Nyt kun on vähän ehtinyt sulattaa ja pahin pettymys mennyt ohi niin haluaisin vähän selostaa tätä päivää:
Päivä alkoi tosi hyvin ja lähdin tallilta siinä 8-maissa. Olin todella hyvällä tuulella koko matkan alas ja oli tosi hyvä fiilis ja toivoin ja uskoin että tulisi nyt hyvä rata kun Zebbe on mennyt viime kisoissa niin hyvin ja tuntuu että nyt rupee vähän löytymään se tunne ja rutiini niihin kisoihin.
Kun tulin kisapaikalle ehdin käydä näyttämässä rokotukset ja sitten katsoin Emma Kanervan radan. Siinä vaiheessa tuli vähän sellainen fiilis että "mitä mä täällä teen" ja sitten kun ei siellä oikeen ketään tuttuja silleen ollut niin tuli tosi yksinäinen olo ja epävarma. Siitä se varmaan vähän alkoikin sitten.
Yritin toki skarpata kun menin verkkaan ja Zebbe tuntui aika hyvältä. En saanut sitä ihan siihen mihin halusin mutta se ei kuitenkaan ollut mikään katastrofi, oli pätkittäin oikeen kivakin. Sen kanssa on sen takia niin pirun tarkkaa kun mä en vielä saa sitä ihan täysin 110% läpi vaan se on aina siinä rajalla että melkeen, niin sen takia menetän sen heti jos jotain vähäkin menee pieleen.
Kun päästiin areenalle menetin sen taas vähän enemmän, mutta sitten se tuntui aika hyvältä kun kiersin radan. Tänään oli ekaa kertaa varmaan pariin vuoteen kun oli portinavaajat niin mä menin vähän siinä sekaisin että miten ratsastan radalle kun se A-kirjain oli siinä kuitenkin kohdallaan eli oli vähän ahdasta. Tämmönen pikkujuttu tekee niin paljon kun en ollut miettinyt että miten ratsastan sinne radalle, tulos oli sitten se että me horjuiltiin keskihalkaisijalle ja jo silloin huomasin että "peli on menetetty" ja varmaan itsekkin jo vähän luovutin siinä kohtaa, koska se tarkoittaa että se ei ole täysin mun pohkeitten välissä, se lähtee aina silloin vähän "heilumaan" eikä pysy suorana. Se teki aika hyvät keskiravit ja sulut nyt on mitä on. Käynti oli puhdasta vaikka en kokonut sitä nyt hirveesti juuri sen takia että se pysyisi puhtaana. Takaosankäännöksissä se ruuvasi molemmat, mutta se nyt ei ollut yllätys kun se teki sitä treeneissäkin eli niitä vaan lisää harjoitella.
Lisätty käynti oli mun mielestä hyvä. Laukannostosta saatiin Kainulaiselta 8 mikä on aikamoinen saavutus kun se viimeksi antoi meille Boessa 51% ;) Sitten Zebbe rikkos molemmat sarjat, piruetit oli ok, mun mielestä oikealle oli parempi. Lisätty laukka oli myös hyvä ja kaikki yksittäiset vaihdot.
Nyt en valitettavasti käynty hakemassa papereita edes koska olin tosiaan ihan itku kurkussa ja halusin vaan äkkiä pois, mutta equipesta näkee kuitenkin kaikki pisteet kohta kohdalta :)
Mutta se fiilis, sitä ei ollut se oli päinvastoin niin että mä koko radan läpi vaan ajattelin kuinka huonosti meillä menee :P ei ollut sitä tasaisuutta ja varmuutta ja sitä yhteistyön tunnetta mikä mulla oli Iisalmessa.
Voin ainakin todeta että en enää ikinä lähde yksin kisoihin jos ei ole tuttuja siellä, ja on varmaan kuitenkin paras lähteä päivää ennen jos on yli 3 tunnin ajomatka koska se vaikuttaa sekä mun että hevosen suoritukseen että on istunut ensin autossa koko päivän ja siitä suoraan pitäis lähteä sitten kisaamaan.
