistä on kyse ;)

Hilton ei ole yli kahteen vuoteen kisannut, eikä silti siis kyttäile yhtään mitään, se on tosi cool eikä välitä mistään mitään, mutta silti se on innoissaan ja vähän herää kun pääsee radalla, hyvässä mielessä. Meidän ohjelma sujui muuten hyvin, vähän pieniä rikkeitä tuli, isoin oli virhe vaihdoissa joka kolmannella. Lävistäjällä oli iso lammikko ja just kun piti mennä lammikon yli piti tehdä viimeinen vaihto niin se epäonnistui kun Hilton just samalla sekunnilla hoksas että pitää hypätä lammikon läpi :D

Sunnuntain Inter 1 sujui sitten taas paljon paremmin kuin la:n PSG Special, kyllähän sain sen enemmän ja enemmän mun avuille joka päivä ja se näkyi sitten myös tuloksissa. Päätuomarilta saatiin jopa 68,9% ! Olin itsekin sitä mieltä, että tämä oli paras Inter rata minkä olen koskaan ratsastanut, pystyin tosi hyvin valmistelemaan jokaisen liikkeen, ratsastamaan ja vaikuttamaan, eikä isompia rikkeitä tullut. Paremmaksi olisi voinut vielä onnistua pysähdys ja peruutus, ja jos olisi ollut aikaa treenata olisin varmasti saanut sulut onnistumaan vielä vähän paremmin. Parantamisen varaa siis kuitenkin on vielä!

Taru Arola ikuisti meille taas niin ihanat kuvat, kiitos vielä Taru näistä! Oi kuinka huvittais nyt vaan jatkaa kisaamista Hiltonin kanssa, meillä oli niin hauskaa!

Nyt olisi kuitenkin tärkeämpää löytää Hiltonille uusi koti, toivottavasti joku nyt tajuaa napata sen multa ;) Harvoin tämän tasoista hevosta Suomessa myynnissä joka pystyy ihan varmasti vielä tekemään sinne 70%:n paikkeille tuloksia kunhan säännöllisesti pääsisi treenaamaan, nythän mä vedin ihan kylmiltään ilman mitään treenejä, eikä Hilton muutenkaan treenaa tuolla tasolla tällä hetkellä päivittäin vain toimii opetushevosena. Tämä hevonen on niin täyttä kultaa!

Antakaa mulle se 3 tuntia lisää vuorokauteen niin mä otan tämän nallekarhun samantien kotiin ja pidän itselläni! Oli niin hauskaa taas kisata näitä luokkia, nähdä kaikki ihmiset mitä en ole nähnyt kun olen ollut kisoista poissa niin pitkään, ja kaikista parasta nyt tietenkin on se kun voin jakaa nämä hetket tyttäreni ja mieheni kanssa!

Pippi on nyt ollut viikon Stall Biskopeilla taas lataamassa akkuja ja tekemässä vesi- ja mäkitreenejä, kun me oltiin perheen kanssa viikon lomalla Kreikassa. Huomenna haen tämän rakkauspakkauksen kotiin enkä siis millään malta että pääsen taas ratsastamaan :D Tänään oli niin järkyttävä myrsky täälläpäin etten viitsinyt lähteä ajamaan.

Seuraavat kisat suunnittelen tekeväni Pipin kanssa ehkä 16.6 Vaativa B-debyytti, mutta siis vaan ja ainoastaan jos saan ne vaihdot ihan 110% varmoiksi. Välillä ollaan tehty lävistäjällä 3 vaihtoa helposti ja vaivattomasti ja sitten välillä ei onnistu se yksittäinen vaihto edes :P mutta katsoaan. Kiire ei onneksi ole mihinkään, mutta tuohon nyt vähän tähtään, että jos.. Treeneistä päivittelen lisää taas kunhan ollaan päästy tämän loman jälkeen takaisin hommiin :)

Valmennusta valmennusta ,ja kuvapommi!

Pippi vietti kisojen jälkeen ansaittua 3 päivää vapaata treeneistä (juoksutettu on yhtenä päivänä), kun mä olin työreissussa Helsingissä. Ansaittua vapaata kisadebyytin jälkeen < 3

Nyt rupeaa vihdoin kroppa olemaan kasassa! 

Eilen jumpattiin ja tänään oli sitten Sulvan kentällä Markon valmennus. Tällä kertaa vain yhden päivän valmennus mutta parempi sekin kun ei mitään. Ja niitä treenejähän on nyt ollut tosi hyvin.

Olipa kiva kuulla että Markon mielestä Pippi oli ihan kuin eri hevonen verrattuna viime kertaan 4 vkoa sitten (ja siis parempi kuin viimeksi tietenkin ;) ja nimenomaan enemmän yhdessä osassa ja enemmän takaosan päällä. Olen mäkin nyt oivaltanut monta asiaa miten sitä ratsastaa, tuntuu, että ollaan päästy iso harppaus eteenpäin. Ravissa voi jo vähän säätää kohti passagemaista ravia, tähän sain hyvän vinkin ratsastaa vähän kuin takaosakäännöstä ravia ja ajatella ravia aika lailla paikalleen, juuri sen takia ettei se vaan lähde leijumaan passagessa vaan nimenomaan tulee nopeammaksi ja lyhyemmäksi askelistaan.

