Sophia Backlund
SB Dressage Ab Oy
"The more I learn, the more I realize how much I don't know"

Sivut

onsdag 29 maj 2013

Keep on fighting!

Kuinka tärkeää on että on selkeä tavoite kun ratsastaa ja kilpailee?



Minulla on selkeä tavoite mitä kohti koko ajan työskentelen. Se että minun tavoite on todella korkealla tottakai tekee sen että aika usein lannistun ja tulee vähän huono fiilis kun tuntuu että on niin vaikea sinne päästä. Mutta toisaalta mua ei kiinnostais ehkä samalla tavalla tsempata täysillä ellei minun tavoitteet olisi niin korkealla.

Kuitenkin olen tässä vuosien aikana huomannut ja oivaltanut sen että se matka sinne tavoitteeseen on se tärkein, ei se saavutus. Se että saan treenata joka päivä maailman ihanimmilla hevosilla ja huomata kuinka ne kehittyy ja että he myös nauttivat työnteosta on se mitä tekee tästä lajista niin hienon. Se on loppupeleissä kuitenkin se arki joka on se tärkein, koska sitä arkea me kuitenkin eniten eletään. Ne isot tärkeät kisat ovat vaan pari päivää koko elämästä joten ne on niin pieni osa siitä joten ei saa unohtaa sitä että se mitä teet joka päivä on se mitä oikeasti merkitsee jotain. 

Se on kuitenkin totta että ilman tavoitteita se arkikaan ei ehkä maistuisi samalta eikä motivoisi treenaamaan niin kovaa ja uhraamaan niin paljon. Mutta täytyy kuitenkin löytää se tasapaino ja välillä pysähtyä ja nauttia niistä pienistä hetkistä arjessa, koska ne on kuitenkin ne pienet hetket jotka loppupeleissä ovat ne isot hetket.

Ja se rakkaus omiin hevosiin ja se kun saa sitä rakkautta takaisin on se KAIKISTA paras tunne ikinä ja sitä ei voita mikään < 3


Minä olen aina ollut todella itsekriittinen ja haluan aina ylöspäin enkä ikinä voisi vaan "tyytyä" tilanteeseeni. Tämän takia minusta varmaan tulikin kilparatsastaja ;) joillekkin riittää se että saa vähän köpötellä ja kierrellä pikkukisoja ja se on todella hyvä sekin, kaikilla meillä on eri näkemys elämästä ja eri tavoitteet ja niin sen kuuluukin olla. Minua vaan välillä ärsyttää kun olen pistänyt niin korkealle omat tavoitteeni ja lannistun sitten kun tuntuu että en oikeen pääse sinne tarpeeksi nopeasti.

Toisaalta kouluratsastus on erittäin hidas laji ja minulla on kaksi todella nuorta hevosta jotka eivät ole vielä lähelläkään niitten "parasta ikää". Tärkeintä kai vaan on se että ei saa IKINÄ luovuttaa vaan AINA jatkaa eteenpäin vaikka kuinka vaikealta tuntuisikin. Näin minä kuitenkin aion tehdä koska niin kauan kun et ole luovuttanut niin et ole hävinnyt. Joku päivä se kova työ palkitaan kunhan vaan jaksaa jatkaa tsempata ja pitää pää ylhäällä läpi vastoinkäymiset.

Meillä on kisakausi alkanut kyllä nyt hyvin mutta toki haluaisin olla vähän pidemmälle päässyt jo Zebben kanssa.. mutta se ei aina ole niin helppoa kun täällä Vaasassa ei oikeen ole mahdollisuutta päästä hyvän valmentajan silmien alle säännöllisesti ja kisat ovat aina pääsääntöisesti noin 400km päässä joten tekeehän se tämän homman paljon haastavammaksi.

Mutta tosiaan, ei saa luovuttaa ja niin kauan kun jaksaa tehdä kovasti töitä kohti niitä omia tavoitteita ja unelmia niin kyllä sinne jossain vaiheessa päästään, tai kuollaan yritettäessä mutta silloin ei ainakaan kukaan voi tulla sanomaan että ei olisi yrittänyt ;)

Mitä haluan sanoa on siis se että on hyvä jos on tavoitteita, kunhan muistaa nauttia siitä matkasta kohti niitä tavoitteita eikä ikinä luovuta siinä matkalla!