Niin joo ja mä oon aika varma että tuo silinteri tuo minulle todella huonoa onnea koska meillä on mennyt tosi huonosti aina frakkiluokassa kun olen laittanut silinterin päälle :P
Pieni piristys tähän loppuun; Minttu Koposen ( aaveen.net) ottamia kuvia Iisalmesta:
Ekaksi KIITOS mahtavasta blogista; jos pienenä odotti innolla Hevoshullua, niin nykyään odottaa yhtä suurella innolla sun postauksia! =D
SvaraRaderaVanhana kilpaurheilijana(ei ratsastus)on vaan pakko sanoo että henkinen harjoittelu/valmistautuminen on paljon tärkeämpää kuin mitä uskotaan. Olit kirjoittanu enne kisaa; "saan varmaan olla iloinen jos oon edes tokavika siinä" mikä jo kertoi paljon tulevasta suorituksesta...Jos ennen kisasuoritusta epäröi, niin se onnistuminen tulee olee tosi vaikeaa. Ja sä tiedät että osaat ja että olet oikeesti super huippu, nyt sun pitää vaan sanoo se ittellesi vähän useammin =) Ja jos ei muuta; osta uusi silinteri; silloin voit miettiä että nyt sulla on "onnen silinteri" ja olet päässyt eroon epäonnen silinteristä. Sekin että mieti että silinteri tuo epäonnea saa sinun ajatusmaailman negatiivisemmaksi. Toiv. et ota kommenttia pahalla, tuntu vaan siltä että on pakko kirjoittaa; itse olin samanlainen, ja mua autto kun sain negatiiviset ajatukset pois ja aloin uskoo itteeni! Ja susta huomaa kuinka kova kisaihminen olet ja että teet kaiken ammattimaisesti! Tsemppiä jatkoon! T: yksi joka uskoi ettei kisoissa voi menestyä jos ei nauhoittanu kengät oikeessa järjestyksessä...
Moikka! Voi kun kiva että tykkäät blogistani :) tuo on kyllä niin totta että suoritus meni pieleen ihan mun epävarmuuden takia. Huomiselle olenkin jo yrittänyt ajatella positiivisiä ajatuksia ja laitan sen kirotun silinterin päälle ihan vaan todistakseeni että se ei tuo huonoa onnea ;) ja kiitos oikeen paljon ajatuksistasti ne auttoivat paljon :) mua harmittaa nyt tosi paljon Zeben puolesta kun sillä on näin huono kuski :P mutta huomenna on hyvä harjoitus minulle skarpata ja ajatella että "olen hyvä ja kyllä minä osaan" :D
RaderaYhdyn edelliseen kommentoijaan ja kiitän hienosta blogistasi! Upeaa, että jaksat postailla niin useasta ja blogiasi on todella mielenkiintoista lukea, kun itsekin kilpailen samassa lajissa.
SvaraRaderaNostan sinulle todella hattua, että jaksat ja viitsit ajaa tuollaisen matkan yhden luokan takia! Itselläni on ikää jo vähän enemmän ja rupesi laiskottamaan jo ajatus lähteä pk-seudulta Ypäjälle ajamaan yhden luokan takia, joten jätin väliin, vaikka matka olisi ollut edestakaisinkin lyhyempi kuin sinulla yhteen suuntaan!
Motivaatiosi ja kunnianhimosi on todella kohdillaan, mutta edellinen kommentoija on kyllä oikeassa tuosta henkisestä puolesta. Pahinta mitä voit tehdä ennen kisoja ja kisapaikalla on se, että alat katsella toisten tekemisiä ja vertailla itseäsi muihin ja juuri nuo ajatukset "mitä mä täällä teen". Olit siis luovuttanut jo etukäteen ja varmasti Zebbekin epävarmuutesi jollain lailla vaistosi. Jos aiot menestyä sinun on pakko ajatella olevasi paras (vaikka et nyt tätä huutelisikaan ääneen missään!) ja ajatella koko ajan positiivisesti psyykaten itseäsi hyvää suoritukseen. Jos alkutervehdys menee pieleen, niin unohda se heti, koska sinulla on esim. Yrjössä vielä 25 kohtaa joista jaetaan pisteitä!
Tsemppiä jatkoon ja loppuun muistutuksesi kuten Kyra on sanonut: "Ainoa asia, johon voit vaikuttaa on oma suorituksesi"! Lopeta siis itsesi vertailu muihin ja Just do it! Osaat varmasti ja sinulla on 2 todella upeaa hevosta :)
Yhdyn edelliseen kommentoijaan ja kiitän hienosta blogistasi! Upeaa, että jaksat postailla niin useasta ja blogiasi on todella mielenkiintoista lukea, kun itsekin kilpailen samassa lajissa.