Laukassa hyvä tehtävä oli puolirataleikkaa myötälaukasta vastalaukkaan mistä heti noin 10-15 metrin voltti vastalaukassa missä uskallan koota ja kääntää. Tämä vahvistaa sitä kokoamista.

Huomenna ehdin vielä ratsastaa aamusta jonka jälkeen suunnataan sitten etelä-suomeen perheen kanssa, tarkoitus viettää vähän loma-vloppu ja samalla sitten mennään Hiltonin kanssa Hyvinkään kisoihin. La:na PSG Special ja Sunnuntaina Intermediaire 1. Katsotaan miten menee, odotuksia ei kyllä ole koska en ole tietenkään ehtinyt Hiltonilla ollenkaan treenata :D Kuitenkin kivaa päästä näitä luokkia taas kisaamaan ja Hilton varmasti tykkää myös :)

Tässä vielä kunnon kuvapommi kun Cia oli pitkästä aikaa mukana! Mä olin niin iloinen kun näin nämä kuvat kun mielestäni Pippi näyttää niin paljon paremmalta nyt!

Meidän kisadebyytti!

Huhheijaa mua on jännittänyt nämä kisat varmaan enemmän kun mitä jännitti kun ratsastin Helsinki International Horse Show:ssa!! :D

Itse en ole yli kahteen vuoteen lainkaan kisannut, ja sitten kun on vielä uusi hevonen alla niin ei niinkun yhtään osannut odottaa mitään. Kaikennäköisiä scenarioita on pyörinyt päässä, vaikka loogisesti ajatellen kyllä tiesin, että Pippi varmasti käyttäytyy hyvin.

Pippi on ihanan rauhallinen kun sen ottaa kopista ulos, sai helposti laitettua satulan päälle jne. Taluteltiin sitä ehkä vähän turhan kauan ulkona, tai se vähän ehti hermostua kun oli ötököitä aika paljon, enkä mä yhtään ajatellut, että olisi pitänyt ottaa jo toukokuussa ötökkämyrkkyä mukaan :P Hyvä kun muistin edes ottaa Pipin passin ja laittaa kisanumeron suitsiin! Jotenkin ihan pihalla kaikesta kun tosiaan tuntuu, että siitä on ikuisuus kun olen kisannut.

Verkkaan kun pääsin niin Pippi tuntui kyllä tosi jännittyneeltä, mutta kiltisti se meni ja rentoutui mitä kauemmin ratsastin ja se niin antaa mun nyt ratsastaa. Kaikista ihaninta mun mielestä nyt on se, että meistä on tullut oikeasti kavereita ja Pippi luottaa ihan täysin muhun. Siinäkin kun kaveri sitä talutteli ennen kun menin selkään niin se oli vähän levoton mutta heti kun mä tulin siihen niin Pippi rauhottui. Ja kun ratsastin niin sen niin selkeästi tuntee selkään, että vaikka Pippiä vähän jännittäis mutta jos mä sanon sille, että "kaikki on ok, mene vain" niin se menee!

Verkka oli maneesissa ja siitä sitten piti kävellä suoraan ulos ulkokentälle missä kisat pidettiin, ihan valtatien vieressä. Siinäkin oli joku vesiletku yhdellä pitkällä sivulla maassa mitä Pippi vähän pelkäs mutta siinäkin se heti meni kun mä vaan laitoin jalat lähelle. Vähän se katseli kirjaimia ja kukkia siinä radalla mutta ei olisi tullut mieleenkään, että se olis pysähtynyt tai kyttäillyt sen enempää.

Olin niin tyytyväinen meidän rataan, koska vaikka Pippiä jännitti niin se tosiaan yritti ja kuunteli mua tosi hyvin, ja ohjelman loppua kohden se rupes rentoutumaan jo ja parani. Meillä nyt oli papereissa jonkin verran 5:sia kun vähän mokia tietenkin tuli, esim en viitsinyt ratsastaa lisäyksiä ihan täysillä kun halusin vaan saada rennon hyvän fiiliksen nyt ekalle radalle, ja käynnin kautta vaihto epäonnistui, lopputervehdykseen neiti vähän kiemurteli ja alkupysähdyksestä lähti käynnin kautta, koska en siinäkään halunnu käyttää liian nopeeta jalkaa. Näitä ehtii sitten myöhemmin fiilata, nyt oli tärkeintä saada hevoselle itseluottamusta ja mukava kokemus kisoista.

Ja siinä me onnistuttiin tosi hyvin. Kuitenkin ohjelmaan mahtui myös hyviä arvosanoja mm askellajeista 8, lennokkuudesta 7.5 ja ihanat kommentit tuomareilta! Meidän yhteistulos 68.5% riitti ison 39 ratsukon luokassa voittoon!  Eli paljon paremmin ei olisi kyllä meidän yhteinen kisaura voinut alkaa!