11 kommentarer

  1. tää oli kyllä ihan asia puhetta :) ihana kirjoitus! kyllä nous oma motivaatio taas hepan kanssa! :)

    SvaraRadera
  2. Kirjoitit niin asiaa! Itsekin harrastan sitä, että masennun jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Nyt tuntuu, että junttaan vain paikoillani, koska edellinen hevoseni kuoli yllättäen tapaturmasta johtuen ja nyt minulla on alla nuorempi ja huomattavasti "raaempi" hevonen, joten joudun tavallaan aloittamaan taas siitä, mistä aloitin edellisen hevosen kanssa, silloin kun sen ostin. Mutta pää asia on, että kirjoituksesi tsemppasi minua todella. Kehitys ei tapahdu hetkessä, vaan se vaatii aikaa ja kovaa työtä. Kiitos tästä! :)

    SvaraRadera
  3. Ihana kirjoitus Sophia! :)

    SvaraRadera
  4. Så bra skrivet :) Motiverar verkligen! #skickavidarenätkärlek

    SvaraRadera
  5. Ihana kirjoitus! Nautitaan arjesta - ja erityisesti niistä tavoitteiden onnistumisista ;) Tsemppiä niin arkeen kuin kilpailuihinkin, toivon sulle kaikkea onnea ja menestystä matkallesi.

    SvaraRadera
  6. Voi miten kannustava kirjoitus! Juuri tänään oli fwb-ruunani kanssa niiiin huono päivä, kuuma ja ötököitä, ei hyvä yhdistelmä. Ruuna todella herkkänahkainen ja herkkäsieluinen, niin eipä meinannut tulla treenistä mitään. Mutta jospa sitä taas jaksaisi tavoitella parempia päiviä :) Minun on muuten todella vaikea asettaa tavoitteita, ruunaani ei pysty oikein kuljettamaan ja tavoitteet olisi asetettava muuhun kuin kilpailemiseen.

    SvaraRadera
  7. Joka sana aivan totta!! Pitää kiittää sinua, oon saanut niin paljon apua omaan ratsastukseen täältä sun blogista ja on aina ihanaa lukea tätä kun kirjoitat usein ja näkee kuinka motivoitunut ja innostunut sä olet :--) Hyvää kesää ja kilpailuonnea sulle Hiltonille ja Zebbelle!

    SvaraRadera
  8. Hevoset on ratsastajiensa taideteoksia ja vaikeaa taidetta se on, kun joutuu antamaan koko keskeneräisen kokonaisuuden välillä väliarviointiin ihmisille, jotka ehkä näkevät asioita väärin tai ovat kertakaikkiaan mieltyneet "toisenlaiseen taiteeseen"...matkan varrella pakko muistaa, että kaikkia ei voi miellyttää ja sen ei ainakaan pidä antaa lannistaa!
    No, sulla on nyt alla hienot hepat, ei mitkään välitavoite hepat, joten matka tavoitteeseen on alle hevosenmitta = )

    Totta, suhde hevoseen on parasta, se, että oppii tuntemaan oman yksilönsä!

    SvaraRadera
  9. Mulla on tavoitteena saavuttaa välitavoitteet ja että molemmat nauttii. :) Haluan kouluttaa heppani mahd pitkälle. Oli he C, kun tuli, nyt osaa vaB liikkeet. He B kisattu.

    SvaraRadera
  10. Niin totta koko teksti. Itse jouduin luopumaan omista tavoitteistani aivan kokonaan, sillä ei ole varaa ostaa/pitää hevosta jolla sinne pääsisi. VaB tyssäsi minulla "ura" ja rats.ohjaajakoulunkin jouduin jättämään kesken. Hienoa kuitenkin, että muilla on mahdollsuus ratsastaa ja kilpailla. Ehkä minäkin sitten joskus palaan kouluradoille.

    SvaraRadera