SvaraRaderaNostan sinulle todella hattua, että jaksat ja viitsit ajaa tuollaisen matkan yhden luokan takia! Itselläni on ikää jo vähän enemmän ja rupesi laiskottamaan jo ajatus lähteä pk-seudulta Ypäjälle ajamaan yhden luokan takia, joten jätin väliin, vaikka matka olisi ollut edestakaisinkin lyhyempi kuin sinulla yhteen suuntaan!
Motivaatiosi ja kunnianhimosi on todella kohdillaan, mutta edellinen kommentoija on kyllä oikeassa tuosta henkisestä puolesta. Pahinta mitä voit tehdä ennen kisoja ja kisapaikalla on se, että alat katsella toisten tekemisiä ja vertailla itseäsi muihin ja juuri nuo ajatukset "mitä mä täällä teen". Olit siis luovuttanut jo etukäteen ja varmasti Zebbekin epävarmuutesi jollain lailla vaistosi. Jos aiot menestyä sinun on pakko ajatella olevasi paras (vaikka et nyt tätä huutelisikaan ääneen missään!) ja ajatella koko ajan positiivisesti psyykaten itseäsi hyvää suoritukseen. Jos alkutervehdys menee pieleen, niin unohda se heti, koska sinulla on esim. Yrjössä vielä 25 kohtaa joista jaetaan pisteitä!
Tsemppiä jatkoon ja loppuun muistutuksesi kuten Kyra on sanonut: "Ainoa asia, johon voit vaikuttaa on oma suorituksesi"! Lopeta siis itsesi vertailu muihin ja Just do it! Osaat varmasti ja sinulla on 2 todella upeaa hevosta :)
Ratsastus onkin monessa mielessä "tahtolaji" ja joskus sitä tulee romahduksia ja ikäänkuin osittain luovutta, kuten mainitsi. Ehkä se on herkän ja tuntevan ihmisen tapa reagoida ja voi olla väsymystä myös!
SvaraRadera...tuo kilpailupaikalle saapuminen jo edellisenä päivänä on hyvä ajatus ja jos jonkun hoitajan tms. saisit mukaan, olisi se kyllä hyvä juttu. Muista kuitenkin aina, että kaikki urheilijat ovat "yksin" radalle meneessään ja sinähän voit aina palauttaa mieleen, että me kaikki blogin seuraajat vähän niinkuin fanitetaan sua ja kuvitele meidät radan reunalle, tavallaan me siellä ollaankin = )
Ens kerralla tosiaan katsot kaikki reitit, keskityt ja sitten tosiaan tuo "Just do it"-asenne, tehän osaatte!
Voi ihana,yritän ajatella noin huomenna kisoissa :)
RaderaVoi miten harmi, että sait radalle huonon aloituksen ja menetit siitä oman fiiliksesi! Tuollaista vain valitettavasti sattuu välillä ja sitten siitä pitäisi yrittää päästä mahdollisimman nopeasti yli, jotta ehtii sitten keskittymään loppuradan ratsastukseen. Itse ratsastan mielikuvissani onnistuneita ratoja monta päivää ennen kisoja, jotta sitten itse kisahetkessä pystyn palaamaan nopeasti niihin positiivisiin mielikuviin, joita päässäni on jo aikaisemmin pyörinyt. Eli kuten juuri Kyrankin kirjassa lukee, niin hevosella ei voi harjoitella rataa loputtomiin, mutta päässäsi voit ratsastaa radan vaikka tuhat kertaa ja uskoa, että onnistut joka kerta! :)
SvaraRaderaAina ei elämässä (ja hevosten kanssa) mene kaikki kuten on suunnitellut, mutta sellaista se on... Toivottavasti saat tuleviin kisoihin jonkun hoitajan tai muun apurin, joka voi vielä tsempata sinua verkassa hyvälle mielelle ennen rataa!
Heh, tiedän tunteen. Minulle kävi vähän saman suuntaisesti eilen, tosin pienemmässä mittakaavassa. 1,5 tuntia ajoa, helppo B, suuret odotukset ja niin jännittynyt hevonen ettei se saanut töppöstä toisen eteen. Ihan kuin olisi yhtäkkiä hypännyt 25-vuotiaan ratsastuskoulun nihkeimmän hevosen selkään, enkä tiennyt mitä tehdä. Miten tästä sitten jatkaisi...
SvaraRaderaKyllä se siitä! Komppaan aikaisempia kommentteja!
SvaraRadera* se on MINTTU Koponen ;)
(Kuvaajan nimi on Minttu eikä Minna :))
SvaraRaderaTsemppiä!
Huups korjasin mintun nimen, on vissiin ollu vähä väsy eilen :P
SvaraRadera