Tarkoitus ei ole enää kisata Pipin kanssa helppo A-luokissa, halusin nyt vaan ekat kisat käydä katsomassa helpon luokan, että miten se käyttäytyy ja antaa meille helppo ja hyvä startti. Nyt on suunnitelmissa jatkaa treenejä jotta seuraava startti voisi sitten olla vaatia B-tasolla. Vielä haluan saada paljon enemmän varmuutta vaihtoihin. En halua viedä Pippiä radalle ennen kun tiedän että jokainen liike ohjelmassa on sille helppoa :)

Stall Biskop

(Tämä postaus on tehty yhteistyössä Stall Biskopin kanssa)

Olen niin iloinen, että löysin Stall Biskopin, vaikka se on ollut jo lähes 10 vuotta olemassa, ei sitä vaan ole hoksannut, että meillä on näin mahtava paikka näin lähellä.
Stall Biskop sijaitsee Kruunupyyssä, eli meiltä Vaasasta on reilu tunnin ajomatka sinne.

Ajatus viedä Pippi Biskopeille syntyi tammikuussa kun oltiin käyty Hyvinkään klinikalla. Sehän rupes silloin yhtäkkiä ontumaan oikeeta etusta voimakkaasti, mutta mitään vikaa ei löytynyt ultrassa eikä rtg-kuvissa. Saatiin eläinlääkäriltä ohjeeksi kävellä viikko ja sitten pistää takaisin töihin. Kuitenkin ajattelin, että varmuuden vuoksi olisi parempi pitää pidempi tauko treeneistä. Kotona kävelyttäminen niin kauan ei oikeen innostanut ja muutenkin ajattelin, että voisi tätä aikaa hyödyntää vähän paremmin. Siinä tuli sitten mieleen vesimatto ja mattokävely ja muistin, että meillähän on Pohjanmaalla Stall Biskop.

Soitin Laura Biskopille, juteltiin tosi pitkään ja sain heti tosi hyvän vaikutelman hänestä ja toiminnasta. Joten innokkain mielin lähdin viemään Pippiä sinne. Heti ekana kun tultiin sinne laitettiin Pippi matolle kokeilemaan mitä neiti sanoo. Vaikka oli Pipille ensimmäinen kerta niin ne osasivat siellä hyvin lukea Pippiä, tiesivät just kuinka kauan sitä pystyi matolla pitämään ja miten sitä piti käsitellä. Todella rauhallisesti ne hevosia käsittelee joten hevosille tulee heti turvallinen olo heidän käsissä.

Se mikä mun mielestä oli mahtavaa nähdä oli kuinka hyvin ne osaavat lukea hevosta. Matolla kun hevosta treenaa niin pitää tietää ja osata nimenomaan nähdä hevosesta kuinka kauan hevonen jaksaa siinä olla, ettei pidä sitä siinä liian kauan. Matollahan hevosen on pakko kävellä jaksoiko se vai ei, sehän ei voi vaan pysähtyä.

Tässä Pippi kävelee kuivalla matolla Tammikuussa. 

Mä pääsin myös itse matolle kävelemään ja se oli kyllä todella avartavaa. Jotenkin sitä ei tajua kuinka rankkaa matolla käveleminen on ellei sitä itse kokeile. Mulle laitettiin pieni mäki ja reipas vauhti. Kyllä siinä nopeasti rupes tuntumaan lihaksissa, ihan jo parissa minuutissa. Ja mä kuitenkin olen ihan tottunut liikkumaan ja käyn salilla ja lenkeillä jne. Että voin kyllä sanoa ettei mattokävelyä todellakaan voi verrata siihen, että esim taluttelis hevosta mattoilun sijaan. (Vedessä kävelyhän on sitten vielä asia täysin erikseen.)

Tässä Pippi pääsiäisen yli vesikävelyllä, edestäpäin ja sivustapäin katsottuna.

Kuntoutuskauden jälkeen Pippi oli aivan mielettömän irtonainen ja letkeä kropastaan ja oli suoristunut paljon ja löytänyt tasapainoa. Nehän kävelee matolla vaan suoraan eteen eikä yhtään kaarevalla uralla mitä muuten ratsastaessa aina tehdään kun pyöritään kentällä tai maneesissa.
Muutenkin mattokävely ja vedessä käveleminen on superhyvää vaihtelua treeniin!

Vesi-maton ja maton lisäksi Biskopeilla on myös pore-allas, hierova pöytä ja laaseri. Näistä voitte lukea lisää täältä. Näitten lisäksi Biskopeilla on myös omat eläinlääkärit jotka käyvät siellä säännöllisesti.

Ajattelin, että tulen viemään Pipin Biskopeille aina kun me lähdetään reissuun, Pippi saa hyvin palauteltua kropan ja pään treeneistä, mutta saa kuitenkin toisenlaista treeniä joka vahvistaa eri lihaksia ja avaa sen kroppaa. Mattokävelyn lisäksihän ne myös tosiaan laaseroi hevosia säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Laurakin löysi heti viimeksi kun oltiin pääsiäisen yli, että Pippi oli jumissa selästä ja lavoista ja pystyivät sitten niitä paikkoja laaseroimaan ja Pippi on ollut todella paljon parempi sen jälkeen.

