Zebben selässä istuminen...

... onkin minulle vähän haasteellista. Olen aina tuntenut että en pääse sinne oikeen istumaan alas satulaan, vaan että jään etukenoon, jolloin mun jalat karkaa liian taakse, seurauksena että Zebbe vähän karkaa eteen kun mun jalat pyytää sitä tietämättä eteen, ja sittenkin sekin menee etukenoon ja lopputulos on että mä jään sitten "roikkumaan" ohjiin kun koko paketti on niin etukenossa :D

 (C) JB-kuvaus. Kyllähän mä pystyn siellä istumaankin, nyt on varmaan vaan pitkän paussin jälkeen taas vähän vaikeeta.

Tämän huomasin hyvin tänään kun tuntui että en vaan saanut siitä kunnon otetta. Nipsu kävi sitten selässä ja mietittiin mikä siinä vois olla koska se ei karkaa samalla tavalla Nipsun kanssa, ja todettiin että syy on se että en pääse sinne istumaan ja nyt kun en ole pitkään aikaan Zebbellä mennyt niin sekin reagoi vielä herkemmmin siihen kun mun jalat menee liian taakse ja mun painopiste eteen. Noh, menin sitten uudestaan selkään ja päätin että nyt mun pitää vaan istua sen takapuolen päällä ja ajatella itse ylämäkeen vaikka kuinka huvittais "kaatua eteen". Lyhensin myös jalustimia reiällä jotta saisin jalat paremmin hallintaan (nekin on niin pitkät että ne välillä lentelee mihin sattuu :P ), ja mikä ero!!! Sain niiin paljo paremman otteen koko hevoseen ja takajalat pysyi alla, kun minäkin istuin oikein siellä satulassa.

Tämmöset virheet tulee varmaan paremmin esille kun on ollut hevosen kanssa pidempään paussia, kyllähän sitä tottuu "korjaamaan" niitä virheitä jotenkin, mutta kun mä haluan saada ne pois ja saada Zebbenkin liikkumaan oikeasti rehellisesti ja oikein päin. Nyt mun pitää vaan skarpata oman istunnan kanssa. Aika jännää on että mulle ei tuu ollenkaan tämmöistä epätoivoista fiilistä kenenkään muun hevosen kanssa! Enkä ole ajatellut asiaa koska olen ollut niin tottunut menemään Zebbellä aina  näin. Nyt asiaan tulee muutos ja mä pakotan itseni sinne oikeaan asentoon jotta voin myös auttaa hevosta kantamaan itseään oikein. Tehtiin myös sarjoja, neloset, kolmoset, ja, kakkoset, ja ne sujui todella hyvin :) mä rakastan tätä kun oivaltaa jotain "isompaa" asiaa, varsinkin kun keksii ongelmalle ratkaisun! Tää on sitä treeniä parhaimmillaan :) Ja kyllähän tämä on sellainen vanha ongelma joka nyt tuli vähän "takaisin", tämän takia Zebben kanssa on ollut ennen hankalaakin, mutta kunhan vaan uskallan istunnalla vaikuttaa enemmän niin koko hevonenkin toimii paljon paremmin.

Hilton oli taas kerran super!! Mun on niin paljon helpompi tällä hetkellä ratsastaa Hiltonia, kun me ollaan toki nyt vaan yhdessä treenattu,ja se toimii mun ajatuksella,ja mun avuilla. Tänään aloitettiin alkuverkan jälkeen piaffilla, mitä se tekee tosi hienosti nyt! Tämä auttaa paljon siihen ravityöskentelyyn kun saan sen oikeaan asentoon, takajalat alle ja aktiiviseksi. Sitten mun pitäisi oppia tehdä sen kanssa siirtymisiä ravista kohti piaffia, ja taas raviin, että saan takajalat itse myös alle. Kun saadaan apua maastakäsin se on tosi helppoa, mutta yksin mun on tosi hankala tätä tehdä.

Sitten tehtiin avoja, voltteja, ja sulkuja. Voltille mun pitää ottaa kunnon puolipidäte jotta saan sen ravin tarpeeks lyhyeks, ja vasemmassa kierroksessa sen pitää kunnolla mennä sisäpohkeesta sisätakajalan kanssa ulos jotta se ponnistaa sillä oikein, eikä vaan kaadu sisälle vasemmalle. Sulut sujuu hyvin, nyt mun pitäisi uskaltaa tuoda enemmän takaosaa mukaan kun olen harjoitellut liikaa sitä etuosan viemistä, joten nyt pitää sitten myös muistaa se takaosa.

Lopuksi tehtiin vielä lisätyt ravit missä mun pitää nyt opettaa sille että se saa vähän "lähteä" lävistäjälle, tai että se itse imee paremmin eteen kohti ohjaa. Jos se oppii että lähdetään lisäykseen lävistäjällä se rupeaa itse imemään eteen ja silloin se lisätty on paljon helpompi ratsastaa. Pari kertaa se rikkoi laukalle siinä mutta se ei haittaa, koska tarkoitus ei ole että kisoissa lähetän sitä niin paljon eteen vaan siellä riittää vähän vähemmän jotta se pysyy tahdissa ;)