Toinen, ehkä tärkein asia, miksi haluan Pipin sinne viedä, on kun tiedän että hevoseni on hyvissä käsissä ja sitä hoidetaan todella hyvin. Nyt kun oltiin reissussa en kertaakaan miettinyt, että onkohan sillä nyt kaikki ok, onko saanut ruoat niinkuin pitää jne. Se on tosi ihana asia kun lomalle lähtee ettei tarvitse huolehtia mistään. Jokaista hevosta hoidetaan siellä yksilöllisesti, kun kuitenkin sinne yleensä tuodaan hevonen kuntoutukseen.

Biskopin hinnaston löydätte täältä, muutenkin suosittelen tutustumaan heidän kotisivuihin http://www.stallbiskop.fi/

Siellä on mukavaa ja asiantuntevaa porukkaa ja kaikki hevoset näyttävät olevan hyvin tyytyväisiä ja viihtyvän siellä. Pippiä ei meinattu saada lastattua kun lähdettiin kotiin, ja nykyään se kuitenkin on todella helppo lastata ja kävelee suoraan koppiin, se ehkä kertoo myös jotain :D

Jassan valmennuksista!

Perjantai ja lauantai käytiin Pipin kanssa Sulvan ulkokentällä ja Jasmin Sikströmin treeneissä. Sulvan kenttä on aika hankala paikka hevosille, se on aika lailla keskellä jäätävän isoa pelto-aluetta, ja toisella lyhyellä sivulla on metsikkö jonka takana lastentarha ja työmaa.

Voin ihan rehellisesti sanoa, että mua jännitti ennen kun sinne lähdettiin, että miten Pippi siellä pystyy käyttäytymään. En ollut edes ikinä sillä vielä ulkona ratsastanut! Keskiviikkona kävin sitten kyllä kotona meidän toisella ulkokentällä vähän tunnustelemassa, ja ihan tosi kiltisti Pippi oli. Vihdoin ovat lumet sulaneet, että ulkona voi nyt oikeasti ruveta ratsastamaan.

Jotenkin mulla on vielä muistossa miten Pippi käyttäytyi kun se mulle tuli kun se oli jotenkin vaan todella epäluotettava, maneesista se yritti livistää ovesta jos se oli auki jne :D Mutta nyt neiti on maailman ihanin ja niin mun kanssa koko ajan. Tämä on just se mitä tammoissa on niin ihanaa, kun ne saa luottamaan ihmiseen ne tekee niin mielellään ja ovat niin ihania. Ainakin tämä neiti!

Tuntuu, että me ollaan nyt molemmat päästy tutustumaan toisiimme ja Pippi luottaa muhun, mä saan ratsastaa sitä aivan eri tavalla nyt, se yrittää kun mä pyydän jotain, vaikka oliskin rankkaa, eikä enää kyseenalaista mua. Toki välillä pitää vähän kysyä onko pakko mutta meidän yhteistyö on nyt ihan eri planeetalta mitä oli syksyllä. Kyllä se vaan vie oman ajansa, että oppii uuden hevosen tuntemaan eikä me vielä olla lähelläkään sitä pistettä että yhteistyö olisi saumatonta, mutta sinnepäin toivon mukaan menossa.

Perjantaina ekana päivänä Pippi selkeesti jännitti ja silloin se menee vähän lukkoon selästään ja makaa kädelle eikä siis kanna sen etuosaa itse. Saatiin kuitenkin se ratsastuksen aikana paljon paremmaksi. Mun pitää muistaa lyhentää ulkokylki molemmissa kierroksissa vaikka taivutan sisälle. Se yrittää vähän livistää pitkäksi ulkokyljestä aina, ja laukassa ulkotakajalka helposti livistää ulos.

Pipin ratsastaminen on kuin kokoisi palapeliä. Kun aloittaa sen kanssa se aina tuntuu, että se olisi 10:ssä eri osassa, eikä ole mikään maailman ihanin ratsastaa, eikä se varmaan näytäkään maailman parhaalta :D mutta sitten jos ne kaikki palaset saa oikeisiin paikkoihin se jotenkin vaan "loksahtaa" oikeaan asentoon ja silloin se on maailman ihanin. Siitä tulee tosi kevyt ja kulkee ajatuksen voimalla. Huomaa että senkin on helppo silloin olla, ihan kun se sanois "aah tätäkö sä halusit, miks et heti sanonut?" :D Sehän ei ole luonnostaan rakennettu ylämäkeen vaan päinvastoin pikkasen matala edestä, mutta sillä on mieletön kyky kantaa itseään ja käyttää sen kroppaa.  Se pitää vaan osata ratsastaa siihen.

Lauantaina oli jo heti alusta todella hyvä, vähän jumpattiin laukassa väistämällä uralta pari metriä uran sisäpuolelle ja sitten taas suoraan (tässä ajatus lyhentää ulkokylki). Tehtiin vastalaukassa kokoamiset, tässä pysyy paremmin suorana eikä valu ulkokylki pitkäksi. Paljon treenaan tätä kotona myös. Sitten tehtiin parit vaihdot jotka onnistuivat hyvin. Kerran tuli yksi vaihto takaa jäljessä mutta se oli täysin mun vika.

Sitten tehtiin ympyrällä vähän kokoamisia, tässä on hyvä ensin vaan lähteä pienentämään ympyrää ilman että Pippi saa lähteä ajattelemaan kokoamista, sitten vasta kun se ajattelee eteen, voin koota pari askelta ja kääntää vähän etujalkoja sisälle. Näette tämän videolla mun Instagramissa täällä. Tässä myös näkee hyvin miten se livistää ulkotakajalan kanssa vähän ulos vielä.

Nämä on voiman puutteita kaikki asiat, lisää treeniä vaan ja oikeanlaista liikkumista niin eiköhän se siitä. Kahden viikon päästä olis tarkoitus mennä debytoimaan kisaradoille, aloitetaan ihan täältä 2-tason kisoista ja luokkana on Helppo A:2. Haluan vaan käydä katsomassa miten Pippi käyttäytyy ja minkälainen se on kisoissa ratsastaa. Ensi viikolla on Nipsun treenit vielä 2-3.5, mahtavaa kun näin usein saadaan nyt apua, se auttaa meitä varmasti hyvin eteenpäin!

Markon valmennus

Siis tää on niin luksusta kun me päästään näin usein nyt valmentautumaan. Aivan mahtavaa ja juuri mitä me tarvitaan.

Vihdoin sain tilattua itselleni uuden kisakypärän! Kepin kypäriä olen pitkään kuolannut mutta kauan kesti että sain päätettyä millä tuunauksilla. Tämä on nyt tummansininen galassia-etuosalla, nappi ja tuo raami on rose-kultaa < 3

Pippi on maanantaista lähtien ollut todella nihkeän oloinen eikä ollenkaan laukassa käytä selkää, tuntuu että ristiselkä tai lantio on ihan lukossa. Ajattelin ensin, että on vaan väsynyt mutta nyt rupesin miettimään että varmaan on kiima taas menossa kun just tämmöinen se oli noin kuukausi sitten myös. Laukka ei pyöriny niinkun millään ja se oli ihan tosi hankala ratsastaa. Jotenkin kun se ei pääse nostamaan selkää ja yhdistämään koko kroppaa töihin niin se tipahtaa lapojen ja etuosan kanssa ihan alas ja makaa mun kädelle (mitä se ei IKINÄ tee muuten) , ja siinä tietenkin vielä vinouskin korostuu entistä enemmän kun paino on enemmän etuosalla kuin takaosalla.

Nyt en kyllä saa hirveästi valittaa koska neiti on niin paljon kivempi ja paremmalla tuulella nyt ja yrittää tehdä mitä mä pyydän, vaikka huomaa, että se ei oikeen vaan pysty. Luulen myös että se on kropastaan väsynyt, se on ollut niin superhyvä viime Nipsun treenien jälkeen että varmaan nyt vaan pienen paussin aika. Onneksi olenkin varannut ensi viikosta taas Stall Biskopilta paikan, Pippi menee sinne viikoksi kun me lähdetään perheen kanssa reissuun pääsiäisen yli.

Nyt myös ensimmäistä kertaa reissaaminen sujui ongelmitta, huomas ettei Pippi stressannu ollenkaan koska se söi sen puurot kaikki kerrallaan sit kun oltiin päästy kotiin. Joka ikinen kerta tähän mennessä kun jossain ollaan oltu se on jättäny puurot syömättä noin puoli viikkoa reissun jälkeen... Eli super super hyvää treeniä tämä pieni retkeily!

Treeneissä yritettiin saada neitiä kantamaan mutta se tosiaan tuntui aikamoiselta mission impossible kun selkä vaan oli niin lukossa. Tuli kyllä paremmaksi ja notkistui ja oli tänään huomattavasti parempi kuin eilen. Aika hassua miten niin notkea ja pehmeä hevonen muuttuu niin jäykän oloiseksi sitten kun on jotain. Mutta tämä on niin Pippiä, se reagoi niin suuresti kaikkeen ja se näkyy ja tuntuu aina niin paljon jos on jotain!

Sulkuja ympyrällä tehtiin laukassa, aktivoiden ulkotakajalka, siirtymisiä missä sen pitää pysyä enemmän kasassa. Tänään siedätettiin vähän maastakäsin raipan työskentelyn kanssa, tämän se hyväksyy todella hyvin nyt! Ei ollenkaan mene paniikkiin tai ahdistu. Tästä pikkuhiljaa niitä puoliaskelia sitten.

Veikkaan että vien Pipin vasta ke iltana Biskopeille, eli jumppailen vielä nämä päivät kevyeesti. En usko, että tekee hyvää laittaa se vaan seisomaan jos se on noin jumissa, parempi pitää vähän kevyeesti liikeessä koska sitten kuitenkin tulee viikon täys tauko ratsastuksesta ja vesimatto-treeni on varmaan parasta mitä voi olla jos selkä on vähän lukossa!

Kevään suunnitelmia..

Viikonloppuna on taas valmennusta tiedossa kun Marko Björs tulee Vaasaan. Olen käynyt tosi pitkään Markon valmennuksissa edellisten hevosten kanssa ihan junnu-iästä asti. Nyt on ollut vähän taukoa kun Marko ei ole pitkään aikaan käynyt Vaasassa, joten tosi kiva taas päästä saamaan häneltä vähän vinkkiä Pipin kanssa!

HSK Photography

Pippi on ollut superhyvä Nipsun valmennusten jälkeen, teki 1 ainoan epäpuhtaan vaihdon tässä muuten kaikki vaihdot ovat olleet puhtaita. Olen aika paljon vaihtoja tehnyt nyt ja päästiin jopa tekemään pari vaihtoa samalla linjalla peräkkäin jotka onnistuivat hyvin! Tein ihan vaan pitkällä sivulla uran sisäpuolella ensin myötälaukasta vastalaukkaan ja sitten takaisin myötälaukkaan. Tässä vaiheessa en tietenkään laske mitään askelia välissä, tärkeintä että vaihtaa avuista ja että laukka vaihtojen välissä on hyvä.

Eilen aamulla Pippi tuntui aika väsyneeltä, tälle päivälle olinkin suunnitellut vapaapäivän ja huomenna saa juosta liinassa ilman mitään sivuohjia. Torstaina sitten tarkoitus vaan ratsastaa taas avuille kun sitten on tosiaan perjantai ja lauantai valmennukset.

Ensi viikolla me lähdetään reissuun pääsiäisen yli, joten Pippi lähtee taas stall Biskopeille vesimattotreeneihin noin viikon ajaksi. Tekee varmasti hyvää nyt vähän palauttelu ratsastuksesta ja samalla saa kroppa ja pää erilaista treeniä.

Toukokuussa sitten toivon mukaan on paljon kivoja tapahtumia, Nipsu tulee taas valmentamaan 2-3.5, 11.5 ajattelin lähteä 2-tason kisoihin näyttämään kouluaitoja neidille, sitten 18.5 on Porissa 1-tason kisat mihin ehkä myös menen harjoittelemaan jos tuntuu siltä että sitä tarvitaan. Tampere Dressage Festivaalit ovat sitten 24-26.5 ja sinne toivon, että uskalletaan ilmoittautua ja että sopivia luokkia löytyy :P Jos ei niin onhan niitä kisoja sitten kesällä vaikka kuinka, mutta tämä nyt olisi suunnitelma ja tavoite. Sen jälkeen katsotaan taas eteenpäin, haluan kuitenkin panostaa enemmän treeneihin ja päästä koulutuksessa eteenpäin ja kisata sitten vasta tosissaan kun päästään korkeampiin luokkiin. Mutta toisaalta onhan se kisojen harjoittelu myös tärkeää, että hevonen myös toimii kisoissa ja on siellä ratsastettavissa ja rento. Jotkut hevoset ehkä vaatii paljon startteja ennen kun rentoutuu radalla ja toiset ovat ihan kuin kotona heti alusta. Sitä en vielä Pipistä tiedä, se jää vieä nähtäväksi!

Taru Arola

Hiltonista oli tarkoitus tehdä oma postaus ja se onkin vähän jäänyt. Olin kovasti ajatellut ja pohtinut, että ottaisin sen kotiin ja löytäisin aikaa myös Hiltonille. Mutta aika ei kyllä vaan minulla tällä hetkellä siihen riitä vaikka kuinka haluaisin. Hilton on siis etelä-Suomessa missä Nipsu auttaa minua sen myymisen kanssa, samalla se on Nika Academyn käytössä myös. Tärkeintä olisi nyt vaan löytää Hiltonille hyvä uusi koti, sen Hilton ehdottomasti ansaitsee!

Nipsun valmennukset 28-29.3, videoitten kera!

Kuva: Sofia Kuusela

Torstai ja perjantai meillä oli Nipsu täällä Vaasassa valmentamassa, taas pitkästä aikaa. Oltiin viimeksi Pipin kanssa Keisarinmäellä joulukuussa. Oli kiva taas saada hyvä neuvoja parhaalta valmentajalta! Ja kaikista kivointa oli kuulla, että Pippi on ihan eri hevonen nyt mitä joulukuussa! Kantaa itsensä nyt ihan eri tavalla eikä vaan makaa ohjaan. Ja kyllähän se tuntuukin todella paljon paremmalta nyt.

Torstaina harjoiteltiin vähän avoja ja sulkuja, suoraan uraa pitkin mutta myös diagonaalilla. Laukassa vähän valmistelevaa harjoitusta piruetteihin, mun piti tulla lävistäjälle sulussa, keskihalkaisijalla kääntää ikään kuin kulma toiselle pitkälle sivulle, ja siitä jatkaa taas sulkua. Eli vähän V-mallinen kuvio. Näitä on hyvä harjoitella varmaan nyt välillä myös, että oppii vähän sitä kääntämistäkin.

Katsottiin myös laukanvaihdot ja ne onnistui torstaina heti ekalla yrityksellä puhtaasti niin ei katsottu niitä sen enempää siinä. Ravissa mun pitäis vaan malttaa mennä pienesti, ja oikeastaan ajatella etujalat pienemmäksi ja takajalat nopeammaksi ja enemmän alle. Tässäkin tasapaino pysyy nyt ihan eri tavalla, ja tahti, vaikka ravia vähän pienentäiskin. Eikä Pippi protestoi vaan tekee mielellään. Se oli tuossa ennen lomaansa vähän silleen, että jos lähti kokoamaan niin se helposti ärsyyntyi siitä ja jäi vaan pohkeen taakse tai protestoi. Nyt sen on paljon helpompi ottaa painoa takaosalle eikä silloin tietenkään tunnu yhtä raskaalta, vaan tekee sen mielellään. Vieläkin pitää varoa ettei kokoa liikaa, se helposti itse istuu liikaa takaosan päälle eikä sit pääse siitä pois ja ahdistuu.

Perjantaina sitten työstettiin laukkaa enemmän, se on mulle selkeästi se vaikein askellaji. Mun pitää tässä oppia istumaan samalla tavalla kuin ravissa, etten auta sitä liikaa jaloilla! Se on niin iso se sen laukka ja menee helposti vielä kahteen osaan, että vähän tietämättä autan sitä siinä liikaa. Pitää korjata kerran mutta sitten siinä välissä yrittää antaa sille mahdollisuus itse löytää se oma tasapaino. Videolla yritetään just suoristaa sitä ja sen kautta saada rehellisempi laukka. Vaihdotkin onnistuu helposti kun se on rehellisesti pohkeen edessä ja takaosan päällä.

Laitan teille nyt vähän videopätkiä eilisen treenistä, onko näitä kiva katsoa vai pitäiskö olla vaan sellaisia tosi lyhyitä klippejä? 

Nyt myös päätin asettaa meille tälle keväälle tavoitteen, nimittäin olisi tarkoitus Tampere Dressage Festivaaleilla tehdä meidän virallinen kisadebyytti!!! Siihen on nyt 2 kuukautta vielä aikaa, ja jos nyt päästään hyvin treenaamaan jne niin se vois olla ihan realistinen tavoite. Ennen sitä katsoin että on parit 1 ja 2-tason kisoja täälläpäin missä ajattelin käydä jotta se vähän tottuu valkoisiin aitoihin jne. Sitten sen mukaan katsoa mitä luokkia siellä Tampereella mennään. Oikeastaan mieluummin ottaa tosi helppo luokka koska tarkoitus on nyt vaan saada sille hyviä kokemuksia ja itseluottamusta radalla, sekä minulle että Pipille!

Enne sitä meillä on myös hyvin valmennusta, Marko tulee 2 viikon päästä ja Nipsu sitten taas toukokuun alussa. Toivottavasti nyt päästäis treenaamaan ja kehittymään olisi niin kiva päästä takaisin kisaradoille < 3

Kuva: Sofia Kuusela

Valmennustäyteinen kevät!

Aina olen valittanut, että täällä Vaasassapäin käy niin huonosti valmentajia, tai liian harvoin, niin nyt on kesään asti kuulkaas oikeastaan joka toinen viikko valmennuksia! Ja siis sellaisia valmentajia missä haluan käydä :) Nyt viikonloppuna meillä oli Jasmin Sikström täällä valmentamassa, sitten kahden viikon päästä Nipsu tulee taas, ja Nipsun valmennusten jälkeen kahden viikon päästä tulee Marko Björs! 

  

Nyt kyllä niin luksusta, ja onneksi nyt just kun me oikeasti tarvitaan apua, että päästäis treenissä eteenpäin ja ehkä sinne kisoihinkin joskus! 

Vaan se, että valmennukset ei tällä kertaa järjestetty meidän kotitallilla vaan sai ajaa toiselle maneesille, oli niin hyvää treeniä meille. Pippi kun ei ole käynyt kauheasti missään niin vaan se matka ja uudessa paikassa ratsastaminen tekee tosi hyvää sille tässä vaiheessa. Sitä pitää nyt vaan treenata ja käydä useammin muualla ratsastamassa jottei se matkustaminen olisi mikään juttu. 

Pippi selkeästi jännitti eilen tosi paljon, se ei kyttää mitään ja on silleen kyllä kiltisti, mutta iso hevonen isolla liikkeellä joka menee ihan kahteen osaan kun jännittyy, ei ole kauhean helppo ratsastaa. Ei siinä oikeen voi paljon tehdä jos se jännittää niin selkä menee lukkoon, se on sit haastavaa. Kuitenkin saatiin se aika nopsaa toimimaan huomattavasti paremmin eilen, ja kaikista parasta näissä kahdessa päivässä on ollut se, että se on antanut mun ratsastaa sitä! 

Paljon vaan perusasioita hinkattiin, mitkä onkin meille tällä hetkellä ne tärkeimmät. Pippi on ihan eri hevonen silloin kun sen kropan saa hallintaan, kun silloin kun se vähän horjahtelee menemään. Ei se itsekään silloin oikeen pysty liikkumaan tai huomaa että sitä ärsyttää kun on vaikeaa. Kun saa varsinkin lavat ja etuosan hallintaan, se kantaa sen etuosan ja työntää takaa niin kaikki on niin paljon helpompaa!

Tänään oli jo paljon parempi ja saatiin parempia pätkiä. Se oli nopeampi avuille ja kuunteli paremmin. Ei vielä kuten kotona, mutta huomattavasti parempi. Kuitenkin saatiin tosi hyvin parannettua eilisestä. Nyt mun pitää vaan muistaa ratsastaa sitä enemmän "kahdella ohjalla" ja uskaltaa käyttää jalkaa. 

Kuvat otettiin viikko sitten ne on kaikki Sofia Kuuselan käsialaa. Upea vaaleanpunainen setti on Equestrian Stockholmilta (jonka kanssa minulla on yhteistyö.) 

Jos treeneistä kiinnostaa katsoa videoita, ne löytyy mun instagramista SB__Dressage_

Kuulumisia pitkästä aikaa!

Taas on aikaa vierähtänyt, oikeastaan ei ole ollut mitään mielenkiintoista kerrottavaa kun Pippi on tosiaan ollut 4 viikkoa matto- ja vesikävelytreenissä.

Kävin hakemassa neidin Stall Biskopista viime sunnuntaina, ja vähän ollaan päästy taas totuttelemaan satulaan ja maneesissa juoksemiseen ;) Olin odottanut, että Pippi olisi ollut paljon herkempi ja arempi kun ensimmäisen kerran nousin satulaan, mutta se otti asiat tosi lungisti. Te jotka ootte meitä seurannut tietää, että Pippillä oli vähän ongelmia satulaan nousemisen kanssa, Tanskassa ne sanoi, että sillä on se joku "satulavyökramppi" mutta mä oon kyllä tullut siihen tulokseen ettei sillä mitään sellaista ole, se oli vaan niin herkkä kyljistään aina alkuun kun ratsastajan jalat tuli siihen ja sitä ahdisti. Uskon, että tämä on johtunut osittain siitä, että sillä oli mahan kanssa ongelmia kun minulle tuli.

Nyt kun niitä ei ole niin se ei myöskään arista enää selkään-nousussa. On se pikkasen silleen herkempi ja vähän "varpaillaan" parisen minuuttia kun selkään menee, mutta ei mitenkään pahasti.

Ollaan aika rauhassa lähdetty nyt liikkeelle, sunnuntaina se oli niin innoissaan kun tultiin maneesiin mutta meni nätisti liinassa kuitenkin vähän ravia ja laukkaa molempiin suuntiin, ennen kun sitten menin selkään. Ravasin vaan selästäpäin parit ekat päivät, se on kuitenkin taas iso ero kropalle mennä ratsastajan kanssa kaarevilla urilla, kuin mennä matolla vaan suoraan eteen.

Torstaina, eli eilen, meillä kävi Markku Pätsi hieromassa, ja paljon kehuja sai Pippi, varsinkin sen etuosastaan. Oli nyt niin irtonaisen ja letkeän oloinen! Takaosassa oli reisissä pientä aristusta mutta sellaista "hyvää aristusta", eli merkki siitä että se on tosiaan tehnyt siellä matolla hommia, joutunut nostamaan ja työntämään vedessä ja ylämäessä.

Muuten olen tässä parin päivän aikana jo huomannut, että Pippin tasapaino on ihan eri luokkaa kun mitä ennen mattotreenejä, se oli aika sellainen huojuva torni, ja vähän menetti tasapainon välillä. Nyt on selkeästi vakaampi ja paremmassa tasapainossa! Liikkuu myös paljon paremmin koko kropan läpi.

Uskon, että tämä oli just hyvä idea tähän kohtaan laittaa se sinne 4 viikoksi. Meillä oli alussa vähän takkuilua, ensin satula joka kipeytti sen selän, sitten kavio joka aiheutti jännitystä ja ongelmia kroppaan.. Eikä se varmaan täysin siitä satulahommasta päässy palautumaan, onhan niillä ihan vaan se kipumuistikin sen verran hyvä, että ehkä on vähän jännittänyt kuitenkin sitä selkää vaikka vaihdettiin sopivaan satulaan.  Nyt saa vähän niinkun aloittaa puhtaalta pöydältä ja se on ihan huippua! Nyt vaan rauhassa maltillisesti nostetaan treenin määrää ja yritetään pitää hyvä motivaatio yllä.

Olen myös luvannut kirjoittaa Hiltonista, se on tosiaan tullut Suomeen ja on tällä hetkellä Ainossa, on edelleen myynnissä, ja tarkoitus on löytää sille täältä hyvä koti, tai vaihtoehtoisesti se saa tulla mulle kotiin tässä kevään/kesän mittaan. Mulla on vaan niin huonosti ylimääräistä aikaa kahta hevosta pitää, kun on työt, lapsi ja mies jotka myös tarvitsevat multa sitä aikaa ;) Mutta olen niin iloinen että Hilton on taas kotona, käyn sitä moikkaamassa parin viikon kuluttua niin silloin teen siitä tarkemman postauksen tuoreitten kuvien kera < 3